Koko vuotuisen ruokakorin ostamiseen kului perheellä vuonna 1975 viiden kuukauden nettopalkka. Nyt entistä laadukkaamman korin hankkimiseen kuluu reilun kuukauden palkka, viljelijän tulot ei ole noussut yhtään saman aikana !
Kuluttajalle huippu ruuat, viljelijälle akanat !
onko oikein ?
29124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ei
---
---
---
---
"Nyt entistä laadukkaamman korin hankkimiseen kuluu reilun kuukauden palkka,"
No onhan se kori tietty laadukkaampi nykyisin! Tuolloin 1975 oli rajat kiinni ja pakko oli ostaa kotimaassa tuotettuja laadusta ja hinnasta riippumatta. Nyt on saatavissa myös laadukkaita tuontituotteita niin onhan se kori tietty laadukkaampi!
viljelijällä ei ole mitään tekemistä ruuan hinnan kansa, mietihän uudelleen..
---
---
---
Ilman uudelleen miettimistäkin on päivän
selvää, että suomalaisten maanviljelijäin
osuus suomalaisten ruuan tekemiseen on
vuosittain vain 1.500 M€ eli n. 10 %.
Tämä on tieteellisessä tutkimuksessa todettu
totuus.
http://www.smts.fi/Elintarvikkeiden%20hinnanm/Arovuori_Voimasuhteet.pdf
Tuotakin vähäistä tekemistä varjostaa raskaasti se,
että siihen tarvitaan n. 2.000 M€ edestä maataloustukea
ja vielä 230 M€ viljelijäin lomailurahat päälle.
Tässä oikeat..
"Viljelijälle 0,65 miljardia, tuotantopanoksiin 4,9 miljardia, elintarviketeollisuudelle 5 miljardia, kaupalle 5 miljardia, VEROTTAJALLE 10 MILJARDIA, koko ruokalasku 27 miljardia, siinä se.."
Suomalaiset maanviljelijät kasvattavat ruokavärkit suomalaisille ja jää vielä ylikin, euroopan vaativimmissa olosuhteissa.
Oletko tyhmä jopa, ilman sitä 2 miljardia euroa maataloustukea suomalaisen viljelijän osuus suomalaisesta ruuasta olisikin 20-30%, jonkunhan sen tuotantokustannuksissa olevan 2 miljardia euroa pitää maksaa.
Nimenomaan alkutuotannon pieni osuus valmiin ruoan hinnassa on maataloustukien ansiota.
Jopan logiikalla voidaan sanoa että kiinassa kiinalaisen alkutuotannon osuus kiinalaisesta ruasta on 0%, koska kiinassa valtio omistaa keiken maataloustuotannon. Jos siis jopa tuolla perusteella on vaatimassa suomalaisen maataloustuotannon lopettamista, pitää kiinassakin oma maataloustuotanto lopettaa koska kiinalaisen mataloutuotannon osuun ei ole prosentteina nolla.
herää vain kysymys mistä kiinalaiset saisivat kaiken sen alkutuotannon kun heitä on neljännes maapallon ihmisistä.
Piti olla siis kiinalaisen alkutuotannon osuus on 0%.
Kysyn vielä että mikähän mahtaa olla ulkolaisen alkutuotannon osuus suomalaisen syömästä ruuasta. Jos suomalaisen alkutuotannon osuus on75% suomalaisen syömän tuuan alkutuotannosta verattuna ulkolaiseen niin ulkolaisen alkutuotannon osuus valmiista ruuasta olisi siten 2-3%.
Mutta kun ulkomailta ruoka tuodaan yleensä pidemmälle jalostettuna eikä esimerkiksi perunaa myydä kuin varhaisperunana ulkolaisena, prosenttiosuus on varmaan tuotakin pienempi.
Lukema 75 % ei todellakaan ole suomalaisen alkutuotannon osuus
suomalaisten ruuasta, vaan lukema (75%, tarkasti ottaen 73,62 %) kuvastaa syömämme ruuan
kotimaisuusastetta.
Tuo kotimaisuusaste perustuu seuraaviin laskentaeriin
- kotimaisen alkutuotannon arvo 1.500 M€
- jatkojalostus kotim. raaka-aineista 4.000 M€
- jatkojalostus tuontiraaka-aineista 900 M€
- kaupan myynti 4200 M€
Yhteensä 10.600 M€
Kun elintarvikeketjun bruttoarvo on 14.400 M€ saamme
yksinketaisella laskutoimituksella 10.600 / 14.400 * 100
tulokseksi 73,62 %.
Ja varmuuden vuoksi kertauksena:
- suomalaisen alkutuotannon arvo 1.500 M€ eli n. 10 %
- ruuan kotimaisuusaste 73,62 %.
Pienenä spekulaationa vielä tilanne, jossa kotiminen alkutuotanto
korvattaisiin kokonaan ulkoa tuodulla.
Silloin kotimaisuusaste saataisin selville laskusta:
9.100 / 14.400 * 100 ja
päädyttäisiin kotimaisuusasteesen 63,19 %.
Kotimaisuusaste saattaisi olla edullisessa tilanteessa
suurempikin silloin, kun todennäköisesti koko 1.500 M€
ei tarvittaisi vastaavan raaka-ainehankintaan.
http://www.smts.fi/Elintarvikkeiden%20hinnanm/Arovuori_Voimasuhteet.pdf
hyötyisimme ?
Suomalainen alkutuotanto on ylijäämäistä.
Viime talvenakin vietiin ulos huippulaatuista suomalaista vehnää, kun oli ylimääräistä.
Ylimääräisiä jalosteita viedään myös ulos jatkuvasti ja hyvällä hinnalla.
Täytyisi saada aikaan sellainen laki, että
suomalaisen alkutuotannon, samoin kuin jalostettujen
elintarvikkeiden, kuten Oltermanni-juuston, viennistä
pitäisi ennen kaikkea pidättää valtiolle tullia
niin paljon, että megalomaaninen 2.000 M€ suuri
maataloustuki saataisiin kuitatuksi.
Tietysti mielellään myös maanviljelijäin lomailurahat
230 M€ ja mikä ettei myös MyEL -eläkeläisille valtion
varoista maksettavat työeläkekorvauksetkin.
omansa moninkertaisena, eihän koko hommassa olisi muuten mitään järkeä..
Siis EU:n pitäisi säätää laki, että kaikkeen elintarvikevientiin laitetaan kovat tullit? Se kai johtaisi jokaisessa EU-maassa omavaraisuuteen, kun kotimainen tavara olisi edullisempaa kuin ulkoa tuotu. EU:ssa on yhtenäinen tullipolitiikka eikä yksittäinen jäsenmaa voi sooloilla omilla tullivirityksillään.
- jatkojalostus kotim. raaka-aineista 4.000 M€
- jatkojalostus tuontiraaka-aineista 900 M€
Tuossa tuontiraaka-aineen osuus on hiukan alle neljänneksen. Sitten jää se
3800M€. Paljonko siinä on ulkolaisen alkutuotannon osuutta, olisiko pienenpi koska ulkoa ttuodaan yleensä yleensä pitemmälle jalostetussa muodossa kun taas tuohon kuuluu suomalaista alkutuotantoa joka on jalostamatonta tai hyvin vähän jalostettua kuten juurekset, perunat, nestemaito, kananmunat ja torimyynti.
Vuonna 2009 tuotiin 'Kauppaan ja ravintolapalveluihin' elintarvikkeita
raaka-aineina, puolivalmisteina ja lopputuotteina 1.700 M€ edestä.
Samaan aikaan elintarviketeollisuuteen tuotiin raaka-aineita 900 M€ edestä.
Siis samaan aikaan kun elintarviketeollisuus tarvitsi
suomalaista alkutuotantoa 1.500 M€ edestä, se tarvitsi ulkoa tuotua
raaka-ainetta 900 M€ edestä. Eli 37,5 % elintarviketeollisuuden
raaka-aineesta oli jo vuonna 2009 ulkomailta tuotua.
Suomen Tullin tilastojen mukaan v. 2009 elintarviketuonti oli
1.900 M€. Viime vuonna luku hipoi jo 4.000 M€. Tästä voimme
päätellä muun muassa, että: suomalaisen alkutuotannon osuus
nykyisin on rapsakasti alle 10 % suomalaisten ruuan kulutuksesta.
Ei olisi konsti, eikä mikään, korvata sitä vähääkin ulkoa tuonnilta.
Suomen alkutuonti on ylijäämäistä.
Ylimääräistä viedään ulos hyvällä hinnalla.
Miksi Suomeen pitäisi rahdata raaka-aineita? Eikö olisi järkevämpää tuoda valmiita tuotteita siinä tapauksessa jos raaka-ainetta ei ole omasta takaa?
Suuri osa kotimaisesta elintarviketeollisuudesta on tuottajien omistamia osuuskuntia. Jos ei ole tuotantoa, kyseiset teollisuuslaitoksetkin tulevat tarpeettomiksi ja häviävät pois.
voi tuoda sikoja.
"Elintarviketeollisuuden tuotanto perustuu kotimaiseen raaka-aineeseen. Nykyisin kotimaista alkuperää olevan raaka-aineen osuus on noin 85 prosenttia. Elintarviketeollisuuden raaka-ainesaannilla on siksi suuri merkitys myös Suomen maaseudun elinvoimaisuudelle ja maamme työllisyydelle".
http://www.etl.fi/www/fi/tiedotteet/2008.php?we_objectID=369
Tuo on jo viisi vuotta vanha joten kotimaista alkuperää olevan raaka-aineen osuus on saattaa noin 75 prosenttia.
"Suomen elintarviketeollisuus toimii lähellä kuluttajia. Tuotteiden valmistajayritykset ovat usien tuttuja yrityksiä. Elintarviketeollisuuden raaka-aineista yli 80 prosenttia ostetaan kotimaasta.
Valinnoilla voi vaikuttaa pellolta pöytään ulottuvaan suomalaiseen elintarvikeketjuun ja hyvinvointiin. Jos jokainen suomalainen ostaa kuukausittain yhdellä lisäeurolla Suomessa valmistettuja elintarvikkeita, syntyy maahamme 1500 uutta työpaikkaa vuodeksi".
http://www.etl.fi/www/fi/elintarviketeollisuus/syosuomikasvuun.php