Oikeudenkäynnin odotusaika

Hei!

Kuinka pitkään oikeudenkäyntiä normaalisti joutuu odottamaan? Olen odottanut oman tapaukseni (työriita) oikeudenkäyntiä jo yli vuoden, eikä kotiin ole tullut mikäänlaista ilmoitusta oikeudenkäynnin alkamisesta. Kauanko syyttäjä pitää juttua jonossa ennen kuin mitään tapahtuu?
101783
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Hyvä aloittaja!

Tapaukset ovat aina erilaisia. Kun juttusi (ilmeisesti mennyt syyttäjälle) etenee, asiat etenevät byrokraattien tahtiin. Tämä tarkoittaa, että ellei itse taikka asianajaja kiirehdi tai kysele asiaa, se vain "hautuu" ...

Omalla kohdalla työriitaan ( loppupalkan maksamatta jättämiseen, työsopimuslain useisiin rikkomuksiin) liittyvä juttu on tullut vireille kräjäoikeuteen jo syksyllä 2009. Ja mitä nyt? Väärien käräjäoikeuden päätösten, ja hovioikeuskierroksen perästä
nyt palataan TAKAISIN käräjäoikeuteen! Yli 3 vuoden perästä.

Ja kyseessä on siviili-, eli riita-asia. Ei rikosasia.

Se vain on niin, tässä maassa, että ei "oikeutta saa ken itse sit ei hanki".
Siis - on vain oltava aktiivinen, on toimittava. Oikeuslaitos on siinä määrin mädäntynyt, että se viis veisaa kenenkään asioista... On vain muistettava oikeusasemansa, perusoikeus 21 § säädös.

Monet prosessit kestävät tosi pitkään! Siis kärsivälisyys on a ja o. Rattaat liikkuvat hitaasti.

Omassa (tässä prosessissa) aikaa on kulunut kuin turhaan jo vuosia...
Mutta nyt, Turun HO:n päätösten perästä on toivoa, että VIHDOIN saadaan asioihin laillista linjaa!

Jos kiinnostaa, lue mm. "Käräjätuomarin harharetki"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11167589

Ja siihen liittyvä otsikko Lakiko sama kaikille?

Tässä asiaa juuri työriitaan liittyen....

Ei hellitetä! Sitkeydellä ja selkeällä linjalla asiat menevät eteenpäin, vaikka vastassa olisi valhehteleva oikeuden tuomari!

Toivon, että asiasi ETENEE...

Äänestä

Sen täytyy olla työrikos, jos on mennyt syyttäjälle, koska työriidat ovat normaalisti siviilipuolen juttuja.

Äänestä
  • Tarkennusta....

    Työsopimuslaissa on säädös, jossa työnantajaa tai tämän edustajaa voi vaatia sakkorangaistukseen työsopimuslain rikkomuksista. Ja tällöin se on syyttäjän toimenkuvaan liittyvä seikka. Silti lähtökohta voi olla siis työriita-asia, mutta joka voi laajentua rikosasiaksi...

    Mutta aloittajan kysymykseen voi siis todeta, että hitaasti jauhavat byrokratian rattaat! Kannattaa kysellä asiansa perään!

    Äänestä

  • M-L.Hie kirjoitti:

    Tarkennusta....

    Työsopimuslaissa on säädös, jossa työnantajaa tai tämän edustajaa voi vaatia sakkorangaistukseen työsopimuslain rikkomuksista. Ja tällöin se on syyttäjän toimenkuvaan liittyvä seikka. Silti lähtökohta voi olla siis työriita-asia, mutta joka voi laajentua rikosasiaksi...

    Mutta aloittajan kysymykseen voi siis todeta, että hitaasti jauhavat byrokratian rattaat! Kannattaa kysellä asiansa perään!

    Niin mitä yrität tarkentaa? Syyttäjä ei käsittele normaalia työriitaa ennenkuin rikoksesta on tehty esitutkinta ja kun siinä on todettu rikoksen tapahtuneen.

    Äänestä

  • 4+3 kirjoitti:

    Niin mitä yrität tarkentaa? Syyttäjä ei käsittele normaalia työriitaa ennenkuin rikoksesta on tehty esitutkinta ja kun siinä on todettu rikoksen tapahtuneen.

    Tarkennusta.... Nykyisin monet asiat menevät suoraan syyttäjälle, koska on siirrytty ns. syyttäjäjohtoiseen tutkintaan. Syyttäjä harkitsee, aloitetaanko tutkinta?
    Ennen sen päättivät poliisitason tutkinnanjohtajat, ja tätäkin käytäntöä on edelleen.
    Niin että, ollaanpas tarkkoja.

    Ja, rikoksen esitutkinnassa ei todeta "rikoksen tapahtuneen" - koska se on vasta tutkinta. Termi on "rikoksesta epäilty". Vasta tuomioistuin, laillisen prosessin perästä voi osoittaa rikoksen tapahtuneen. Ja siinäkin tulee virheitä...

    Eli, kannattaa olla tarkkana....

    Äänestä

  • Laillinen eteneminen kirjoitti:

    Tarkennusta.... Nykyisin monet asiat menevät suoraan syyttäjälle, koska on siirrytty ns. syyttäjäjohtoiseen tutkintaan. Syyttäjä harkitsee, aloitetaanko tutkinta?
    Ennen sen päättivät poliisitason tutkinnanjohtajat, ja tätäkin käytäntöä on edelleen.
    Niin että, ollaanpas tarkkoja.

    Ja, rikoksen esitutkinnassa ei todeta "rikoksen tapahtuneen" - koska se on vasta tutkinta. Termi on "rikoksesta epäilty". Vasta tuomioistuin, laillisen prosessin perästä voi osoittaa rikoksen tapahtuneen. Ja siinäkin tulee virheitä...

    Eli, kannattaa olla tarkkana....

    Taidat kirjoitella omiasi, siirrytty syyttäjäjohtoiseen tutkintaan ? Kyllä siinä siitä huolimatta tehdään ensin poliisin esitutkinta, jota syyttäjä johtaa, syyttäjä ei suinkaan tutki.
    Poliisin lisäksi esitutkintaa voivat suorittavat tulli, rajavartiosto ja puolustusvoimat, jotka kuitenkin jokainen lähettää syntyneen pöytäkirjan syyttäjälle päätettäväksi mahdollista syytettä varten.

    Äänestä

  • Laillinen eteneminen kirjoitti:

    Tarkennusta.... Nykyisin monet asiat menevät suoraan syyttäjälle, koska on siirrytty ns. syyttäjäjohtoiseen tutkintaan. Syyttäjä harkitsee, aloitetaanko tutkinta?
    Ennen sen päättivät poliisitason tutkinnanjohtajat, ja tätäkin käytäntöä on edelleen.
    Niin että, ollaanpas tarkkoja.

    Ja, rikoksen esitutkinnassa ei todeta "rikoksen tapahtuneen" - koska se on vasta tutkinta. Termi on "rikoksesta epäilty". Vasta tuomioistuin, laillisen prosessin perästä voi osoittaa rikoksen tapahtuneen. Ja siinäkin tulee virheitä...

    Eli, kannattaa olla tarkkana....

    "rikoksen esitutkinnassa ei todeta 'rikoksen tapahtuneen'"

    Esitutkinnassa nimenomaan selvitetään, onko rikos tapahtunut ja sen perusteella esimerkiksi uhrilla on oikeus hakea valtiolta korvauksia, vaikka tekijää ei saataisikaan oikeuden eteen vastaamaan teoistaan.

    Esitutkinta määritellään alan oppikirjoissa seuraavasti: Esitutkinta on poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen suorittama tutkinta, jossa pyritään selvittämään, onko epäilty rikos tapahtunut ja kuka on sen tehnyt.

    Revi siitä tarkennusta.

    Äänestä

  • 4+3 kirjoitti:

    "rikoksen esitutkinnassa ei todeta 'rikoksen tapahtuneen'"

    Esitutkinnassa nimenomaan selvitetään, onko rikos tapahtunut ja sen perusteella esimerkiksi uhrilla on oikeus hakea valtiolta korvauksia, vaikka tekijää ei saataisikaan oikeuden eteen vastaamaan teoistaan.

    Esitutkinta määritellään alan oppikirjoissa seuraavasti: Esitutkinta on poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen suorittama tutkinta, jossa pyritään selvittämään, onko epäilty rikos tapahtunut ja kuka on sen tehnyt.

    Revi siitä tarkennusta.

    Ja lisäyksenä, meillä Suomessa ei olla siirrytty mihinkään syyttäjäjohtoiseen esitutkinaan, sellaisesta on kyllä aika-ajoin keskusteltu.

    Äänestä

Sevennnystä aloittajalle!

Jos sinulla on asianajaja, laita kysymään missä tilassa tutkinta, syyteharkinta mahdollisesti on. Taikka kysyt sitä itse. On oikeus saada tietoa..

Sinun tapaustasi eivät tutki tulli, rajavartiosto ja puolustusvoimat, kuten edell. nimmari sekavasti esittää. Työsopimuslakirikkoumusten syyteasia kuuluu viralliselle syyttäjälle.

Muutama vuosi sitten tosiaan tehtiin ns. uudistus, jossa esitutkintoja johtavat usein syyttäjät. He päättävät mitä ja missä laajuudessa esitutkinta tehdään, jne.

Kannattaa siis kysellä asioiden perään!

Äänestä
  • Älä nyt sekoile. Eiköhän jokainen muu ymmärtänyt, että esitutkintaa Suomessa saa tehdä vain poliisi, rajavartiosto, tulli ja puolustusvoimat. Työsopimuslakirikkomukset kuuluvat edellä mainituista tietysti poliisille, jonka jokainen tietää.
    Konkari itse ei taida tietää, milloin syyttäjä voi johtaa esitutkintaa poliisirikokset poislukien.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


odotuksen pituus? kirjoitti:

Hei!

Kuinka pitkään oikeudenkäyntiä normaalisti joutuu odottamaan? Olen odottanut oman tapaukseni (työriita) oikeudenkäyntiä jo yli vuoden, eikä kotiin ole tullut mikäänlaista ilmoitusta oikeudenkäynnin alkamisesta. Kauanko syyttäjä pitää juttua jonossa ennen kuin mitään tapahtuu?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu