Ruotsinkielisten valtava yliedustus
Valtioneuvoston kansalliskielistrategiassa paljastetaan (kylläkin tahattomasti), miten valtava yliedustus ruotsinkielisillä on korkeakouluopiskelumahdollisuuksissa. Alla pääsihteeri Paulina Tallrothin (rkp) tekstiä vnk:n kansalliskielistrategiasta ja sulkeissa kommentit:
Yliopisto-opintojen kokonaisuudesta kertoo kuitenkin se, että suomen kielellä yliopisto-opintoja voi suorittaa 14 yliopistossa ja täysin yksikielisiä ruotsinkielisiä yliopistoja on kaksi (ruotsinkielisiä siis 12,5 %, mutta väestöosuus vain 4 %). Kaksikielisiä yliopistoja, joiden opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi, on neljä (peräti siis 25 % ruotsinkielisten osuus).
Esimerkiksi Helsingin yliopistoon kuuluvassa Svenska social- ja kommunalhögskolanissa, jossa suoritetaan yksikielinen ruotsinkielinen tutkinto, on äidinkieleltään suomenkielisten opiskelijoiden osuus 14 prosenttia vuonna 2012 (suomenruotsalaisia siis 86 %).
Jotta turvataan jokaisen oikeus omaan kieleensä, joko suomeen tai ruotsiin, on kuitenkin tärkeää myös jatkossa huolehtia siitä, etteivät kaksikieliset tutkintomahdollisuudet sivuuta mahdollisuuksia opiskella vain yhdellä kielellä (suomenruotsalaisten etuoikeudet korkeakouluopintoihin halutaan pitää ja vain lisätä).
Suomenkielisillä on myös mahdollisuus opiskella ruotsin kielellä maan kahdessa ruotsinkielisessä yliopistossa (ja ruotsinkielisillä kymmenissä muiden pohjoismaiden yliopistoissa!). Åbo Akademin opiskelijoista vuonna 2012 yli 16 prosentilla on äidinkielenään suomi (ruotsinkielisiä 84 %) ja Svenska Handelshögskolanin vastaava prosentti on lähes 19 (ruotsinkielisiä 81 %).
http://vnk.fi/julkaisukansio/2012/j04-kansalliskielistrategia-nationalsspraksstrategi/PDF/J0412_Kansalliskielistrategia_net.pdf
Tässä on siis Suomen ruotsalaisten itsensä myöntämä karu totuus yliopistokoulutuksen epätasa-arvosta eli Suomen ruotsalaisten eräästä etuoikeudesta.
Valtioneuvoston kansalliskielistrategiassa paljastetaan (kylläkin tahattomasti), miten valtava yliedustus ruotsinkielisillä on korkeakouluopiskelumahdollisuuksissa. Alla pääsihteeri Paulina Tallrothin (rkp) tekstiä vnk:n kansalliskielistrategiasta ja sulkeissa kommentit:
Yliopisto-opintojen kokonaisuudesta kertoo kuitenkin se, että suomen kielellä yliopisto-opintoja voi suorittaa 14 yliopistossa ja täysin yksikielisiä ruotsinkielisiä yliopistoja on kaksi (ruotsinkielisiä siis 12,5 %, mutta väestöosuus vain 4 %). Kaksikielisiä yliopistoja, joiden opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi, on neljä (peräti siis 25 % ruotsinkielisten osuus).
Esimerkiksi Helsingin yliopistoon kuuluvassa Svenska social- ja kommunalhögskolanissa, jossa suoritetaan yksikielinen ruotsinkielinen tutkinto, on äidinkieleltään suomenkielisten opiskelijoiden osuus 14 prosenttia vuonna 2012 (suomenruotsalaisia siis 86 %).
Jotta turvataan jokaisen oikeus omaan kieleensä, joko suomeen tai ruotsiin, on kuitenkin tärkeää myös jatkossa huolehtia siitä, etteivät kaksikieliset tutkintomahdollisuudet sivuuta mahdollisuuksia opiskella vain yhdellä kielellä (suomenruotsalaisten etuoikeudet korkeakouluopintoihin halutaan pitää ja vain lisätä).
Suomenkielisillä on myös mahdollisuus opiskella ruotsin kielellä maan kahdessa ruotsinkielisessä yliopistossa (ja ruotsinkielisillä kymmenissä muiden pohjoismaiden yliopistoissa!). Åbo Akademin opiskelijoista vuonna 2012 yli 16 prosentilla on äidinkielenään suomi (ruotsinkielisiä 84 %) ja Svenska Handelshögskolanin vastaava prosentti on lähes 19 (ruotsinkielisiä 81 %).
http://vnk.fi/julkaisukansio/2012/j04-kansalliskielistrategia-nationalsspraksstrategi/PDF/J0412_Kansalliskielistrategia_net.pdf
Tässä on siis Suomen ruotsalaisten itsensä myöntämä karu totuus yliopistokoulutuksen epätasa-arvosta eli Suomen ruotsalaisten eräästä etuoikeudesta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sortoa vaiko vain simputusta vai molempia ?
"Pieni kielellinen vähemmistö sortaa, jopa suorastaan terrorisoi enemmistöä. Siihen pitää saada muutos!"
Mielestäni sana "simputtaa" olisi tässä kuvaavampi ilmaisu.
RKP haluaa ensisijaisesti simputtaa suomalaisia, ja vasta toissijaisesti ajaa ruotsinkielisten kielellisiä oikeuksia.
RKP:n ratkaisut painottuvat nimenomaan suomalaisiin kohdistuvan simputuksen suuntaan. Ovela veto!
Kun RKP ensin simputtaa ja ärsyttää suomalaisia, se voi sitten "puolustaa" ruotsinkielisiä, kun "maassa on niin kauhean ahdistava kieli-ilmapiiri ja ruotsinkieliset tarvitsevat RKP:n turvaa"!
Mutta pitäisikö meidän sitten vain kiltisti alistua tähän simputukseen ?
Ei, meidän pitää tarjota vaihtoehtoja ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien turvaamiseksi ilman suomalaisiin kohdistuvaa simputuskomponenttia.
Lähdetään siis perustuslain 17 § alkujuurille, turvaamaan oikeuksia, ei simputtamaan enemmistöä kaksikielisyysbyrokratiaa rakentamalla!
Ruotsinkielisten kielelliset oikeudet voidaan turvata ilman nykyisenkaltaista massiivista ja epätarkoituksenmukaista pakkoruotsitus- ja kaksikielisyysbyrokratiaa.