Seeprapeipponi istuu pohjalla?

Ihanko tosissasi kyselet, vähän alkaa nämä toistuvat perusasioiden ihmettelyt vaikuttaa lähinnä trollailulta? Tai ainakaan lemmikeistä ei ole vaivauduttu juurikaan tietoa hankkimaan missään vaiheessa.

Pohjalla jatkuvasti oleskelu todellakin tarkoittaa että lintu on joko sairas, loukannut siipensä tai niin kiusattu ettei saa orsilla istua, tai kaikkia ja voi johtaa linnun kuolemaan. Jatkuva pesintä heikentää emolintuja eikä todellakaan ole suositeltavaa, ota nyt ihmeessä ne munat jo pois jos niitä vielä tulee äläkä anna lintujen hautoa enää ainakaan vuoteen.
Erota heti vaisu lintu eri häkkiin lämpölampun, hirssintähkän ja veden kanssa (ja josset omista erillistä sairas/kuljetus/karanteenihäkkiä niin kipinkapin ostamaan se, pieni ja halpakin riittää tuohon tarkoitukseen) ja seuraile alkaako se piristyä tai vielä mielummin vie lääkärille tarkistettavaksi jos et itse osaa arvoida sen kuntoa. Mahdolliset vanhat poikaset myyntiin tai ainakin niille heti oma erillinen häkki jos on pienikään epäilys että syy on nahinoinnissa. Jos ne vanhat poikaset ovat samassa häkissä niin mistä edes tiedät onko uusien poikasten isä alkuperäinen koiras vai joku urospoikasista??

-M- : Kuten varmaan tiedät itsekin, peipot ovat yksiavioisia, joten ei ole vaaraa siitä että jompikumpi niistä olisi poikasten isä, sitäpaitsi uroslintuni hautoo munia.

Jjjust.... Vaikka peipot toki uskollisesti rapsuttelevat ja pesää pitävät yleensä sen saman kaverin kanssa kunnes kuolema erottaa niin se ei todellakaan ole mikään tae siitä ettei muidenkin kanssa voi siinä sivussa vähän syrjähyppyjä tehdä, eikä se edelleenkään ole mikään este että ne muut sattuvat olemaan omaa jälkikasvua... Se että tietty koiras pesii ja hautoo munia tietyn naaraan kanssa ei myöskään kerro mitään siitä onko se poikasten oikea isä vai ei.

Yksinäiset pesimävireiset urospoikaset taatusti ainakin yrittävät paritella sen ainoan naaraan kanssa joka häkissä sattuu olemaan, eli ei ihmekään jos vanha koiras on näännyksissä jos pitää yhtä aikaa sekä hoitaa poikasia että tapella omien jälkeläisten kanssa jotka yrittävät vokotella äitiään. Jos lintuja on ihan pakko ylipäätään pesittää niin pesivä pari/parit aina omaan häkkiin ja erilleen niistä linnuista joista ei edes teoreeettisia risteytyksiä haluta, ja jo hyvissä ajoin ennen munintaa!

Tai väliäkös tuolla jos on tarkoitus vaan harrastaa päätöntä poikastehtailua ilman mitään kiinnostusta siitä mitkä linnut poikasten vanhemmat oikeasti ovat...

Uroslinnun vointi parani muutamassa päivässä, vaikka vain seurailimme tilannetta muuttamatta mitään eläinlääkärin neuvojen mukaan. Aikuiset poikaset eivät vaikuttaneet agressiivisilta isäänsä kohtaan, joten niitä ei siirretty häkistä pois. Nyt aikuiset poikaset on kuitenkin jouduttu siirtämään toiseen häkkiin, sillä ne käyttäytyivät uhkaavasti pesästä lähtenyttä poikasta kohtaan. Vanhemmat ovat todella reippaita, ja kaikki kolme poikasta lentävät jo hyvin. Mutta jos aiheessa pysytään, niin mistä tällainen äkillinen, mutta lyhytkestoinen voinnin lasku voisi johtua? Voiko esim. liika melu tai jokin muu tekijä aiheuttaa stressiä, vai voiko linnulla olla ohimenevä sairaus, ns. flunssa? Voiko sulkasato yhdistettynä poikasten hoitoon rasittaa lintua liikaa? Olisi mukava tietää, mistä linnun huono vointi johtui, jotta sen voisi jatkossa välttää.

Aika toivotonta arvailla etenkin jos sillä ei mitään selkeitä oireita näkynyt (ripuli, vetistävät silmät/sieraimet tms). Syy voi olla ihan mitä vaan yleisestä uupumuksesta ja pesimästressistä niihin vanhempiin poikasiin, kylmettyminen, jotain pikkuvikaa ruoansulatuksessa, törmäys johonkin, lievä myrkytys, käryävä teflonpaistinpannu, hajustettu kynttilä tai noin miljoona muuta syytä joita on ulkopuolisen ihan mahdoton arvailla...