lisää

Keskisuomalaisessa oli tänään (11.8.2004) todella asiallinen ja järkevä kirjoitus ydinvoiman lisärakentamisesta ja sähköenergian myynnistä ja ostosta Pohjoismaissa ja Venällä.

Suomen todellakin pitäisi olla sähkön viejä eikä tuoja, olisi varmasti ympäristöystävällisempää viedä sähköä Venäjälle kuin tuoda sitä sieltä.

Säätövoimaksi sitten lisää puu-,turve- ja muita kotimaisia energiamuotoja. Miksei tuultakin voi rakentaa mutta se ei ratkaise energiantarpeen kasvua, kovilla pakkasillahan ei kovin tuuleskele.
1092820
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 109

Vanhimmat

Kuka lie keksiny että pakkasella ei muka tuulis?

Tuulimyllyt tuottavat noin 60% sähköstä talvikuukausina, loka-maaliskuu.


Haluaisinpa nähdä sen ajan, kun veli venäläinen tuo meiltä sähköä. ei mahdotonta, mutta yhteyksillekin pitäisi ensin tehdä jotain.

ja toverin ydinvoimalathan on tunnetusti turvallisia ja luotettavia. olihan semmonen mukana tarjouskilpailussakin.

nyt voi huoletta rakentaa venäläinen ydinvoimaloiota itselleen, kun länsimainen suomi näyttää esimerkkiä myrkkyenergian lisärakentamisesta. kukapa nyt edes sormea heristelis, vaikka tohon rajan pintaanki tulis muutama uusi ydinvoimala.

kun meille tuleva EPR - susi jo syntyessään mun mielestä - sitten takkuilee, toveri pistää sähköä meille. ydinvoimaloistaan.


joopa. hajautettu energian tuotanto on turvallisempaa.

Äänestä
  • "Kuka lie keksiny että pakkasella ei muka tuulis?"

    Pikkupakkasilla tuulee jonkin verran mutta silloin kuin tarvitaan reilusti sähköä eli kovilla pakkasilla niin tuo tuuli on kyllä aika vähäistä. Vai muistatko 25 asteen pakkasella kovaa tuulta?

    "Haluaisinpa nähdä sen ajan, kun veli venäläinen tuo meiltä sähköä. ei mahdotonta, mutta yhteyksillekin pitäisi ensin tehdä jotain."

    No kyllähän se sähkö sitä samaa piuhaa pitkin itäänkin menee kuin tulee länteen... Ongelma vain on ettei meillä ole mitä myydä. Tuulella ei koskaan tulla tekemään sähköä myyntiin asti.
    Toiseksi Venäjä ostaa vain HALPAA sähköä mitä käytännössä on ainoastaan ydinvoima.

    " toverin ydinvoimalathan on tunnetusti turvallisia ja luotettavia. olihan semmonen mukana tarjouskilpailussakin. "

    Eikös Loviisan voimalat ole venäläisiä? Hyvinpä noi on toiminut... Venäläiset voimalat ovat turvallisia jos henkilöstö on pätevää.

    "kun meille tuleva EPR - susi jo syntyessään mun mielestä - sitten takkuilee, toveri pistää sähköä meille. ydinvoimaloistaan."

    Tämän varmasti todistat miten se on ei toimiva...

    Ja vaikka takkuilisikin niin kai on parempi tehdä edes osa ajasta omaa sähköä kuin jättää rakentamatta ja ostaa koko laitoksen kapasiteetti Venäjältä.

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    "Kuka lie keksiny että pakkasella ei muka tuulis?"

    Pikkupakkasilla tuulee jonkin verran mutta silloin kuin tarvitaan reilusti sähköä eli kovilla pakkasilla niin tuo tuuli on kyllä aika vähäistä. Vai muistatko 25 asteen pakkasella kovaa tuulta?

    "Haluaisinpa nähdä sen ajan, kun veli venäläinen tuo meiltä sähköä. ei mahdotonta, mutta yhteyksillekin pitäisi ensin tehdä jotain."

    No kyllähän se sähkö sitä samaa piuhaa pitkin itäänkin menee kuin tulee länteen... Ongelma vain on ettei meillä ole mitä myydä. Tuulella ei koskaan tulla tekemään sähköä myyntiin asti.
    Toiseksi Venäjä ostaa vain HALPAA sähköä mitä käytännössä on ainoastaan ydinvoima.

    " toverin ydinvoimalathan on tunnetusti turvallisia ja luotettavia. olihan semmonen mukana tarjouskilpailussakin. "

    Eikös Loviisan voimalat ole venäläisiä? Hyvinpä noi on toiminut... Venäläiset voimalat ovat turvallisia jos henkilöstö on pätevää.

    "kun meille tuleva EPR - susi jo syntyessään mun mielestä - sitten takkuilee, toveri pistää sähköä meille. ydinvoimaloistaan."

    Tämän varmasti todistat miten se on ei toimiva...

    Ja vaikka takkuilisikin niin kai on parempi tehdä edes osa ajasta omaa sähköä kuin jättää rakentamatta ja ostaa koko laitoksen kapasiteetti Venäjältä.

    "Pikkupakkasilla tuulee jonkin verran mutta silloin kuin tarvitaan reilusti sähköä eli kovilla pakkasilla niin tuo tuuli on kyllä aika vähäistä. Vai muistatko 25 asteen pakkasella kovaa tuulta?"

    muistan

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    "Kuka lie keksiny että pakkasella ei muka tuulis?"

    Pikkupakkasilla tuulee jonkin verran mutta silloin kuin tarvitaan reilusti sähköä eli kovilla pakkasilla niin tuo tuuli on kyllä aika vähäistä. Vai muistatko 25 asteen pakkasella kovaa tuulta?

    "Haluaisinpa nähdä sen ajan, kun veli venäläinen tuo meiltä sähköä. ei mahdotonta, mutta yhteyksillekin pitäisi ensin tehdä jotain."

    No kyllähän se sähkö sitä samaa piuhaa pitkin itäänkin menee kuin tulee länteen... Ongelma vain on ettei meillä ole mitä myydä. Tuulella ei koskaan tulla tekemään sähköä myyntiin asti.
    Toiseksi Venäjä ostaa vain HALPAA sähköä mitä käytännössä on ainoastaan ydinvoima.

    " toverin ydinvoimalathan on tunnetusti turvallisia ja luotettavia. olihan semmonen mukana tarjouskilpailussakin. "

    Eikös Loviisan voimalat ole venäläisiä? Hyvinpä noi on toiminut... Venäläiset voimalat ovat turvallisia jos henkilöstö on pätevää.

    "kun meille tuleva EPR - susi jo syntyessään mun mielestä - sitten takkuilee, toveri pistää sähköä meille. ydinvoimaloistaan."

    Tämän varmasti todistat miten se on ei toimiva...

    Ja vaikka takkuilisikin niin kai on parempi tehdä edes osa ajasta omaa sähköä kuin jättää rakentamatta ja ostaa koko laitoksen kapasiteetti Venäjältä.

    niin sähkö ei voi mennä samaa piuhaa pitkin Venäjälle kuin se tulee Suomeen. Rajalla on ns linkki asema joka muuttaa venäjän sähkön pohjoismaiseen verkkoon soveltuvaksi.(muistaakseni eri vaihe tms.) tämä linkkiasema toimii vain yhteen suuntaan.

    Äänestä

  • tifoso kirjoitti:

    niin sähkö ei voi mennä samaa piuhaa pitkin Venäjälle kuin se tulee Suomeen. Rajalla on ns linkki asema joka muuttaa venäjän sähkön pohjoismaiseen verkkoon soveltuvaksi.(muistaakseni eri vaihe tms.) tämä linkkiasema toimii vain yhteen suuntaan.

    Siinä on tasasuuntaus välissä. Olen joskus kysellyt, josko joku tietäisi jotain tämän teholuokan tasasuuntaajista.

    Tasasuunnattu sähkö muutetaan taas vaihtosähköksi, mutta en tiedä miten. Hirvittävistä tehoista päätellen se ei voisi tapahtua puolijohdehakkurilla, vaan esimerkiksi generaattorilla. Mutta kuten sanottu: en tiedä.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Siinä on tasasuuntaus välissä. Olen joskus kysellyt, josko joku tietäisi jotain tämän teholuokan tasasuuntaajista.

    Tasasuunnattu sähkö muutetaan taas vaihtosähköksi, mutta en tiedä miten. Hirvittävistä tehoista päätellen se ei voisi tapahtua puolijohdehakkurilla, vaan esimerkiksi generaattorilla. Mutta kuten sanottu: en tiedä.

    1000 MW voidaan tasa- ja vaihtosuunnata, mutta muuten pitäisi tahdistaa laitoksia Venäjän verkkoon. Tämähän ei teorissakaan onnistu kuin suurten laitosten kyseessä ollen, ja nekin vaativat omat siirtoyhteytensä Venäjälle.
    Ollaan eri tahdissa, Pohjoismaat ja Venäjä.

    Äänestä

  • Sen verran olen meteorologiaan perehtynyt, että
    tuulet esiintyy lähinnä matalapaineissa (tai solissa niiden lähellä), jotka kesällä tuo viileää, talvella leutoa säätä.
    Laaja-alaiset korkeapaineet talvella korreloi vahvasti kovien pakkasten ja suhteellisen tyynen sään kanssa.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "Pikkupakkasilla tuulee jonkin verran mutta silloin kuin tarvitaan reilusti sähköä eli kovilla pakkasilla niin tuo tuuli on kyllä aika vähäistä. Vai muistatko 25 asteen pakkasella kovaa tuulta?"

    muistan

    Olet tainnut siis skimbata kovilla pakkasilla.
    Oliko propelit molemmissa käsissä?
    Jäätyivätkö lavat?
    Montako megaa tuotit?

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "Pikkupakkasilla tuulee jonkin verran mutta silloin kuin tarvitaan reilusti sähköä eli kovilla pakkasilla niin tuo tuuli on kyllä aika vähäistä. Vai muistatko 25 asteen pakkasella kovaa tuulta?"

    muistan

    Juuri kun sähkö tarvitaan, eli esim kovilla pakkasilla, niin silloin ei käytännössä tuule. Tässä linkkin Kuopion tekun sääasemalle, jossa on 2004 tammikuun käyrät allekkain (lämpötila/tuulennopeus). Voit helposti havaita selvän tuulen hiipumisen lähes nollaan aina kun pakkanen painuu -20 asteeseen.

    http://www.it.savonia-amk.fi/projektit/weather/graphquery.php?sent=true&cb_0=temperature&cb_4=windspeed&date_start=01.01.2004&hour_start=16&date_end=31.01.2004&hour_end=16&width=800&height=300

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "Pikkupakkasilla tuulee jonkin verran mutta silloin kuin tarvitaan reilusti sähköä eli kovilla pakkasilla niin tuo tuuli on kyllä aika vähäistä. Vai muistatko 25 asteen pakkasella kovaa tuulta?"

    muistan

    tässä vielä 01.01. - 28.02.2004 käyrät läpötilan ja tuulen suhteen. Näkee aivan selvästi, että kun pakkanen kiristyy, niin tuuli tyyntyy käytännössä aina nollaan. Keskiarvokin tuulen nopeuden suhteen on todella pieni (2-3 m/s) tuolla ajalla. Laske paljon tuulivoimala tuottaa tuolla keskiarvolla Kuopiossa sähköä tammi - helmikuussa.

    http://www.it.savonia-amk.fi/projektit/weather/graphquery.php?sent=true&cb_0=temperature&cb_4=windspeed&date_start=01.01.2004&hour_start=16&date_end=28.02.2004&hour_end=16&width=800&height=300

    Äänestä

  • Mr.K.A.T. kirjoitti:

    Sen verran olen meteorologiaan perehtynyt, että
    tuulet esiintyy lähinnä matalapaineissa (tai solissa niiden lähellä), jotka kesällä tuo viileää, talvella leutoa säätä.
    Laaja-alaiset korkeapaineet talvella korreloi vahvasti kovien pakkasten ja suhteellisen tyynen sään kanssa.

    Talvella nyt joka tapauksessa tuulimyllyn siivet pyörii vinhemmin. Onko sulla käsitystä siitä, miksi?

    Mä en ole puhunut kovasta pakkasesta. Tuulettomuus on muuten jopa pieni etu silloin: lämpö ei haihdu. En nut sitten tiedä, onko siitä paljon iloa, jos tuulimyllyn sähköä ei käytetä lämmitykseen. Täytyy miettiä.

    VTT:llä on dokuja myös huippukäyttoajoista ja tuulimyllyjen tuotoista silloin. Ei ne nyt ihan masentavia ollu. Selitys: jossain tulee aina.

    Äänestä

  • lisää kirjoitti:

    tässä vielä 01.01. - 28.02.2004 käyrät läpötilan ja tuulen suhteen. Näkee aivan selvästi, että kun pakkanen kiristyy, niin tuuli tyyntyy käytännössä aina nollaan. Keskiarvokin tuulen nopeuden suhteen on todella pieni (2-3 m/s) tuolla ajalla. Laske paljon tuulivoimala tuottaa tuolla keskiarvolla Kuopiossa sähköä tammi - helmikuussa.

    http://www.it.savonia-amk.fi/projektit/weather/graphquery.php?sent=true&cb_0=temperature&cb_4=windspeed&date_start=01.01.2004&hour_start=16&date_end=28.02.2004&hour_end=16&width=800&height=300

    En usko, että linkeissäsi olisi mitään, joka poistaisi jotain muististani. Mutta ihan kivaa hommaa varmasti tommonen :)

    Äänestä

  • paskaa kirjoitti:

    Juuri kun sähkö tarvitaan, eli esim kovilla pakkasilla, niin silloin ei käytännössä tuule. Tässä linkkin Kuopion tekun sääasemalle, jossa on 2004 tammikuun käyrät allekkain (lämpötila/tuulennopeus). Voit helposti havaita selvän tuulen hiipumisen lähes nollaan aina kun pakkanen painuu -20 asteeseen.

    http://www.it.savonia-amk.fi/projektit/weather/graphquery.php?sent=true&cb_0=temperature&cb_4=windspeed&date_start=01.01.2004&hour_start=16&date_end=31.01.2004&hour_end=16&width=800&height=300

    Olipa hyvä että aikani kuluksi vähän lueskelinki sun juttuu:

    "Tässä linkkin Kuopion tekun sääasemalle, jossa on 2004 tammikuun käyrät allekkain (lämpötila/tuulennopeus)."

    Millanen tuulimylly sinne on asennettu? Ei näy missään tilastoissa. Pelkkä tuulimittari ei ole sähköntuotantoon tarkoitettu.

    Äänestä

  • huhhuh kirjoitti:

    Olet tainnut siis skimbata kovilla pakkasilla.
    Oliko propelit molemmissa käsissä?
    Jäätyivätkö lavat?
    Montako megaa tuotit?

    Moukkamaista utelua.

    Äänestä

  • Mr.K.A.T. kirjoitti:

    Sen verran olen meteorologiaan perehtynyt, että
    tuulet esiintyy lähinnä matalapaineissa (tai solissa niiden lähellä), jotka kesällä tuo viileää, talvella leutoa säätä.
    Laaja-alaiset korkeapaineet talvella korreloi vahvasti kovien pakkasten ja suhteellisen tyynen sään kanssa.

    Kelasin vähän tuota juttua tarkemmin. Tässä kerrottavat tiedot on VTT:n kalvosarjasta lecture9a.pdf, jota en aikoihin ole saanut enää netistä.

    Kuutena talvikuukautena Suomessa tuulivoimalat tuottavat 60-70% sähköstään. Tilasto on vuosilta 1997-2001.


    Lämpötilan ja tuulivoimatuotannon välinen riippuvuus on monimutkaista selittää näin, mutta koetetaan. Tilasto on vuosilta 1999-2000, länsirannikolla, lämpötila 2m korkeudella.

    Jyrkkä tuotannon putoaminen tapahtuu noin -15C asteen jälkeen. Silloin keskiteho on noin 8% nimellistehosta, mutta minimiteho on nolla vain yhdessä kohtaa, suunnilleen -19 asteen kohdalla. Siitä eteenpäin keskiteho pysyy 5-8%:n välillä asteikon loppuun asti (-27C) ja minimiteho 1-5%:ssa KASVAEN kylmempään päin! Maximiteho vaihtelee 10%:n molemmin puolin ja senkin suunta on lievästi nouseva kun lämpötila laskee,

    Kyllä tuosta huolimatta tuulimyllyjä seisoo pakkasella, mutta se taitaa sittenkin olla 'usein toistuva poikkeus'. Vuosittaiset säävaihtelut ovat myös merkittäviä tuulivoiman kannalta ja tuossa oli vain kahden vuoden tilasto.



    Lisätietona käppyrästä: paras tuotanto lämpötilaan verrattuna on -3 ja +9 asteen välillä, jolloin saadaan 80-90% nimellistehosta. Korkeilla lämpötiloilla, yli 25C asteen, tapahtuu sama ilmiö kuin matalilla, mutta paljon selkeämmin: kun mennään yli 30C asteen, minimiteho=maksimiteho=keskiarvo=15% nimellistehosta.


    Nuo 'minimiteho yli nollan' on kai ymmärrettävä jonkinlaisena keskiarvona, Kalvosarja ei kovin tarkkoja tietoja sisällä.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Olipa hyvä että aikani kuluksi vähän lueskelinki sun juttuu:

    "Tässä linkkin Kuopion tekun sääasemalle, jossa on 2004 tammikuun käyrät allekkain (lämpötila/tuulennopeus)."

    Millanen tuulimylly sinne on asennettu? Ei näy missään tilastoissa. Pelkkä tuulimittari ei ole sähköntuotantoon tarkoitettu.

    Missä kohtaa mä olen väittänyt, että Kuopiossa olisi tuulimylly, jolla voisi tuottaa sähköä? Kerro siiehn ensiksi vastaus!

    Ja toiseksi esitin vain faktaa, että todellakaan kovalla pakkasella ei tuule, eli tuuli tyyntyy käytännössä nollaan kun pakkanen kiristyy. Ja kovalla pakkasella energian kulutus on suurimmillaan....

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    En usko, että linkeissäsi olisi mitään, joka poistaisi jotain muististani. Mutta ihan kivaa hommaa varmasti tommonen :)

    Eli et voi ottaa kantaa siihen, että tuuleeko kovalla pakkasella? Voitko nyt ottaa kantaa ja jos väität että kovalla pakkasella (-20 -->) tuulee, niin todista se. Mä väitän, että keskimäärin mitattuna kovalla pakkasella tulee erittäin harvoin ja selvästi vähemmän kuin leudon kelin aikaan. Olenko oikeassa?

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Kelasin vähän tuota juttua tarkemmin. Tässä kerrottavat tiedot on VTT:n kalvosarjasta lecture9a.pdf, jota en aikoihin ole saanut enää netistä.

    Kuutena talvikuukautena Suomessa tuulivoimalat tuottavat 60-70% sähköstään. Tilasto on vuosilta 1997-2001.


    Lämpötilan ja tuulivoimatuotannon välinen riippuvuus on monimutkaista selittää näin, mutta koetetaan. Tilasto on vuosilta 1999-2000, länsirannikolla, lämpötila 2m korkeudella.

    Jyrkkä tuotannon putoaminen tapahtuu noin -15C asteen jälkeen. Silloin keskiteho on noin 8% nimellistehosta, mutta minimiteho on nolla vain yhdessä kohtaa, suunnilleen -19 asteen kohdalla. Siitä eteenpäin keskiteho pysyy 5-8%:n välillä asteikon loppuun asti (-27C) ja minimiteho 1-5%:ssa KASVAEN kylmempään päin! Maximiteho vaihtelee 10%:n molemmin puolin ja senkin suunta on lievästi nouseva kun lämpötila laskee,

    Kyllä tuosta huolimatta tuulimyllyjä seisoo pakkasella, mutta se taitaa sittenkin olla 'usein toistuva poikkeus'. Vuosittaiset säävaihtelut ovat myös merkittäviä tuulivoiman kannalta ja tuossa oli vain kahden vuoden tilasto.



    Lisätietona käppyrästä: paras tuotanto lämpötilaan verrattuna on -3 ja +9 asteen välillä, jolloin saadaan 80-90% nimellistehosta. Korkeilla lämpötiloilla, yli 25C asteen, tapahtuu sama ilmiö kuin matalilla, mutta paljon selkeämmin: kun mennään yli 30C asteen, minimiteho=maksimiteho=keskiarvo=15% nimellistehosta.


    Nuo 'minimiteho yli nollan' on kai ymmärrettävä jonkinlaisena keskiarvona, Kalvosarja ei kovin tarkkoja tietoja sisällä.

    Onko tuossa huomioitu se, että pakkasella tuulimyllyn tehosta suuri osa menee siipien lämmittämiseen?

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Kelasin vähän tuota juttua tarkemmin. Tässä kerrottavat tiedot on VTT:n kalvosarjasta lecture9a.pdf, jota en aikoihin ole saanut enää netistä.

    Kuutena talvikuukautena Suomessa tuulivoimalat tuottavat 60-70% sähköstään. Tilasto on vuosilta 1997-2001.


    Lämpötilan ja tuulivoimatuotannon välinen riippuvuus on monimutkaista selittää näin, mutta koetetaan. Tilasto on vuosilta 1999-2000, länsirannikolla, lämpötila 2m korkeudella.

    Jyrkkä tuotannon putoaminen tapahtuu noin -15C asteen jälkeen. Silloin keskiteho on noin 8% nimellistehosta, mutta minimiteho on nolla vain yhdessä kohtaa, suunnilleen -19 asteen kohdalla. Siitä eteenpäin keskiteho pysyy 5-8%:n välillä asteikon loppuun asti (-27C) ja minimiteho 1-5%:ssa KASVAEN kylmempään päin! Maximiteho vaihtelee 10%:n molemmin puolin ja senkin suunta on lievästi nouseva kun lämpötila laskee,

    Kyllä tuosta huolimatta tuulimyllyjä seisoo pakkasella, mutta se taitaa sittenkin olla 'usein toistuva poikkeus'. Vuosittaiset säävaihtelut ovat myös merkittäviä tuulivoiman kannalta ja tuossa oli vain kahden vuoden tilasto.



    Lisätietona käppyrästä: paras tuotanto lämpötilaan verrattuna on -3 ja +9 asteen välillä, jolloin saadaan 80-90% nimellistehosta. Korkeilla lämpötiloilla, yli 25C asteen, tapahtuu sama ilmiö kuin matalilla, mutta paljon selkeämmin: kun mennään yli 30C asteen, minimiteho=maksimiteho=keskiarvo=15% nimellistehosta.


    Nuo 'minimiteho yli nollan' on kai ymmärrettävä jonkinlaisena keskiarvona, Kalvosarja ei kovin tarkkoja tietoja sisällä.

    "Kuutena talvikuukautena Suomessa tuulivoimalat tuottavat 60-70% sähköstään. Tilasto on vuosilta 1997-2001."

    Tässähän talvi on puolivuotta. Käsittääkseni suomessa noin yleensä jaetaan vuosi neljään kolmen kuukauden pätkään kesä, syksy, talvi, kevät.

    Tuon 6 kuukauden jaon mukaan talvi kestäisi esimerkiksi lokakuusta maaliskuuhun... Eikä ainakaan Etelä-Suomessa ole kovinkaan kovia pakkasia lokuussa tai maaliskuussa... Tuohon jakoon talveen sisällytetään aika pitkälti syksykin jolloin tunnetusti on tuulista, mikä nostaa "talven" tuotanto lukuja. =)

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    "Kuutena talvikuukautena Suomessa tuulivoimalat tuottavat 60-70% sähköstään. Tilasto on vuosilta 1997-2001."

    Tässähän talvi on puolivuotta. Käsittääkseni suomessa noin yleensä jaetaan vuosi neljään kolmen kuukauden pätkään kesä, syksy, talvi, kevät.

    Tuon 6 kuukauden jaon mukaan talvi kestäisi esimerkiksi lokakuusta maaliskuuhun... Eikä ainakaan Etelä-Suomessa ole kovinkaan kovia pakkasia lokuussa tai maaliskuussa... Tuohon jakoon talveen sisällytetään aika pitkälti syksykin jolloin tunnetusti on tuulista, mikä nostaa "talven" tuotanto lukuja. =)

    Näinpä ja toki tulee silloinkin kun sataa lunta ja on leutoa, jolloin energiaa ei tarvita niin paljoa kuin esim Tammikuussa, jolloin on pakkasta ja tyyntä todella paljon. Olisi mukava tietää joulu-tammi-helmikuun tulos tuulivoimaloista, jolloin energian tarve on suurimmillaan.

    Äänestä

  • Mr.K.A.T. kirjoitti:

    Sen verran olen meteorologiaan perehtynyt, että
    tuulet esiintyy lähinnä matalapaineissa (tai solissa niiden lähellä), jotka kesällä tuo viileää, talvella leutoa säätä.
    Laaja-alaiset korkeapaineet talvella korreloi vahvasti kovien pakkasten ja suhteellisen tyynen sään kanssa.

    Käyppä vilkaisemassa Ilmatieteenlaitoksen tilastoa http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_20.html#2

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Moukkamaista utelua.

    :))

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Talvella nyt joka tapauksessa tuulimyllyn siivet pyörii vinhemmin. Onko sulla käsitystä siitä, miksi?

    Mä en ole puhunut kovasta pakkasesta. Tuulettomuus on muuten jopa pieni etu silloin: lämpö ei haihdu. En nut sitten tiedä, onko siitä paljon iloa, jos tuulimyllyn sähköä ei käytetä lämmitykseen. Täytyy miettiä.

    VTT:llä on dokuja myös huippukäyttoajoista ja tuulimyllyjen tuotoista silloin. Ei ne nyt ihan masentavia ollu. Selitys: jossain tulee aina.

    Siis kuten kaikki vähän sähköstä tietävät tietävät, niin generaattori saattaa verkon kuormituksen laskiessa muuttua moottoriksi...

    Tämä ilmiö saattaa toimia ilmeisesti myös niin päin, että voimakoneen tehon hiipuessa generaattori saattaa muuttua moottoriksi, ja alkaa pyörittämään voimakonetta...

    Tuulimyllyssä tämä tarkoittaa sitä, että tuulen tyyntyessä generaattori alkaa pyörittämään niitä siipiä...

    Äänestä

  • P.Puska kirjoitti:

    Käyppä vilkaisemassa Ilmatieteenlaitoksen tilastoa http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_20.html#2

    Jotain tällaista olen kaivannutkin. Vaatii pureskelua.

    Paljon parempi kuin sinällään oikeat 'musta tuntuu, että...'.

    Tuulisuustilastoja on tuulivoimatoimijat jo käyttäneet niin paljon hyväkseen, että hyvät myllypaikat on jo tiedossa. Siksi tuntuu vähän oudolta väitellä koko jutusta. Perämeren sopukasta ja Lapin tuntureilta ne teknisesti parhaat paikat löytyy.

    Äänestä

  • harmottaako kirjoitti:

    Eli et voi ottaa kantaa siihen, että tuuleeko kovalla pakkasella? Voitko nyt ottaa kantaa ja jos väität että kovalla pakkasella (-20 -->) tuulee, niin todista se. Mä väitän, että keskimäärin mitattuna kovalla pakkasella tulee erittäin harvoin ja selvästi vähemmän kuin leudon kelin aikaan. Olenko oikeassa?

    "Eli et voi ottaa kantaa siihen, että tuuleeko kovalla pakkasella?"

    Miten niin en voi? Vastasin vain kysymykseen 'muistatko 25 asteen pakkasella kovaa tuulta?'. Kova tuuli on suhteellista - pakkasella tuuli ehkä vaikuttaa kovemmalta kuin se tosiasiassa on.

    "Voitko nyt ottaa kantaa ja jos väität että kovalla pakkasella (-20 -->) tuulee, niin todista se."

    Mihin pitäis ottaa kantaa?

    En tullut mitanneeksi asteita, mutta muistikuvani mukaan 25-30 oli. Miten todistan vuosia sitten tapahtuneen muistikuvan oikeaksi? Ehkäpä jostain muualta löytyy nopeemmin todiste.


    "Mä väitän, että keskimäärin mitattuna kovalla pakkasella tulee erittäin harvoin ..."

    'Tuulee harvoin' - tuollaisesta mulla ei ole mitään tietoa. Tilastoissa ei yleensä näytetä ajallista tuulen määrää, vain tuulen voimakkuus. Mielenkiintoinen asia kylläkin sikäli, että heikkokin tuuli voi auttaa pitämään siivet jäättöminä kovilla pakkasilla.

    "... ja selvästi vähemmän kuin leudon kelin aikaan. Olenko oikeassa?"

    Jos 'vähemmän' tässä yhteydessä tarkoittaa samaa kuin heikompaa tuulta, olet tilastojen mukaan oikeassa.

    Äänestä

  • kohtaa kirjoitti:

    Missä kohtaa mä olen väittänyt, että Kuopiossa olisi tuulimylly, jolla voisi tuottaa sähköä? Kerro siiehn ensiksi vastaus!

    Ja toiseksi esitin vain faktaa, että todellakaan kovalla pakkasella ei tuule, eli tuuli tyyntyy käytännössä nollaan kun pakkanen kiristyy. Ja kovalla pakkasella energian kulutus on suurimmillaan....

    Olinpa typerä. Tietenkin tuulen ja lämpötilan suhteita voidaan mitata vaikka syvällä uraanikaivoksessa.

    Tai Lapin tuntureilla.

    Äänestä

  • peikko kirjoitti:

    Siis kuten kaikki vähän sähköstä tietävät tietävät, niin generaattori saattaa verkon kuormituksen laskiessa muuttua moottoriksi...

    Tämä ilmiö saattaa toimia ilmeisesti myös niin päin, että voimakoneen tehon hiipuessa generaattori saattaa muuttua moottoriksi, ja alkaa pyörittämään voimakonetta...

    Tuulimyllyssä tämä tarkoittaa sitä, että tuulen tyyntyessä generaattori alkaa pyörittämään niitä siipiä...

    Se TVO:n 1MW:n tuulimylly: sillä tosiaan aiotaan jäähdyttää ydinvoimaloita ulkopuolelta kesähelteiden aikana!


    Nerokasta :)

    Kuka laskee jäähdytystehon?

    Äänestä

  • huomioitu kirjoitti:

    Onko tuossa huomioitu se, että pakkasella tuulimyllyn tehosta suuri osa menee siipien lämmittämiseen?

    "Onko tuossa huomioitu se, että pakkasella tuulimyllyn tehosta suuri osa menee siipien lämmittämiseen?"

    Tässä nyt ilmeisesti on taas ydinvoimalobbareiden levittämään harhaluuloon perustuva kysymys. Tuo jäätymisjuttu on minulle epäselvä siksi, että kunnon faktaa on vaikea saada.

    Selvä juttu on, että jos ei tuule ja siivet on jäässä, myllyn oma energiantuotanto, 0W, ei riitä jään sulattamiseen. Toisaalta esimerkiksi 500kW sulattamiseen tuntuu aivan yliammutulta.

    Koitetaan selvittää asiaa.


    Itse kysymykseen ('onko huomioitu') totean, että myllyn tuotantoa tarkasteltaessa ei oteta kanraa siihen, kuka/mikä tuotantoa kuluttaa.

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    "Kuutena talvikuukautena Suomessa tuulivoimalat tuottavat 60-70% sähköstään. Tilasto on vuosilta 1997-2001."

    Tässähän talvi on puolivuotta. Käsittääkseni suomessa noin yleensä jaetaan vuosi neljään kolmen kuukauden pätkään kesä, syksy, talvi, kevät.

    Tuon 6 kuukauden jaon mukaan talvi kestäisi esimerkiksi lokakuusta maaliskuuhun... Eikä ainakaan Etelä-Suomessa ole kovinkaan kovia pakkasia lokuussa tai maaliskuussa... Tuohon jakoon talveen sisällytetään aika pitkälti syksykin jolloin tunnetusti on tuulista, mikä nostaa "talven" tuotanto lukuja. =)

    Vuoden jakaminen ilmastollisesti lämpimämpään ja kylmimpään jaksoon on ihan järkevä jako. Nimitys kesä/talvi on tosiaan hiukan hämäävä silloin, mutta yleensä asia on selostettu.

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    "Kuutena talvikuukautena Suomessa tuulivoimalat tuottavat 60-70% sähköstään. Tilasto on vuosilta 1997-2001."

    Tässähän talvi on puolivuotta. Käsittääkseni suomessa noin yleensä jaetaan vuosi neljään kolmen kuukauden pätkään kesä, syksy, talvi, kevät.

    Tuon 6 kuukauden jaon mukaan talvi kestäisi esimerkiksi lokakuusta maaliskuuhun... Eikä ainakaan Etelä-Suomessa ole kovinkaan kovia pakkasia lokuussa tai maaliskuussa... Tuohon jakoon talveen sisällytetään aika pitkälti syksykin jolloin tunnetusti on tuulista, mikä nostaa "talven" tuotanto lukuja. =)

    Kuukausituotantoja löytyy tutkittavaksi:

    http://www.vtt.fi/pro/pro2/tuulitilastot/kuukausi.htm

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Olinpa typerä. Tietenkin tuulen ja lämpötilan suhteita voidaan mitata vaikka syvällä uraanikaivoksessa.

    Tai Lapin tuntureilla.

    No eiköhän Kuopion tilasto anna jonkinlaista kuvaa myös muualla Suomessa olevista tuulen ja lämpötilan suhteista.

    Kysehän oli siitä että kovimmilla pakkasilla, kun energian kulutus on suurimmillaan, ei tuule. Näinollen tuulienergiaa ei voida käyttää perusvoimana. Vai voitko vielä jotenkin kiistää tämän?

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "Onko tuossa huomioitu se, että pakkasella tuulimyllyn tehosta suuri osa menee siipien lämmittämiseen?"

    Tässä nyt ilmeisesti on taas ydinvoimalobbareiden levittämään harhaluuloon perustuva kysymys. Tuo jäätymisjuttu on minulle epäselvä siksi, että kunnon faktaa on vaikea saada.

    Selvä juttu on, että jos ei tuule ja siivet on jäässä, myllyn oma energiantuotanto, 0W, ei riitä jään sulattamiseen. Toisaalta esimerkiksi 500kW sulattamiseen tuntuu aivan yliammutulta.

    Koitetaan selvittää asiaa.


    Itse kysymykseen ('onko huomioitu') totean, että myllyn tuotantoa tarkasteltaessa ei oteta kanraa siihen, kuka/mikä tuotantoa kuluttaa.

    lallalaaa laaa laallaaaaaaaaaaa!

    Äänestä

  • Doku kirjoitti:

    No eiköhän Kuopion tilasto anna jonkinlaista kuvaa myös muualla Suomessa olevista tuulen ja lämpötilan suhteista.

    Kysehän oli siitä että kovimmilla pakkasilla, kun energian kulutus on suurimmillaan, ei tuule. Näinollen tuulienergiaa ei voida käyttää perusvoimana. Vai voitko vielä jotenkin kiistää tämän?

    Perusvoima on käsitteenä kieron sähköverkkomme synnyttämä. Se todella tehokkaasti estää laajamittaisen uusiutuvien energioiden käytön.

    Vertaa Tanskan verkkoon: tuulivoimaa mahdollista olla yli 30% verkossa. Ei tarvetta jättimäisiin varavoimaloihin, koska hajautettu tuotanto mahdollista.

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    "Kuka lie keksiny että pakkasella ei muka tuulis?"

    Pikkupakkasilla tuulee jonkin verran mutta silloin kuin tarvitaan reilusti sähköä eli kovilla pakkasilla niin tuo tuuli on kyllä aika vähäistä. Vai muistatko 25 asteen pakkasella kovaa tuulta?

    "Haluaisinpa nähdä sen ajan, kun veli venäläinen tuo meiltä sähköä. ei mahdotonta, mutta yhteyksillekin pitäisi ensin tehdä jotain."

    No kyllähän se sähkö sitä samaa piuhaa pitkin itäänkin menee kuin tulee länteen... Ongelma vain on ettei meillä ole mitä myydä. Tuulella ei koskaan tulla tekemään sähköä myyntiin asti.
    Toiseksi Venäjä ostaa vain HALPAA sähköä mitä käytännössä on ainoastaan ydinvoima.

    " toverin ydinvoimalathan on tunnetusti turvallisia ja luotettavia. olihan semmonen mukana tarjouskilpailussakin. "

    Eikös Loviisan voimalat ole venäläisiä? Hyvinpä noi on toiminut... Venäläiset voimalat ovat turvallisia jos henkilöstö on pätevää.

    "kun meille tuleva EPR - susi jo syntyessään mun mielestä - sitten takkuilee, toveri pistää sähköä meille. ydinvoimaloistaan."

    Tämän varmasti todistat miten se on ei toimiva...

    Ja vaikka takkuilisikin niin kai on parempi tehdä edes osa ajasta omaa sähköä kuin jättää rakentamatta ja ostaa koko laitoksen kapasiteetti Venäjältä.

    Ainakin perämerellä tuuli viimetalvena navakasti,vaikka pakkasta oli -29 c

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Perusvoima on käsitteenä kieron sähköverkkomme synnyttämä. Se todella tehokkaasti estää laajamittaisen uusiutuvien energioiden käytön.

    Vertaa Tanskan verkkoon: tuulivoimaa mahdollista olla yli 30% verkossa. Ei tarvetta jättimäisiin varavoimaloihin, koska hajautettu tuotanto mahdollista.

    "Perusvoima on käsitteenä kieron sähköverkkomme synnyttämä. Se todella tehokkaasti estää laajamittaisen uusiutuvien energioiden käytön. "

    Kieron? Viimeksi kun karttaa katsoin, niin sähköverkkohan oli yllättävän suoraviivainen. Suoraa viivaa kilometritolkulla...

    Perusvoima on muuten täysin järkevä ja kansainvalisesti usein käytetty käsite. Muuta on turha väittää.

    Milläs tavalla se sähköverkko estää uusiutuvien energialähteiden käyttöä? Kerro vaan ujostelematta. Jos haluat argumentoida uusiutuvien energialähteiden puolestä, niin kannattaisi opetella edes joitain perusteita energiatekniikasta ja -taloudesta.

    Sinänsä on kyllä huvittavaa olla töissä alalla, jossa kaikenlaiset pikkuapinat ovat vähänväliä olevinaan suuriakin asiantuntijoita...

    "Ei tarvetta jättimäisiin varavoimaloihin"

    Hahhahhaa-hohoo. Tanskan energiantuotannon rakenteeseen hieman tutustuneena ei moisille kommenteille voi muuta kuin nauraa kippurassa. Tanskassa on yllin kyllin ylimääräistä voimalaitoskapasiteettia. Maa on täynnänsä suuria hiilivoimaloita (osittain varavoimaloita). Viime talvenakin Tanska pystyi myymään parhaimmillaan 2GW:n verran sähköä Ruotsiin ja Norjaan ilman, että teki edes tiukkaa.

    Äänestä

  • Arska kirjoitti:

    "Perusvoima on käsitteenä kieron sähköverkkomme synnyttämä. Se todella tehokkaasti estää laajamittaisen uusiutuvien energioiden käytön. "

    Kieron? Viimeksi kun karttaa katsoin, niin sähköverkkohan oli yllättävän suoraviivainen. Suoraa viivaa kilometritolkulla...

    Perusvoima on muuten täysin järkevä ja kansainvalisesti usein käytetty käsite. Muuta on turha väittää.

    Milläs tavalla se sähköverkko estää uusiutuvien energialähteiden käyttöä? Kerro vaan ujostelematta. Jos haluat argumentoida uusiutuvien energialähteiden puolestä, niin kannattaisi opetella edes joitain perusteita energiatekniikasta ja -taloudesta.

    Sinänsä on kyllä huvittavaa olla töissä alalla, jossa kaikenlaiset pikkuapinat ovat vähänväliä olevinaan suuriakin asiantuntijoita...

    "Ei tarvetta jättimäisiin varavoimaloihin"

    Hahhahhaa-hohoo. Tanskan energiantuotannon rakenteeseen hieman tutustuneena ei moisille kommenteille voi muuta kuin nauraa kippurassa. Tanskassa on yllin kyllin ylimääräistä voimalaitoskapasiteettia. Maa on täynnänsä suuria hiilivoimaloita (osittain varavoimaloita). Viime talvenakin Tanska pystyi myymään parhaimmillaan 2GW:n verran sähköä Ruotsiin ja Norjaan ilman, että teki edes tiukkaa.

    Tanskan sähkönverkko muodostuu paikallisista CHP-laitoksistn ja niiden muodostamista itsenäisesti toimivista paikallisverkoista. Tutustu asiaan, niin tiedät, kuinka verkkoon voidaan laittaa esim. tuulivoimaa yli 30%. Ei meillä, koska meidän sähköverkkomme on surkea jäänne menneisyydestä.

    Kestää hetken aikaa ennenkuin tajuut jotain tosta. Kirjotinkin muille.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Tanskan sähkönverkko muodostuu paikallisista CHP-laitoksistn ja niiden muodostamista itsenäisesti toimivista paikallisverkoista. Tutustu asiaan, niin tiedät, kuinka verkkoon voidaan laittaa esim. tuulivoimaa yli 30%. Ei meillä, koska meidän sähköverkkomme on surkea jäänne menneisyydestä.

    Kestää hetken aikaa ennenkuin tajuut jotain tosta. Kirjotinkin muille.

    Tyypilliseen tapaasi jätit täysin kommentoimatta tärkeimmät asiat, eli:

    1. Mikä tekijä Suomen verkossa estää uusiutuvien energialähteiden käytön?

    2. Myönnätkö olevasi väärässä Tanskan "varavoimalaitosten" suhteen?

    Tässä pari osoitetta Tanskan sähkövoiman tuotantoon liittyen:

    www.elsam.dk
    www.e2.dk

    Noissa voi tutustua Tanskan "vähäiseen" varakapasiteettiin...

    Äänestä

Vaikka Suomi rakentaisi kapasiteettia niin paljon, että siitä riittäisi vientiin, Venäjän halvalle sähkölle löytyy kysyntää avoimilla markkinoilla. Tuskin venäläiset sulkevat voimalaa, mikä tuottaa heidän taskuun rahaa.

Korjatakseni Bioenergia, aurinko- ja tuulivoima tuottavat perusvoimaa. Vesivoima toimii säätövoima. Sitä voi jotenkuten hallita. Kovilla pakkasilla korkeapaineen vallitessa ei tuule, koska on tyyntä.

Kaikkein ympäristöystävällisintä on säästäminen.

Äänestä
  • "Korjatakseni Bioenergia, aurinko- ja tuulivoima tuottavat perusvoimaa. Vesivoima toimii säätövoima. Sitä voi jotenkuten hallita. Kovilla pakkasilla korkeapaineen vallitessa ei tuule, koska on tyyntä. "

    Noista oikeastaan vain bioenergia voi toimia säätövoimana. Aurinko ja tuuli ovat säistä riippuvaisia, eivätkä sen takia luotettavia perusvoiman tuotantovälineitä.

    Sähkön tuotannossa on se ongelma, että sähköä on tuotettava jatkuvasti maksimikäyttöä silmälläpitäen. Jos sähköä ei ole riittävästi, pitää osalta tilaajista sähköntoimitus katkaista.

    Siinähän olisikin ideaa! Kuluttaja voisi ilmottautua vihreäksi kuluttajaksi jonka sähköntuotanto voidaan katkaista kulutuspiikkien ajaksi :) Vastineeksi saisi vihreän sähkönsä halvemmalla.

    Äänestä

  • Joka maahan pari-kolme myllyä! Maailma pelastuu.

    Äänestä

  • Doku kirjoitti:

    "Korjatakseni Bioenergia, aurinko- ja tuulivoima tuottavat perusvoimaa. Vesivoima toimii säätövoima. Sitä voi jotenkuten hallita. Kovilla pakkasilla korkeapaineen vallitessa ei tuule, koska on tyyntä. "

    Noista oikeastaan vain bioenergia voi toimia säätövoimana. Aurinko ja tuuli ovat säistä riippuvaisia, eivätkä sen takia luotettavia perusvoiman tuotantovälineitä.

    Sähkön tuotannossa on se ongelma, että sähköä on tuotettava jatkuvasti maksimikäyttöä silmälläpitäen. Jos sähköä ei ole riittävästi, pitää osalta tilaajista sähköntoimitus katkaista.

    Siinähän olisikin ideaa! Kuluttaja voisi ilmottautua vihreäksi kuluttajaksi jonka sähköntuotanto voidaan katkaista kulutuspiikkien ajaksi :) Vastineeksi saisi vihreän sähkönsä halvemmalla.

    "sähköä on tuotettava jatkuvasti maksimikäyttöä silmälläpitäen"

    ???

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "sähköä on tuotettava jatkuvasti maksimikäyttöä silmälläpitäen"

    ???

    ""sähköä on tuotettava jatkuvasti maksimikäyttöä silmälläpitäen"

    ???"


    Todennäköisesti kirjoittaja tarkoitti, että sähköntuotanto kapasiteetin pitää olla koko ajan hetkellisiäkin maksikulutuspiikkejä suurempi.

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    ""sähköä on tuotettava jatkuvasti maksimikäyttöä silmälläpitäen"

    ???"


    Todennäköisesti kirjoittaja tarkoitti, että sähköntuotanto kapasiteetin pitää olla koko ajan hetkellisiäkin maksikulutuspiikkejä suurempi.

    Nimenomaan tätä tarkoitin.

    Äänestä

  • Doku kirjoitti:

    Nimenomaan tätä tarkoitin.

    Jos kaikkialla on tuotettava sähköä hetkellisiä huippukuormiakin varten, olemme painajaismaisessa tilassa. Jokaikisen maan omavaraisuus sähkön suhteen kaikissa tilanteissa ei ole järkevää muuta kuin sähkön myyjille. Enkä ole varma olisko silloin niillekkään. Järki käteen.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Jos kaikkialla on tuotettava sähköä hetkellisiä huippukuormiakin varten, olemme painajaismaisessa tilassa. Jokaikisen maan omavaraisuus sähkön suhteen kaikissa tilanteissa ei ole järkevää muuta kuin sähkön myyjille. Enkä ole varma olisko silloin niillekkään. Järki käteen.

    Kukas täälä on puhunut, että kaikkialla pitää paikallisesti tuo maksimi tuottaa??

    Totuus on kuitenkin, että kaikkialla pitää olla saatavissa sähköä maksimi kulutusta vastaava määrä, tuli se sähkö sitten rajan takaa tai omista voimaloista.

    Toinen vaihtoehto on sitten piikeissä tiputtaa kulutus kohteita pois pelistä, mikä ei nyky yhteiskunnassa ole kovin houkutteleva vaihtoehto.

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    Kukas täälä on puhunut, että kaikkialla pitää paikallisesti tuo maksimi tuottaa??

    Totuus on kuitenkin, että kaikkialla pitää olla saatavissa sähköä maksimi kulutusta vastaava määrä, tuli se sähkö sitten rajan takaa tai omista voimaloista.

    Toinen vaihtoehto on sitten piikeissä tiputtaa kulutus kohteita pois pelistä, mikä ei nyky yhteiskunnassa ole kovin houkutteleva vaihtoehto.

    Näinhän se on. Sähköntuotannossa onkin se ongelma että sitä ei oikein käytännössä voi varastoida. Siksi sitä ei voi tuottaa säästöön, vaan koko ajan pitää pystyä (huom. ei siis jatkuvasti tuottaa) tuottamaan (siis joko itse tai ulkomailla) maksimimäärä sähköä.

    Ja kulutuspiikit tällä maailmankolkalla kyllä ajoittuvat aika samoihin kohtiin ja vuodenaikoihin. Kovin kaukaa taas sähköäkään ei kannata tuottaa.

    Joskus on suunniteltu jopa säätövoimaloita joissa yöllä pumpataan sähköllä vettä altaaseen ja päivällä siitä taas tuotetaan sähköä. Häviötä tietysti syntyy rajusti, mutta silti homma olisi ollut kannattavaa. Ainakin yksi tällainen hanke Vaaruvuoressa kaatui luonnonsuojelijoiden vastustukseen.

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    Kukas täälä on puhunut, että kaikkialla pitää paikallisesti tuo maksimi tuottaa??

    Totuus on kuitenkin, että kaikkialla pitää olla saatavissa sähköä maksimi kulutusta vastaava määrä, tuli se sähkö sitten rajan takaa tai omista voimaloista.

    Toinen vaihtoehto on sitten piikeissä tiputtaa kulutus kohteita pois pelistä, mikä ei nyky yhteiskunnassa ole kovin houkutteleva vaihtoehto.

    "Kukas täälä on puhunut, että kaikkialla pitää paikallisesti tuo maksimi tuottaa??"

    Ei kukaan, vaikka tästä helposti semmonen ajatus tuleekin:

    "Sähkön tuotannossa on se ongelma, että sähköä on tuotettava jatkuvasti maksimikäyttöä silmälläpitäen."

    Takerruin lauseeseen, koska emme voi tuottaa sähköä muuta kuin kulutusta vastaamaan. Loppu on ylituotantoa.

    Meillä ei ole pulaa sähköstä, jos huomioimme tuontimahdollisuuden. Mihin sitä viidettä ydinvoimalaa oikein tarvitaan?





    "Toinen vaihtoehto on sitten piikeissä tiputtaa kulutus kohteita pois pelistä, mikä ei nyky yhteiskunnassa ole kovin houkutteleva vaihtoehto."

    Voipi sitten tulevissa yhteiskunnissa olla pakollinen, ainoa vaihtoehto. Ei kovinkaan kestävää kehitystä.

    Äänestä

  • Doku kirjoitti:

    Näinhän se on. Sähköntuotannossa onkin se ongelma että sitä ei oikein käytännössä voi varastoida. Siksi sitä ei voi tuottaa säästöön, vaan koko ajan pitää pystyä (huom. ei siis jatkuvasti tuottaa) tuottamaan (siis joko itse tai ulkomailla) maksimimäärä sähköä.

    Ja kulutuspiikit tällä maailmankolkalla kyllä ajoittuvat aika samoihin kohtiin ja vuodenaikoihin. Kovin kaukaa taas sähköäkään ei kannata tuottaa.

    Joskus on suunniteltu jopa säätövoimaloita joissa yöllä pumpataan sähköllä vettä altaaseen ja päivällä siitä taas tuotetaan sähköä. Häviötä tietysti syntyy rajusti, mutta silti homma olisi ollut kannattavaa. Ainakin yksi tällainen hanke Vaaruvuoressa kaatui luonnonsuojelijoiden vastustukseen.

    Vety on varsin käytännöllinen tapa varastoida energiaa. Sen sijaan, että pistämme nyt rahojamme myrkyllisiin energialähteisiin, voisimme pistää hihat heilumaan vetytalouden puolesta. Olis niinku työtä tulevaisuuden puolesta.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Vety on varsin käytännöllinen tapa varastoida energiaa. Sen sijaan, että pistämme nyt rahojamme myrkyllisiin energialähteisiin, voisimme pistää hihat heilumaan vetytalouden puolesta. Olis niinku työtä tulevaisuuden puolesta.

    Vety on varastona mahdollisimman huono hukaten 80% sähköstä!!!

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "Kukas täälä on puhunut, että kaikkialla pitää paikallisesti tuo maksimi tuottaa??"

    Ei kukaan, vaikka tästä helposti semmonen ajatus tuleekin:

    "Sähkön tuotannossa on se ongelma, että sähköä on tuotettava jatkuvasti maksimikäyttöä silmälläpitäen."

    Takerruin lauseeseen, koska emme voi tuottaa sähköä muuta kuin kulutusta vastaamaan. Loppu on ylituotantoa.

    Meillä ei ole pulaa sähköstä, jos huomioimme tuontimahdollisuuden. Mihin sitä viidettä ydinvoimalaa oikein tarvitaan?





    "Toinen vaihtoehto on sitten piikeissä tiputtaa kulutus kohteita pois pelistä, mikä ei nyky yhteiskunnassa ole kovin houkutteleva vaihtoehto."

    Voipi sitten tulevissa yhteiskunnissa olla pakollinen, ainoa vaihtoehto. Ei kovinkaan kestävää kehitystä.

    "Meillä ei ole pulaa sähköstä, jos huomioimme tuontimahdollisuuden. Mihin sitä viidettä ydinvoimalaa oikein tarvitaan? "

    Suomi tuo venäjältä sähkönsä.. Arvaappas millä ne sen tuottaa... =)
    Kumpi on parempi kotimainen vai venäläinen ydinvoima?

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    "Meillä ei ole pulaa sähköstä, jos huomioimme tuontimahdollisuuden. Mihin sitä viidettä ydinvoimalaa oikein tarvitaan? "

    Suomi tuo venäjältä sähkönsä.. Arvaappas millä ne sen tuottaa... =)
    Kumpi on parempi kotimainen vai venäläinen ydinvoima?

    Suomi tuo venäjältä sähkönsä.. Arvaappas millä ne sen tuottaa... =)

    Miksi arvailla? Niin ne tekee kuin mekin.


    Kumpi on parempi kotimainen vai venäläinen ydinvoima?

    Kumpikin huono.

    Venäläinen kysyy: Kumpi on parempi kotimainen vai suomalainen ydinvoima?

    Venäläinen vastaa: Venäläinen tietenkin

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    Vety on varastona mahdollisimman huono hukaten 80% sähköstä!!!

    Energian varastona vety on pistämätön. Sillä voidaan varastoida energiaa esimerkiksi lämmitykseen. Nuijat suomalaiset lämmittää talojaan sähköllä-

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Energian varastona vety on pistämätön. Sillä voidaan varastoida energiaa esimerkiksi lämmitykseen. Nuijat suomalaiset lämmittää talojaan sähköllä-

    Eli siis sun mielestä on järkevää hukata sähkö->vety muunnoksessa energiaa ja käyttä tämä vajaa energia lämmittämiseen? No jos se sun mielestä on järkevää niin minkäs teet...

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Suomi tuo venäjältä sähkönsä.. Arvaappas millä ne sen tuottaa... =)

    Miksi arvailla? Niin ne tekee kuin mekin.


    Kumpi on parempi kotimainen vai venäläinen ydinvoima?

    Kumpikin huono.

    Venäläinen kysyy: Kumpi on parempi kotimainen vai suomalainen ydinvoima?

    Venäläinen vastaa: Venäläinen tietenkin

    "Kumpi on parempi kotimainen vai venäläinen ydinvoima?

    Kumpikin huono."

    Jollakin se sähkö on tuotettava... marginaali tuuli ei oikein vastaa tähän huutoon.


    "Venäläinen kysyy: Kumpi on parempi kotimainen vai suomalainen ydinvoima?

    Venäläinen vastaa: Venäläinen tietenkin"

    Venäläinen vastaa tähän venäläinen koska se on halpaa, Suomalainen vastaa suomalainen koska se on TURVALLISTA ja halpaa.

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    Eli siis sun mielestä on järkevää hukata sähkö->vety muunnoksessa energiaa ja käyttä tämä vajaa energia lämmittämiseen? No jos se sun mielestä on järkevää niin minkäs teet...

    ydinvoiman kannattajat ei haluu edes ajatella talo- tai kortteli-chp:tä.

    vetykäyttöisenä mainioita. vety voidaan tuottaa itse.

    muistin virkistyksenä kirjoitus 10 vuoden takaa:



    "vetytalous ei edellytä suuria tuotantoyksiköitä eikä monimutkaista tekniikkaa. Suurin osa vedyn tuotannon ja käytön ratkaisuista voitaneen toteuttaa paikallisesti, jopa talotasolta lähtien. Omavaraisuus raaka-aineiden suhteen ja mm. energiaa vaativien kuljetusten minimointi voidaan suunnitella kunkin paikan omista lähtökohdista ja sovittaen uudet ratkaisut kulloiseenkin, olemassa olevaan tilanteeseen."

    http://www.kaapeli.fi/~smaatta/vety1.html


    Noin jo vuonna 1994. Mikä on muuttunut?

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    "Kumpi on parempi kotimainen vai venäläinen ydinvoima?

    Kumpikin huono."

    Jollakin se sähkö on tuotettava... marginaali tuuli ei oikein vastaa tähän huutoon.


    "Venäläinen kysyy: Kumpi on parempi kotimainen vai suomalainen ydinvoima?

    Venäläinen vastaa: Venäläinen tietenkin"

    Venäläinen vastaa tähän venäläinen koska se on halpaa, Suomalainen vastaa suomalainen koska se on TURVALLISTA ja halpaa.

    se siitä

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    ydinvoiman kannattajat ei haluu edes ajatella talo- tai kortteli-chp:tä.

    vetykäyttöisenä mainioita. vety voidaan tuottaa itse.

    muistin virkistyksenä kirjoitus 10 vuoden takaa:



    "vetytalous ei edellytä suuria tuotantoyksiköitä eikä monimutkaista tekniikkaa. Suurin osa vedyn tuotannon ja käytön ratkaisuista voitaneen toteuttaa paikallisesti, jopa talotasolta lähtien. Omavaraisuus raaka-aineiden suhteen ja mm. energiaa vaativien kuljetusten minimointi voidaan suunnitella kunkin paikan omista lähtökohdista ja sovittaen uudet ratkaisut kulloiseenkin, olemassa olevaan tilanteeseen."

    http://www.kaapeli.fi/~smaatta/vety1.html


    Noin jo vuonna 1994. Mikä on muuttunut?

    Joo. Ydinvoiman kannattajat silkkaa ilkeyttään eivät ole moisesta kiinnostuneita. Vai olisikohan syynä kuitenkin se taloudellisuus? Kyllä nuo talo chp:tkin yleistyvät, jos niistä tulee joskus oikeasti kannattavia. Sitä ennen ne ovat pelkästään hippien hampunkatkuisia päiväunia, kuten tuo lainaamasi www-sivu...

    Äänestä

  • Arska kirjoitti:

    Joo. Ydinvoiman kannattajat silkkaa ilkeyttään eivät ole moisesta kiinnostuneita. Vai olisikohan syynä kuitenkin se taloudellisuus? Kyllä nuo talo chp:tkin yleistyvät, jos niistä tulee joskus oikeasti kannattavia. Sitä ennen ne ovat pelkästään hippien hampunkatkuisia päiväunia, kuten tuo lainaamasi www-sivu...

    "Kyllä nuo talo chp:tkin yleistyvät, jos niistä tulee joskus oikeasti kannattavia"

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Energian varastona vety on pistämätön. Sillä voidaan varastoida energiaa esimerkiksi lämmitykseen. Nuijat suomalaiset lämmittää talojaan sähköllä-

    Vastaaja on keksinyt lämminvesivaraajan uudestaan.

    Harmi vaan että varaaja on huomattavasti edullisempi tapa varastoida lämpöä.

    Äänestä

  • Koleta kirjoitti:

    Vastaaja on keksinyt lämminvesivaraajan uudestaan.

    Harmi vaan että varaaja on huomattavasti edullisempi tapa varastoida lämpöä.

    Lämpöä saa muutenkin.

    Mutta ei rasiteta sua liikaa.

    Moikka.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    se siitä

    Sähköä ei voida ylituottaa.... Verkkoon voi syöttää vain ja ainoastaan kulutusta vastaavan määrän.

    Kapasiteettiä puolestaan on PAKKO olla suurimman mahdollisen kulutuspiikin verran... (Suomessa jouluaattona n. klo 17 jos ulkona on 30 astetta pakkasta)

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    Sähköä ei voida ylituottaa.... Verkkoon voi syöttää vain ja ainoastaan kulutusta vastaavan määrän.

    Kapasiteettiä puolestaan on PAKKO olla suurimman mahdollisen kulutuspiikin verran... (Suomessa jouluaattona n. klo 17 jos ulkona on 30 astetta pakkasta)

    "Sähköä ei voida ylituottaa.... Verkkoon voi syöttää vain ja ainoastaan kulutusta vastaavan määrän."

    Varavoimalaa voidaan sanoa ylituotannoksi. Ruotsissa sellaiseen rooliin joutui yhtenä vuotena jopa ydinvoimaloita, kun porukka ostikin vain halpaa vesisähköä norjasta.

    Oikeastaan en ole ihan varma, etteikö verkkoon voisi tuottaa enempää sähköä kuin siellä on kulutusta - tuottaa ehkä voi, sitä ei vaan mene sinne. Taitais kyllä genikset tykätä kyttyrää mokomasta touhusta.

    Ei kapasiteettia ole pakko olla suurimman kulutuksen mukaan. sähköt siinä vain rupeis ensin huojumaan ja kukaties verkkokin sit romahtaa. rajoitukset tulee ensin. hajautettu tuotaanto estäisi isomman katastrofin.


    kulutushuipun ajankohta vaihtelee. yleensä se on vuoden alkupäivinä, tammi-helmikuussa. jouluna palaa paljon valoja, saunat ja uunit hikoo, mutta teollisuuslaitokset on kiinni.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "Sähköä ei voida ylituottaa.... Verkkoon voi syöttää vain ja ainoastaan kulutusta vastaavan määrän."

    Varavoimalaa voidaan sanoa ylituotannoksi. Ruotsissa sellaiseen rooliin joutui yhtenä vuotena jopa ydinvoimaloita, kun porukka ostikin vain halpaa vesisähköä norjasta.

    Oikeastaan en ole ihan varma, etteikö verkkoon voisi tuottaa enempää sähköä kuin siellä on kulutusta - tuottaa ehkä voi, sitä ei vaan mene sinne. Taitais kyllä genikset tykätä kyttyrää mokomasta touhusta.

    Ei kapasiteettia ole pakko olla suurimman kulutuksen mukaan. sähköt siinä vain rupeis ensin huojumaan ja kukaties verkkokin sit romahtaa. rajoitukset tulee ensin. hajautettu tuotaanto estäisi isomman katastrofin.


    kulutushuipun ajankohta vaihtelee. yleensä se on vuoden alkupäivinä, tammi-helmikuussa. jouluna palaa paljon valoja, saunat ja uunit hikoo, mutta teollisuuslaitokset on kiinni.

    "Ei kapasiteettia ole pakko olla suurimman kulutuksen mukaan. sähköt siinä vain rupeis ensin huojumaan ja kukaties verkkokin sit romahtaa. rajoitukset tulee ensin. hajautettu tuotaanto estäisi isomman katastrofin. "

    Sinä varmaankin olisit innokkain viettämään joulusi pimeässä mutustellen raakaa kinkkua...

    Miten hajautettu tuotanto voisi ehkäistä katastrofin???? Jos sähköä on liian vähän sitä on liian vähän aivan sama monestako paikasta se on peräisin.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "Sähköä ei voida ylituottaa.... Verkkoon voi syöttää vain ja ainoastaan kulutusta vastaavan määrän."

    Varavoimalaa voidaan sanoa ylituotannoksi. Ruotsissa sellaiseen rooliin joutui yhtenä vuotena jopa ydinvoimaloita, kun porukka ostikin vain halpaa vesisähköä norjasta.

    Oikeastaan en ole ihan varma, etteikö verkkoon voisi tuottaa enempää sähköä kuin siellä on kulutusta - tuottaa ehkä voi, sitä ei vaan mene sinne. Taitais kyllä genikset tykätä kyttyrää mokomasta touhusta.

    Ei kapasiteettia ole pakko olla suurimman kulutuksen mukaan. sähköt siinä vain rupeis ensin huojumaan ja kukaties verkkokin sit romahtaa. rajoitukset tulee ensin. hajautettu tuotaanto estäisi isomman katastrofin.


    kulutushuipun ajankohta vaihtelee. yleensä se on vuoden alkupäivinä, tammi-helmikuussa. jouluna palaa paljon valoja, saunat ja uunit hikoo, mutta teollisuuslaitokset on kiinni.

    "Varavoimalaa voidaan sanoa ylituotannoksi. "

    Ei voida. Sen pitäisi tuottaa jotain, jotta se olisi ylituotantoa. Ylikapasiteetti on aivan eri asia.

    "etteikö verkkoon voisi tuottaa enempää sähköä kuin siellä on kulutusta"

    Taitaisivat ainakin verkon taajuus ja mahdollisesti jännitetasot olla mielenkiintoiset.

    "Ei kapasiteettia ole pakko olla suurimman kulutuksen mukaan. "

    Ok. Te vihermulkut voitte ilmoittautua vapaaehtoisiksi siihen jokavuotiseen pimennykseen.
    Muu kansa voi sitten elellä rauhassa.

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    "Ei kapasiteettia ole pakko olla suurimman kulutuksen mukaan. sähköt siinä vain rupeis ensin huojumaan ja kukaties verkkokin sit romahtaa. rajoitukset tulee ensin. hajautettu tuotaanto estäisi isomman katastrofin. "

    Sinä varmaankin olisit innokkain viettämään joulusi pimeässä mutustellen raakaa kinkkua...

    Miten hajautettu tuotanto voisi ehkäistä katastrofin???? Jos sähköä on liian vähän sitä on liian vähän aivan sama monestako paikasta se on peräisin.

    "Sinä varmaankin olisit innokkain viettämään joulusi pimeässä mutustellen raakaa kinkkua..."

    Ennustaja-eukkokin olet? Että niinkö jouluksi sähköt katkee?

    En mutustele raakaa kinkkua pimeässä enkä valossa.



    "Miten hajautettu tuotanto voisi ehkäistä katastrofin???? Jos sähköä on liian vähän sitä on liian vähän aivan sama monestako paikasta se on peräisin."

    Ei katkee miljoonilta ihmisiltä sähköt vuorokausiksi yhen pikkuhäiriön takii.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "Sinä varmaankin olisit innokkain viettämään joulusi pimeässä mutustellen raakaa kinkkua..."

    Ennustaja-eukkokin olet? Että niinkö jouluksi sähköt katkee?

    En mutustele raakaa kinkkua pimeässä enkä valossa.



    "Miten hajautettu tuotanto voisi ehkäistä katastrofin???? Jos sähköä on liian vähän sitä on liian vähän aivan sama monestako paikasta se on peräisin."

    Ei katkee miljoonilta ihmisiltä sähköt vuorokausiksi yhen pikkuhäiriön takii.

    Ennustaja-eukkokin olet? Että niinkö jouluksi sähköt katkee?

    Pirkkalassa toissa jouluna oli melko laaja sähkökatkos koska yksi muuntaja kärähti ja aiheutti siten yli kuorman jäljellä oleville... Muistaakseni puoli Pirkkalaa pimeänä...

    "Ei katkee miljoonilta ihmisiltä sähköt vuorokausiksi yhen pikkuhäiriön takii. "

    Sähkön puutetta ei voi kutsua enää "pikku"viaksi. Sähkön puute vaikuttaa koko verkkoon, koska alueelista puutetta yritetään korvat muualta ja jos koko suomesta naapureista ei löydy riittävästi virtaa kaatuu koko verkko eikä sitä hajauttamalla estetä.

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    Ennustaja-eukkokin olet? Että niinkö jouluksi sähköt katkee?

    Pirkkalassa toissa jouluna oli melko laaja sähkökatkos koska yksi muuntaja kärähti ja aiheutti siten yli kuorman jäljellä oleville... Muistaakseni puoli Pirkkalaa pimeänä...

    "Ei katkee miljoonilta ihmisiltä sähköt vuorokausiksi yhen pikkuhäiriön takii. "

    Sähkön puutetta ei voi kutsua enää "pikku"viaksi. Sähkön puute vaikuttaa koko verkkoon, koska alueelista puutetta yritetään korvat muualta ja jos koko suomesta naapureista ei löydy riittävästi virtaa kaatuu koko verkko eikä sitä hajauttamalla estetä.

    "Pirkkalassa toissa jouluna oli melko laaja sähkökatkos koska yksi muuntaja kärähti ja aiheutti siten yli kuorman jäljellä oleville... Muistaakseni puoli Pirkkalaa pimeänä..."

    Todistaa verkon aiheuttavan sähkökatkoksia, ei liian suuren kulutuksen.

    "
    "Ei katkee miljoonilta ihmisiltä sähköt vuorokausiksi yhen pikkuhäiriön takii. "

    Sähkön puutetta ei voi kutsua enää "pikku"viaksi. Sähkön puute vaikuttaa koko verkkoon, koska alueelista puutetta yritetään korvat muualta ja jos koko suomesta naapureista ei löydy riittävästi virtaa kaatuu koko verkko eikä sitä hajauttamalla estetä.
    "

    Juuri sitä yritän sulle koko ajan selittää: suuressa verkossa pienikin häiriö aiheuttaa tai voi aiheuttaa tosi suuren vian/häiriön.

    Koeta terästyä. Inhottaa tällainen itsestään selvyyksien kirjoittelu.

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    Ennustaja-eukkokin olet? Että niinkö jouluksi sähköt katkee?

    Pirkkalassa toissa jouluna oli melko laaja sähkökatkos koska yksi muuntaja kärähti ja aiheutti siten yli kuorman jäljellä oleville... Muistaakseni puoli Pirkkalaa pimeänä...

    "Ei katkee miljoonilta ihmisiltä sähköt vuorokausiksi yhen pikkuhäiriön takii. "

    Sähkön puutetta ei voi kutsua enää "pikku"viaksi. Sähkön puute vaikuttaa koko verkkoon, koska alueelista puutetta yritetään korvat muualta ja jos koko suomesta naapureista ei löydy riittävästi virtaa kaatuu koko verkko eikä sitä hajauttamalla estetä.

    ""Pirkkalassa toissa jouluna oli melko laaja sähkökatkos koska yksi muuntaja kärähti ja aiheutti siten yli kuorman jäljellä oleville... Muistaakseni puoli Pirkkalaa pimeänä..."

    Todistaa verkon aiheuttavan sähkökatkoksia, ei liian suuren kulutuksen."

    Alkuperäinen vika syntyi muistaakseni vanhentuneesta osasta mutta jatkosyy, mikä aiheutti suurimman ongelman oli juurikin liian suurikuormitus jäljelle jääneille muuntajille.

    "Juuri sitä yritän sulle koko ajan selittää: suuressa verkossa pienikin häiriö aiheuttaa tai voi aiheuttaa tosi suuren vian/häiriön."

    PAHA loginen virhe!!! Iso verkko nimenomaan kestää pienet ja aika isotkin häiriöt esimerkiksi yhden reaktorin putoaminen ei vielä heilauta verkkoa. Lisäksi suuri verkko mahdollistaa vika tilanteissa sähkön kierrätämisen toisia reittejä pitkin.

    Toisin pienistä saarekkeista koostuva systeemi, jolloin jokaisella saarekkeella pitää olla omasta takaa riittävä kapasiteetti. Lisäki varmistukset jne.. on vaikeampi toteuttaa pienissä erillisissä saarekkeissa.

    Toisin kuin jos verkko olisi jaettu

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "Sinä varmaankin olisit innokkain viettämään joulusi pimeässä mutustellen raakaa kinkkua..."

    Ennustaja-eukkokin olet? Että niinkö jouluksi sähköt katkee?

    En mutustele raakaa kinkkua pimeässä enkä valossa.



    "Miten hajautettu tuotanto voisi ehkäistä katastrofin???? Jos sähköä on liian vähän sitä on liian vähän aivan sama monestako paikasta se on peräisin."

    Ei katkee miljoonilta ihmisiltä sähköt vuorokausiksi yhen pikkuhäiriön takii.

    "
    "Juuri sitä yritän sulle koko ajan selittää: suuressa verkossa pienikin häiriö aiheuttaa tai voi aiheuttaa tosi suuren vian/häiriön."

    PAHA loginen virhe!!! Iso verkko nimenomaan kestää pienet ja aika isotkin häiriöt esimerkiksi yhden reaktorin putoaminen ei vielä heilauta verkkoa. Lisäksi suuri verkko mahdollistaa vika tilanteissa sähkön kierrätämisen toisia reittejä pitkin.

    Toisin pienistä saarekkeista koostuva systeemi, jolloin jokaisella saarekkeella pitää olla omasta takaa riittävä kapasiteetti. Lisäki varmistukset jne.. on vaikeampi toteuttaa pienissä erillisissä saarekkeissa.
    "



    Et selvästikkään tiedä enää mistä puhut.

    Juttele tommosii vaikka kanojen kanssa. Ne uskoo kaiken.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "
    "Juuri sitä yritän sulle koko ajan selittää: suuressa verkossa pienikin häiriö aiheuttaa tai voi aiheuttaa tosi suuren vian/häiriön."

    PAHA loginen virhe!!! Iso verkko nimenomaan kestää pienet ja aika isotkin häiriöt esimerkiksi yhden reaktorin putoaminen ei vielä heilauta verkkoa. Lisäksi suuri verkko mahdollistaa vika tilanteissa sähkön kierrätämisen toisia reittejä pitkin.

    Toisin pienistä saarekkeista koostuva systeemi, jolloin jokaisella saarekkeella pitää olla omasta takaa riittävä kapasiteetti. Lisäki varmistukset jne.. on vaikeampi toteuttaa pienissä erillisissä saarekkeissa.
    "



    Et selvästikkään tiedä enää mistä puhut.

    Juttele tommosii vaikka kanojen kanssa. Ne uskoo kaiken.

    Missä meni vikaan???
    Sinullahan selvästi on tuntemusta sähköverkkojen rakenteesta ja niissä käytettävistä turvallisuus- ja varmistusratkaisuista.
    Kerrotko nyt miten tuo hajautettu systeemi on parempi? Muista myös perustella väitteesi pelkästään pään aukomisen sijaan.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "Sinä varmaankin olisit innokkain viettämään joulusi pimeässä mutustellen raakaa kinkkua..."

    Ennustaja-eukkokin olet? Että niinkö jouluksi sähköt katkee?

    En mutustele raakaa kinkkua pimeässä enkä valossa.



    "Miten hajautettu tuotanto voisi ehkäistä katastrofin???? Jos sähköä on liian vähän sitä on liian vähän aivan sama monestako paikasta se on peräisin."

    Ei katkee miljoonilta ihmisiltä sähköt vuorokausiksi yhen pikkuhäiriön takii.

    sanoin jo;

    "Ei katkee miljoonilta ihmisiltä sähköt vuorokausiksi yhen pikkuhäiriön takii. "

    Kysele lisää sitten ku oot ymmärtäny mitä toi tarkottaa.

    Pysyisit vaan ihmettelijänä. eli kysymysmerkki joka lauseen perään, niin kukaan erehdy luuleen että siinä on jotain tietoa.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "
    "Juuri sitä yritän sulle koko ajan selittää: suuressa verkossa pienikin häiriö aiheuttaa tai voi aiheuttaa tosi suuren vian/häiriön."

    PAHA loginen virhe!!! Iso verkko nimenomaan kestää pienet ja aika isotkin häiriöt esimerkiksi yhden reaktorin putoaminen ei vielä heilauta verkkoa. Lisäksi suuri verkko mahdollistaa vika tilanteissa sähkön kierrätämisen toisia reittejä pitkin.

    Toisin pienistä saarekkeista koostuva systeemi, jolloin jokaisella saarekkeella pitää olla omasta takaa riittävä kapasiteetti. Lisäki varmistukset jne.. on vaikeampi toteuttaa pienissä erillisissä saarekkeissa.
    "



    Et selvästikkään tiedä enää mistä puhut.

    Juttele tommosii vaikka kanojen kanssa. Ne uskoo kaiken.

    "Et selvästikkään tiedä enää mistä puhut. "

    Heh. Paskaa jauhava homeesta vihertävä sossutrolli ei ole itse koskaan tietänyt mistä puhuu...

    "Juttele tommosii vaikka kanojen kanssa. Ne uskoo kaiken."

    Sinulla taitaa olla vankkaa kokemusperäistä tietoa tuosta? On tullut syötettyä niille Greenpeacen propagandaa?

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    sanoin jo;

    "Ei katkee miljoonilta ihmisiltä sähköt vuorokausiksi yhen pikkuhäiriön takii. "

    Kysele lisää sitten ku oot ymmärtäny mitä toi tarkottaa.

    Pysyisit vaan ihmettelijänä. eli kysymysmerkki joka lauseen perään, niin kukaan erehdy luuleen että siinä on jotain tietoa.

    ""Ei katkee miljoonilta ihmisiltä sähköt vuorokausiksi yhen pikkuhäiriön takii. "

    Kysele lisää sitten ku oot ymmärtäny mitä toi tarkottaa."

    Ymmärrän kyllä oikein hyvin tuon lauseen. Sitä mitä en ymmärrä on millä logiikalla esimerkiksi suomen verkossa "pikku"vika katkaisee sähköt miljoonilta...

    Suomessa laajimmatkin katkokset ovat koskettaneet vain joitakin kymmeniätuhansia ihmisiä. Tämäkin vain ja ainoastaan sen vuoksi, että puut ovat kaatuneet siirtolinjojen päälle. Tätäkään ongelmaa ei hajauttamalla vältetä. Ainoa tapa estää myrsky vahingot on pistää siirtolinjat maan alle.

    Kuten jo sanoin KERRO IHMEESSÄ MITEN HAJAUTTETTU SYSTEEMI ON PAREMPI KUIN NYKYINEN JA KUN VIELÄ PERUSTELET VÄITTEESI NIIN VOIDAAN ALKAA VÄITTELEMÄÄN.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "Sinä varmaankin olisit innokkain viettämään joulusi pimeässä mutustellen raakaa kinkkua..."

    Ennustaja-eukkokin olet? Että niinkö jouluksi sähköt katkee?

    En mutustele raakaa kinkkua pimeässä enkä valossa.



    "Miten hajautettu tuotanto voisi ehkäistä katastrofin???? Jos sähköä on liian vähän sitä on liian vähän aivan sama monestako paikasta se on peräisin."

    Ei katkee miljoonilta ihmisiltä sähköt vuorokausiksi yhen pikkuhäiriön takii.

    jenkeissä se hurja sähkökatkos oli.

    suomessa oli vaatimaton, olsko ollu vain puolta miljoonaa koskeva sähkökatkos, vajaa tunti, kun yhdessä voimalassa tai muuntamossa joku maadotus tehtiin väärin. surkean verkon rakenteen vuoksi voimaloita tipahteli pois päältä ja ihmiset jäi ilman sähköä.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    jenkeissä se hurja sähkökatkos oli.

    suomessa oli vaatimaton, olsko ollu vain puolta miljoonaa koskeva sähkökatkos, vajaa tunti, kun yhdessä voimalassa tai muuntamossa joku maadotus tehtiin väärin. surkean verkon rakenteen vuoksi voimaloita tipahteli pois päältä ja ihmiset jäi ilman sähköä.

    Jenkeissä syy oli koska eivät olleet vaivautuneet pitämään systeemiä kunnossa. Oli verkko millainen tahansa se romahtaa joskus jos sitä ei huolleta.

    Se maadoitus juttu puolestaan oli luonteeltaan sellainen, että riippumatta verkon rakenteesta voimalat (isot tai pienet) tippuvat pois mikäli tulee maavuoto. Tämä on pelkästään turvallisuutta, joka ei riipu verkon rakenteesta.

    ET VIELÄKÄÄN VASTANNUT MITEN HAJAUTETTU ON NYKYISTÄ PAREMPI!!

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "Sinä varmaankin olisit innokkain viettämään joulusi pimeässä mutustellen raakaa kinkkua..."

    Ennustaja-eukkokin olet? Että niinkö jouluksi sähköt katkee?

    En mutustele raakaa kinkkua pimeässä enkä valossa.



    "Miten hajautettu tuotanto voisi ehkäistä katastrofin???? Jos sähköä on liian vähän sitä on liian vähän aivan sama monestako paikasta se on peräisin."

    Ei katkee miljoonilta ihmisiltä sähköt vuorokausiksi yhen pikkuhäiriön takii.

    sanoin jo;

    "Ei katkee miljoonilta ihmisiltä sähköt vuorokausiksi yhen pikkuhäiriön takii. "

    Kysele lisää sitten ku oot ymmärtäny mitä toi tarkottaa.

    Pysyisit vaan ihmettelijänä. eli kysymysmerkki joka lauseen perään, niin kukaan erehdy luuleen että siinä on jotain tietoa.

    Äänestä

Uusi ydinvoimala Helsinkiin, niin saadaan Helsinki lämmitettyä hukkalämmöllä ja päästy eroon hiilivoimaloista Helsingin alueella. Saatu säästöä hiilidioksiidipäästöistä ja käydä niillä kauppaa. Mutta kun ei. Pelko on niin suuri, vaikka vakuuttelut turvallisuudesta ovat 100%.

Äänestä
  • Miten olet ajatellut hoitaa Helsingin lämmityksen?

    Ydinvoimalan lauhdevedellä?

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Miten olet ajatellut hoitaa Helsingin lämmityksen?

    Ydinvoimalan lauhdevedellä?

    Kyllä monelle helsinkiläiselle sopisi varmasti se ydinvoimalan lauhdevesi lämmittäjäksi. yksi ei kyllä riitä.

    Mutta suuri osa helsinkiläisiä muuttaisi turvallisemmalle paikkakunnalle.

    Aika hyvä kikka alueellisen tasapainon kehitykseen.


    Jos eivät älyy vapaaehtoisesti lähteä niin lopulta kuitenkin pelastusviranomaisten määräyksestä.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Kyllä monelle helsinkiläiselle sopisi varmasti se ydinvoimalan lauhdevesi lämmittäjäksi. yksi ei kyllä riitä.

    Mutta suuri osa helsinkiläisiä muuttaisi turvallisemmalle paikkakunnalle.

    Aika hyvä kikka alueellisen tasapainon kehitykseen.


    Jos eivät älyy vapaaehtoisesti lähteä niin lopulta kuitenkin pelastusviranomaisten määräyksestä.

    "Kyllä monelle helsinkiläiselle sopisi varmasti se ydinvoimalan lauhdevesi lämmittäjäksi. yksi ei kyllä riitä."

    Tota noin... tuolla lauhdevedellä ei kyllä lämmitetä yhtään mitään... (Jäähdytysveden lämpönousee talvella 4:stä n. 6)

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    "Kyllä monelle helsinkiläiselle sopisi varmasti se ydinvoimalan lauhdevesi lämmittäjäksi. yksi ei kyllä riitä."

    Tota noin... tuolla lauhdevedellä ei kyllä lämmitetä yhtään mitään... (Jäähdytysveden lämpönousee talvella 4:stä n. 6)

    ei noitten termien kanssa jaksa olla niin tarkkana. saattaa olla, että jäähdytysvedestä olis kysymys. eipä paljon välii. nykyinen laki ei kuitenkaan salli voimalaa niin lähelle taajamaa, että lämpöä kannattaisi siirtää etenkään porukalle, joka vain juoksisi sitä karkuun.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    ei noitten termien kanssa jaksa olla niin tarkkana. saattaa olla, että jäähdytysvedestä olis kysymys. eipä paljon välii. nykyinen laki ei kuitenkaan salli voimalaa niin lähelle taajamaa, että lämpöä kannattaisi siirtää etenkään porukalle, joka vain juoksisi sitä karkuun.

    "nykyinen laki ei kuitenkaan salli voimalaa niin lähelle taajamaa, että lämpöä kannattaisi siirtää"

    Tämä on harvinaisen totta kun sitä lämpöä ei ydinvoimalasta yksinkertaisesti pysty ottamaan kaukolämpöön...

    Mutta käsittääkseni meriporin hiilivoimalasta viedään kaukolämpöä Poriin...

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    "nykyinen laki ei kuitenkaan salli voimalaa niin lähelle taajamaa, että lämpöä kannattaisi siirtää"

    Tämä on harvinaisen totta kun sitä lämpöä ei ydinvoimalasta yksinkertaisesti pysty ottamaan kaukolämpöön...

    Mutta käsittääkseni meriporin hiilivoimalasta viedään kaukolämpöä Poriin...

    Kaukolämpö on kuitenkin hyödyllistä, mutta eikös se Meri-Porin lauhdevoimala suljeta kun uusi ydinvoimala tulee? Ainakin TVO:n pitäisi luopua omasta osuudestaan, koska sanovat jotta hiilivoimaa korvataan ydinvoimalla.

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    "nykyinen laki ei kuitenkaan salli voimalaa niin lähelle taajamaa, että lämpöä kannattaisi siirtää"

    Tämä on harvinaisen totta kun sitä lämpöä ei ydinvoimalasta yksinkertaisesti pysty ottamaan kaukolämpöön...

    Mutta käsittääkseni meriporin hiilivoimalasta viedään kaukolämpöä Poriin...

    "ydinvoimalasta yksinkertaisesti pysty ottamaan kaukolämpöön"

    Tuo on pelkästään suunnittelukysymys. Jos ydinvoimalaitoksen turbiinista tehdään vastapaine- tai väliottoturbiini, niin kaukolämmön tuotanto onnistuu aivan samalla tavalla kuin normaalissa voimalaitoksessa.

    "käsittääkseni meriporin hiilivoimalasta viedään kaukolämpöä Poriin"

    Itseasiassa ei viedä. Kyseessä on puhdas lauhdelaitos, kuten samalla tontilla oleva Tahkoluodon voimalaitoskin. Porin kaukolämpö tulee suurelta osin Pori Energian Aittaluodon voimalaitoksesta.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Kaukolämpö on kuitenkin hyödyllistä, mutta eikös se Meri-Porin lauhdevoimala suljeta kun uusi ydinvoimala tulee? Ainakin TVO:n pitäisi luopua omasta osuudestaan, koska sanovat jotta hiilivoimaa korvataan ydinvoimalla.

    "eikös se Meri-Porin lauhdevoimala suljeta"

    Heh. Tuskin suljetaan. Se on ympäristönsuojelun tasoltaan Suomen paras hiilivoimalaitos ja ikää sillä on vasta kymmenisen vuotta. Palataan asiaan kolmenkymmenen vuoden päästä...

    "Ainakin TVO:n pitäisi luopua omasta osuudestaan,"

    Mitähän se ketään hyödyttäisi, jos TVO luopuisi osuudestaan Meri-Porista? Voitaisiinhan ne osuudet tietenkin siirtää suoraan TVO:n osakkaille, jolloin sinunkaan ei tarvitsisi vaivata pientä vihertävää päätäsi asialla...

    "hiilivoimaa korvataan ydinvoimalla. "

    Kulutus kasvaa niin nopeasti, että hiilivoimalle riittää ajoa vielä pitkään. Voit valittaa asiasta niille älykääpiöille, jotka olivat torpedoimassa edellistä ydinvoimaprojektia. Eivät tainneet raukkaparat käsittää seuraamuksia...

    Äänestä

  • Arska kirjoitti:

    "eikös se Meri-Porin lauhdevoimala suljeta"

    Heh. Tuskin suljetaan. Se on ympäristönsuojelun tasoltaan Suomen paras hiilivoimalaitos ja ikää sillä on vasta kymmenisen vuotta. Palataan asiaan kolmenkymmenen vuoden päästä...

    "Ainakin TVO:n pitäisi luopua omasta osuudestaan,"

    Mitähän se ketään hyödyttäisi, jos TVO luopuisi osuudestaan Meri-Porista? Voitaisiinhan ne osuudet tietenkin siirtää suoraan TVO:n osakkaille, jolloin sinunkaan ei tarvitsisi vaivata pientä vihertävää päätäsi asialla...

    "hiilivoimaa korvataan ydinvoimalla. "

    Kulutus kasvaa niin nopeasti, että hiilivoimalle riittää ajoa vielä pitkään. Voit valittaa asiasta niille älykääpiöille, jotka olivat torpedoimassa edellistä ydinvoimaprojektia. Eivät tainneet raukkaparat käsittää seuraamuksia...

    Miten se olikaan - 107 tyhmää uskoi hölynpölyyn?

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Miten se olikaan - 107 tyhmää uskoi hölynpölyyn?

    Puhut ilmeisesti tuosta vuoden 1993 äänestyksestä. Silloin x-määrä tyhmiä todellakin uskoi kansainvälisten ekoterroristien hölynpölyyn ja varmisti Suomen riippuvuuden itäsähköstä, jota tuotetaan ympäristötekijöistä piittaamatta.

    Äänestä

  • Arska kirjoitti:

    Puhut ilmeisesti tuosta vuoden 1993 äänestyksestä. Silloin x-määrä tyhmiä todellakin uskoi kansainvälisten ekoterroristien hölynpölyyn ja varmisti Suomen riippuvuuden itäsähköstä, jota tuotetaan ympäristötekijöistä piittaamatta.

    sillon se oli, kun teollisuus syötti pajunköyttään

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    sillon se oli, kun teollisuus syötti pajunköyttään

    Teollisuus pyrkii toimintansa turvaamiseen. Sillä ei ole varaa syöttää pajunköyttä toisin kuin Greenpeacella yms. rosvojärjestöillä, jotka noudattavat toiminnassaan oppia, jonka mukaan "mitä suurempi valhe, sitä helpommin se uskotaan".

    Äänestä

  • Arska kirjoitti:

    Teollisuus pyrkii toimintansa turvaamiseen. Sillä ei ole varaa syöttää pajunköyttä toisin kuin Greenpeacella yms. rosvojärjestöillä, jotka noudattavat toiminnassaan oppia, jonka mukaan "mitä suurempi valhe, sitä helpommin se uskotaan".

    Et usko itekkään kirjoittamaasi

    Pakkohan teollisuuden on valehdella vaikka silmät päästään saadakseen sen myrkkyvoimalan.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Et usko itekkään kirjoittamaasi

    Pakkohan teollisuuden on valehdella vaikka silmät päästään saadakseen sen myrkkyvoimalan.

    Miksiköhän se teollisuus sitten haluaa sen "myrkkyvoimalan"? Ihan vain ilkeyttäänkö? Viranomaiset valvovat Suomessa yritystoimintaa tiukasti. Greenpeacen kaltainen kansalaisjärjestö saa puolestaan puuhastella vapaasti, vaikka sitä käytettäisiinkin itä-mafian likaisen rahan pesemiseen...

    Äänestä

  • Arska kirjoitti:

    Miksiköhän se teollisuus sitten haluaa sen "myrkkyvoimalan"? Ihan vain ilkeyttäänkö? Viranomaiset valvovat Suomessa yritystoimintaa tiukasti. Greenpeacen kaltainen kansalaisjärjestö saa puolestaan puuhastella vapaasti, vaikka sitä käytettäisiinkin itä-mafian likaisen rahan pesemiseen...

    "
    Miksiköhän se teollisuus sitten haluaa sen "myrkkyvoimalan"?

    "

    Rahan takia.

    Äänestä

  • Arska kirjoitti:

    "ydinvoimalasta yksinkertaisesti pysty ottamaan kaukolämpöön"

    Tuo on pelkästään suunnittelukysymys. Jos ydinvoimalaitoksen turbiinista tehdään vastapaine- tai väliottoturbiini, niin kaukolämmön tuotanto onnistuu aivan samalla tavalla kuin normaalissa voimalaitoksessa.

    "käsittääkseni meriporin hiilivoimalasta viedään kaukolämpöä Poriin"

    Itseasiassa ei viedä. Kyseessä on puhdas lauhdelaitos, kuten samalla tontilla oleva Tahkoluodon voimalaitoskin. Porin kaukolämpö tulee suurelta osin Pori Energian Aittaluodon voimalaitoksesta.

    "Jos ydinvoimalaitoksen turbiinista tehdään vastapaine- tai väliottoturbiini"

    Tähän lienee jokin syy miksei näin tehdä...
    yksi voi tietysti olla tuo etäisyys kulutuksesta ja toinen ihmisten ennakkoluulot...
    Onko moiseen jotain tenistä syytä??

    "Itseasiassa ei viedä. Kyseessä on puhdas lauhdelaitos, kuten samalla tontilla oleva Tahkoluodon voimalaitoskin. Porin kaukolämpö tulee suurelta osin Pori Energian Aittaluodon voimalaitoksesta. "

    Joka tapauksessa meriporissa otetaan lämpöä voimalan omaan käyttöön mm. savukaasuista... Ilmeisesti tuo kaikki lämpö sitten käytetään voimalassa itsessään.

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    "Jos ydinvoimalaitoksen turbiinista tehdään vastapaine- tai väliottoturbiini"

    Tähän lienee jokin syy miksei näin tehdä...
    yksi voi tietysti olla tuo etäisyys kulutuksesta ja toinen ihmisten ennakkoluulot...
    Onko moiseen jotain tenistä syytä??

    "Itseasiassa ei viedä. Kyseessä on puhdas lauhdelaitos, kuten samalla tontilla oleva Tahkoluodon voimalaitoskin. Porin kaukolämpö tulee suurelta osin Pori Energian Aittaluodon voimalaitoksesta. "

    Joka tapauksessa meriporissa otetaan lämpöä voimalan omaan käyttöön mm. savukaasuista... Ilmeisesti tuo kaikki lämpö sitten käytetään voimalassa itsessään.

    "yksi voi tietysti olla tuo etäisyys kulutuksesta ja toinen ihmisten ennakkoluulot"

    Nuo ovat varmaankin ne tärkeimmät. Pääkaupunkiseudulle suunniteltiin muuten vielä 70-luvulla ydinkaukolämpöä ja länsinaapurissa sitä on pienessä mittakaavassa käytettykin.

    "Joka tapauksessa meriporissa otetaan lämpöä voimalan omaan käyttöön "

    Kyllä sentään. Ei se täysin harakoillekaan mene ;-). Noin 43% polttoainetehosta saadaan sähköksi ja loput 57% ajetaan mereen.

    Äänestä

  • Arska kirjoitti:

    "yksi voi tietysti olla tuo etäisyys kulutuksesta ja toinen ihmisten ennakkoluulot"

    Nuo ovat varmaankin ne tärkeimmät. Pääkaupunkiseudulle suunniteltiin muuten vielä 70-luvulla ydinkaukolämpöä ja länsinaapurissa sitä on pienessä mittakaavassa käytettykin.

    "Joka tapauksessa meriporissa otetaan lämpöä voimalan omaan käyttöön "

    Kyllä sentään. Ei se täysin harakoillekaan mene ;-). Noin 43% polttoainetehosta saadaan sähköksi ja loput 57% ajetaan mereen.

    "Kyllä sentään. Ei se täysin harakoillekaan mene ;-). Noin 43% polttoainetehosta saadaan sähköksi ja loput 57% ajetaan mereen."

    Ei se ihan kaikki mereen mene =) Osa jää savukaasuhäviöihin ja osa lämpötehosta hukkuu polttoaineen kosteuteen. Hieman myös hukkuu omaan käyttöön esim. hormien höyrynuohoukseen...

    Äänestä

  • Ihmettelijä kirjoitti:

    "Kyllä sentään. Ei se täysin harakoillekaan mene ;-). Noin 43% polttoainetehosta saadaan sähköksi ja loput 57% ajetaan mereen."

    Ei se ihan kaikki mereen mene =) Osa jää savukaasuhäviöihin ja osa lämpötehosta hukkuu polttoaineen kosteuteen. Hieman myös hukkuu omaan käyttöön esim. hormien höyrynuohoukseen...

    Totta. Hyvä huomio :-). Mereen menee oikeasti alle 50%, omakäyttöön ehkä n. 2,5 % ja savukaasuhäviöihin loput.

    Äänestä

Se miten tähänkin asiaan vastanneet ja selvityksiään tehneet, tietävät periaatteen miten ydinvoimalla sähköä tehdään. Näyttää suurimmalta osalta se tekninen toteutus ja toimintatapa olevan täysin hukassa. Lisää selityksiä asiasta eikä jonninjoutavaa tietämättömien sähläämistä.

Äänestä
  • Mua se nyt ei juuri kiinnosta. Onpahan vain matolaatikko, jonne laitetaan jotakin ja josta tulee ulos jotakin.

    Merkitystä on sillä, mitä sinne laitetaan ja mitä sieltä tulee. Ja se mitä sieltä tulee, ei lupaa hyvää tuleville sukupolville. about miljoona vuotta eteenpäin ajatellen. vaikka matolaatikot pysäytettäis heti.

    erään tutkimuksen mukaan tekniikka on lyhyessä ajassa aiheuttanut 65miljoonaa kuolonuhria. sekö siinä onkin kiinnostavaa?

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Mua se nyt ei juuri kiinnosta. Onpahan vain matolaatikko, jonne laitetaan jotakin ja josta tulee ulos jotakin.

    Merkitystä on sillä, mitä sinne laitetaan ja mitä sieltä tulee. Ja se mitä sieltä tulee, ei lupaa hyvää tuleville sukupolville. about miljoona vuotta eteenpäin ajatellen. vaikka matolaatikot pysäytettäis heti.

    erään tutkimuksen mukaan tekniikka on lyhyessä ajassa aiheuttanut 65miljoonaa kuolonuhria. sekö siinä onkin kiinnostavaa?

    "erään tutkimuksen mukaan tekniikka on lyhyessä ajassa aiheuttanut 65miljoonaa kuolonuhria. sekö siinä onkin kiinnostavaa?"

    Etsippä joku tutkimus montako ihmiselämää tekniikka on pelastanut.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Mua se nyt ei juuri kiinnosta. Onpahan vain matolaatikko, jonne laitetaan jotakin ja josta tulee ulos jotakin.

    Merkitystä on sillä, mitä sinne laitetaan ja mitä sieltä tulee. Ja se mitä sieltä tulee, ei lupaa hyvää tuleville sukupolville. about miljoona vuotta eteenpäin ajatellen. vaikka matolaatikot pysäytettäis heti.

    erään tutkimuksen mukaan tekniikka on lyhyessä ajassa aiheuttanut 65miljoonaa kuolonuhria. sekö siinä onkin kiinnostavaa?

    "Ja se mitä sieltä tulee, ei lupaa hyvää tuleville sukupolville. about miljoona vuotta eteenpäin ajatellen."

    Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Ydinjätteissä, niin ikäviä kuin ne ovatkin, on se kiva puoli, että ne pystytään keräämään talteen 100%:sti ja ne loppusijoitetaan huolella. Ja kun et kuitenkaan laskennallisia totuuksia usko, niin käytännön todisteena loppusijoituksen pätevyydestä on luonnolliset uraaniesiintymät. Aikoinaan (miljoonia ja miljoonia vuosia sitten, en nyt muista tarkalleen, vaikka sekin on tullut laskettua) Luonnon uraani on ollut riittävän rikasta siten, että runsaissa esiintymissä on ollut käynnissä ns. "luonnonreaktori". Siis ydinreaktio on tapahtunut maankuoressa, johon myös ydinjätteet ovat jääneet sellaisenaan. Mm kanadassa on hyvä esimerkki esiintymästä, joka vastaa aika paljon konseptiltaan suomen loppusijoitusmenetelmiä syvyydeltään jne. Poislukien kuitenkin esim. ympärille tuleva kuparikapselointi. Siellä ne siis ovat vuosimiljoonia olleet eikä ole mitään haittaa pystytty osoittamaan.

    Toisin on vaikkapa hiilivoimaloiden tilanne. Ne puskevat myrkkyä piipuistaan sen kun ehtivät. Ja kun poltettavassa hiilessä on mukana radioaktiivista materiaalia, on hiilivoimalat ylivoimaisesti pahempia ympäristön säteilysaastuttajia kuin ydinvoimalat. Täytyy myöntää, etten muista juuri nyt mistä olen lukenut, mutta joidenkin arvoiden mukaan hiilivoimaloiden päästöt (joista se radioaktiivisuus ei tod ole se pahin) aiheuttavat USA:ssa ...olikohan se peräti kymmeniä tuhansia ennenaikaisia kuolemia vuosittain ja luku on Euroopassa samaa luokkaa. Luvut ovat tietysti arvioita, mutta suuruusluokka on aika iso, vaikka tsernobiliin liittyviin pahimpiinkin arvioihin vertaa.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Mua se nyt ei juuri kiinnosta. Onpahan vain matolaatikko, jonne laitetaan jotakin ja josta tulee ulos jotakin.

    Merkitystä on sillä, mitä sinne laitetaan ja mitä sieltä tulee. Ja se mitä sieltä tulee, ei lupaa hyvää tuleville sukupolville. about miljoona vuotta eteenpäin ajatellen. vaikka matolaatikot pysäytettäis heti.

    erään tutkimuksen mukaan tekniikka on lyhyessä ajassa aiheuttanut 65miljoonaa kuolonuhria. sekö siinä onkin kiinnostavaa?

    "erään tutkimuksen mukaan tekniikka on lyhyessä ajassa aiheuttanut 65miljoonaa kuolonuhria. sekö siinä onkin kiinnostavaa?"

    Tämän "tutkimus"tuloksen ammuin jo sorsana alas aikaisemmin:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002319069

    Kukin tehköön johtopäätöksen "tutkijoiden" pätevyyksistä ja tulosten oikeellisuudesta.

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    Mua se nyt ei juuri kiinnosta. Onpahan vain matolaatikko, jonne laitetaan jotakin ja josta tulee ulos jotakin.

    Merkitystä on sillä, mitä sinne laitetaan ja mitä sieltä tulee. Ja se mitä sieltä tulee, ei lupaa hyvää tuleville sukupolville. about miljoona vuotta eteenpäin ajatellen. vaikka matolaatikot pysäytettäis heti.

    erään tutkimuksen mukaan tekniikka on lyhyessä ajassa aiheuttanut 65miljoonaa kuolonuhria. sekö siinä onkin kiinnostavaa?

    "Merkitystä on sillä, mitä sinne laitetaan ja mitä sieltä tulee. Ja se mitä sieltä tulee, ei lupaa hyvää tuleville sukupolville. about miljoona vuotta eteenpäin ajatellen. vaikka matolaatikot pysäytettäis heti."

    Kerropas, että miten kauan uraani säteilee?

    Äänestä


  • Vastaaja kirjoitti:

    En edes kuullut tussausta :)

    Neitin on parempi kaivaa ne vihreät vaikut pois korvista ja katsoa totuutta silmiin. Käsittämätöntä, että kuinka paljon paskaa voi syytää aatteellisille ihmisille ilman, että ne sitä tajuavat. Mutta toisaalta olihan se natsisaksakin olemassa...

    Äänestä

  • Safa kirjoitti:

    Neitin on parempi kaivaa ne vihreät vaikut pois korvista ja katsoa totuutta silmiin. Käsittämätöntä, että kuinka paljon paskaa voi syytää aatteellisille ihmisille ilman, että ne sitä tajuavat. Mutta toisaalta olihan se natsisaksakin olemassa...

    "Neitin on parempi kaivaa ne vihreät vaikut pois korvista ja katsoa totuutta silmiin. Käsittämätöntä, että kuinka paljon paskaa voi syytää aatteellisille ihmisille ilman, että ne sitä tajuavat. Mutta toisaalta olihan se natsisaksakin olemassa..."

    Ilmiselvästi eka kirjain piti olla M.

    Pidän rehelölisistä ihmisistä :)

    Äänestä

  • Vastaaja kirjoitti:

    "Neitin on parempi kaivaa ne vihreät vaikut pois korvista ja katsoa totuutta silmiin. Käsittämätöntä, että kuinka paljon paskaa voi syytää aatteellisille ihmisille ilman, että ne sitä tajuavat. Mutta toisaalta olihan se natsisaksakin olemassa..."

    Ilmiselvästi eka kirjain piti olla M.

    Pidän rehelölisistä ihmisistä :)

    Eka kirjain oli ja oli myös tarkoitus olla N. Ja on edelleen.

    Äänestä

  • Safa kirjoitti:

    Eka kirjain oli ja oli myös tarkoitus olla N. Ja on edelleen.

    aa - aa - avuton

    Äänestä


tuule metsän keskellä eikä sisämaassa yleensä ottaen siellä sinun pellollasi.

Mutta merellä esim. Helsingin edustalla tuulee 99% vuodesta sen verran, että tuulimittari pyörii ja 92% vuodesta sen verran, että tulevan tuulipuiston kaikki neljä voimalaa pyörivät.

Sähköä saadaan sen verran, että teoriassa 10.000 - 12.000 Helsinkiläistä keskiverto kotitaloutta saa vuotuiset sähkönsä. Tämä ilmaisu on mediaporukan tyyliin sanottu, kun se on niin suosittu tapa vaikka itse siitä en tykkää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


voimaloita kirjoitti:

Keskisuomalaisessa oli tänään (11.8.2004) todella asiallinen ja järkevä kirjoitus ydinvoiman lisärakentamisesta ja sähköenergian myynnistä ja ostosta Pohjoismaissa ja Venällä.

Suomen todellakin pitäisi olla sähkön viejä eikä tuoja, olisi varmasti ympäristöystävällisempää viedä sähköä Venäjälle kuin tuoda sitä sieltä.

Säätövoimaksi sitten lisää puu-,turve- ja muita kotimaisia energiamuotoja. Miksei tuultakin voi rakentaa mutta se ei ratkaise energiantarpeen kasvua, kovilla pakkasillahan ei kovin tuuleskele.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu