6-vuotias tyttö, joka rakastaa keijukaisia ja inhoaa kaikkia "poikajuttuja". Tyttö on 3-vuotiaasta asti käyny liikuntaleikkikoulussa, mutta nyt alkoi sen viimeinen kevät niin pitäisi ehkä ohjailla tyttöä jo jonkin urheilulajin pariin.
Yksilölaji siksi, että tyttö on aikamoinen laumasielu ja oppisi yksilölajissa ehkä pärjäämään myös ilman ryhmää. Tyttö ei siis ole ujo vaan muuten vaan kaikkialla laumaantuu varsin äkkiä.
Tulee mieleen moniakin mahdollisesti tyttömäiselle tytölle sopivia lajeja, mutta kun... Kun olin teini-ikäinen ratsastusvalmentajani "kannusti" minut anoreksiaan, ja en halua sellaista lapselleni joten ratsastukseen, balettiin, voimisteluihin ja taitoluisteluun suhtaudun aika epäilevästi. Etenkin kun tyttö vaikuttaa perineen äitinsä kilpailuvietin (ja on vielä ryhmäilijä) niin äkkiä siinä alkaa tuijotella makkaroitaan, että voisiko menestyä vielä vähän paremmin... Toki lähes kaikki lajit ovat aluksi söpöstelyä, mutta eivät välttämättä sitten muutaman vuoden päästä.
Yksilölaji siksi, että tyttö on aikamoinen laumasielu ja oppisi yksilölajissa ehkä pärjäämään myös ilman ryhmää. Tyttö ei siis ole ujo vaan muuten vaan kaikkialla laumaantuu varsin äkkiä.
Tulee mieleen moniakin mahdollisesti tyttömäiselle tytölle sopivia lajeja, mutta kun... Kun olin teini-ikäinen ratsastusvalmentajani "kannusti" minut anoreksiaan, ja en halua sellaista lapselleni joten ratsastukseen, balettiin, voimisteluihin ja taitoluisteluun suhtaudun aika epäilevästi. Etenkin kun tyttö vaikuttaa perineen äitinsä kilpailuvietin (ja on vielä ryhmäilijä) niin äkkiä siinä alkaa tuijotella makkaroitaan, että voisiko menestyä vielä vähän paremmin... Toki lähes kaikki lajit ovat aluksi söpöstelyä, mutta eivät välttämättä sitten muutaman vuoden päästä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kamppailulajit (judo, karate tms) ehdottomasti! Tasa-arvoista, tervehenkistä ja voimaannuttavaa urheilua tytölle.
Judo ei ainakaan ole hyvä, jos aikoo kilpailla. Siellä kilpailusarjahan määräytyy painon mukaan, ja itse ainakin halusin aina olla samassa sarjassa kuin kaverit, vaikka olin paljon pidempi kuin he. Eli jatkuvaa laihduttamista minun kilpailu-urani oli.
Asian ei tarvitse olla näin. Painonpudotukseen ei kannusteta, ja nykyään monet lapset ovat onneksi oppineet pitämään sitä hölmönä touhuna. Tässä on tietysti myös vanhemmilla vastuuta.
Tennis? Hiihto? Suunnistus? Tanssi, siis joku muu kuin baletti? Eli nykytanssi, flamenco, jazz-tanssi, onhan noita... Ei kai sen lajin tarvitse niin kovin "tyttömäinen" olla, vaikka tyttö olisikin tyttömäinen. Meillä 5-vuotias on aina ollut niin prinsessaa ja keijua, ja olen miettinyt vähän samoja juttuja, mutta mä en kyllä näe mitään pahaa ryhmäharrastuksessa. Tyttö tykkää hirveästi tanssia, joten jotain sellaista hän tulee varmaan harrastamaan jatkossakin, joko ryhmässä tai yksilönä.
Itse ehdottaisin luistelua, vaikka oletkin epäileväinen! Se on monipuolista, ja siinä lapsi pääsee toimimaan yksin ja kehittämään itseään, sekä toimimaan myös ryhmän jäsenenä. Luistelussa arvostetaan myös tervettä kehonkuvaa, koska todellinen faktahan on, ettei lapsi jaksa luistella jos ei ole energiaa.
Lajin harrastaminen on kyllä pidemmällä tähtäimellä kallista, mutta se tarjoaa lapselle erittäin hyviä ja hyödyllisiä taitoja myös tulevaisuudessa. Ja kaikista tärkeintä se on hauskaa!! :)
Itse olen ikuiseti kiitollinen omille vanhemmilleni, että he laittoivat minut 4 vuotiaana luistelukouluun, se oli myös alku 20 vuotiselle luistelu uralleni, Minullle harrastuksestani nyt näin tulevaisuudessa on ollut ainoastaan hyötyä, niin koulussa, vapaa-ajalla kuin työelämässä. :)
Sumopaini on mainio laji!
Minusta tuntuu, että sinulla on se ongelma..ei lapsella...
Jos haluat hyvän yksilölajin, jossa ei ole syömishäiriö vaaraa, niin ei mitään tanssia tai voimistelua. Sanoisin että tennis on sellainen. Siinä saa liikkua, kilpailla ja se on yksilölaji. Eikä siinä syömishäiriöiset pärjää. Joten tennis...