mitkä tietsikkapelit teistä on lähimpänä oikeaa roolipelaamista?
täällä puhutaan paljon morrowindistä & neverwinter nigthsista. kommenttini:
morrowind:
peli itsessään ei tue oikeaa roolipelaamista juurikaan. toki se, että mahdollisuudet valita tekemisiään on laajat, antaa peliin hieman roolipelimäisyyttä. hahmolla sen sijaan ei tarvitse olla mitään luonnetta. toki peliä voi pelata myös enemmän oikeasti roolipelaten, mikä tekee pelistä paremman ja kiehtovamman... ja muutoin liian helposta pelistä myös haastavan.
esim. tähän tyyliin morrowindistä saa enemmän irti, ennen peliä miettii hahmonsa luonnetta:
teen hahmokseni metsähaltian... se on semmonen hyvis, joka noudattaa lakia ja jolla on korkea moraali. se ei tapa ellei ole ihan pakko. se käyttää jousta, se oikeastaan on hieman kilahtanut jousiaseisiin... se keräilee niitä. panssareista se ei oikein pidä, mutta toisinaan pitää kevyitä panssareita. kevyet miekat, veitset ja heittoaseet ovat tämän haltian juttu. hiippailu ja näkymättömissä oleminen on taito, jonka tämä haltia osaa. magiaa se osaa jonkinverran.
tälläisen lyhyen ja yksinkertaisen mietinnän pohjalta kun alkaa pelaan, tekee se pelistä kiehtovamman; se vaikuttaa hahmon teossa oleellisesti (skillit, mitä magiaa ja kaikkeen); se vaikuttaa tavoissa suorittaa tehtäviä; se vaikuttaa mihin kiltoihin liittyy; se vaikuttaa siihen, miten hienoo kamaa saa, enää sitä ei varasteta (itsetarkoitus siis ei ole kaiken hienon krääsän keruu ja hahmon tekeminen voittamattomaksi).
neverwinter nigths:
tätä peliä olen pelannut vasta vähän. valinnan vapaus tuntuu olevan mitätöntä, ainakin morrowindiin verrattuna. toisaalta good-neutral-evil ja nää jutut tuo pisteet kotiin tälle pelille. niillä saisi ehkä olla enempiki merkitystä. ne tekee sen, että hahmon täytyy hieman miettiä, miten toimii, eli pelata luonnetta.
täällä puhutaan paljon morrowindistä & neverwinter nigthsista. kommenttini:
morrowind:
peli itsessään ei tue oikeaa roolipelaamista juurikaan. toki se, että mahdollisuudet valita tekemisiään on laajat, antaa peliin hieman roolipelimäisyyttä. hahmolla sen sijaan ei tarvitse olla mitään luonnetta. toki peliä voi pelata myös enemmän oikeasti roolipelaten, mikä tekee pelistä paremman ja kiehtovamman... ja muutoin liian helposta pelistä myös haastavan.
esim. tähän tyyliin morrowindistä saa enemmän irti, ennen peliä miettii hahmonsa luonnetta:
teen hahmokseni metsähaltian... se on semmonen hyvis, joka noudattaa lakia ja jolla on korkea moraali. se ei tapa ellei ole ihan pakko. se käyttää jousta, se oikeastaan on hieman kilahtanut jousiaseisiin... se keräilee niitä. panssareista se ei oikein pidä, mutta toisinaan pitää kevyitä panssareita. kevyet miekat, veitset ja heittoaseet ovat tämän haltian juttu. hiippailu ja näkymättömissä oleminen on taito, jonka tämä haltia osaa. magiaa se osaa jonkinverran.
tälläisen lyhyen ja yksinkertaisen mietinnän pohjalta kun alkaa pelaan, tekee se pelistä kiehtovamman; se vaikuttaa hahmon teossa oleellisesti (skillit, mitä magiaa ja kaikkeen); se vaikuttaa tavoissa suorittaa tehtäviä; se vaikuttaa mihin kiltoihin liittyy; se vaikuttaa siihen, miten hienoo kamaa saa, enää sitä ei varasteta (itsetarkoitus siis ei ole kaiken hienon krääsän keruu ja hahmon tekeminen voittamattomaksi).
neverwinter nigths:
tätä peliä olen pelannut vasta vähän. valinnan vapaus tuntuu olevan mitätöntä, ainakin morrowindiin verrattuna. toisaalta good-neutral-evil ja nää jutut tuo pisteet kotiin tälle pelille. niillä saisi ehkä olla enempiki merkitystä. ne tekee sen, että hahmon täytyy hieman miettiä, miten toimii, eli pelata luonnetta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En saa päähäni yhtään tietokoneroolipeliä jossa olisi good-evil jutut toteutettu kovin hyvin.
Teon välittömät vaikutukset voivat pelin mielestä olla hyvät tai pahat, mutta hahmon todellisesta motiivista peli ei tiedä höykäsen pöläystä. Tämä on suuri kompastuskivi. Miksi joku alignmentti esim nousee kun tekee "hyvän teon" palkkion toivossa, kun hahmon mielestä ne pelastetut penikat ois saanu sen puolesta mädäntyä helvetissä?
Keskusteluvaihtoehdot ovat monesti kärjistettyjä hyvän tai pahan sanomisia. Eivätkä sovi ollenkaan oman hahmon ajatusmaailmaan miten itse sen miellän. Häiritsevää.
Lisäksi esim baldurs gaten tyylinen "maine" on syvältä. Miksi se maine putoaa kun tekee jotani jossain hevon persiissä eikä kukaan tiedä tai elä kertomaan?
Musta siinä pelissä on ihan liikaa kaikenlaisten skillsejen ja muiden statsejen väsäilyä, mielestäni homma oli paljon paremmin(yksinkertaisemmin) toteutettu esim. Gothic1 ja gothic 2. Suosittelen kumpaakin, kolmosta odotellessa.
Erinomaista keskustelua, joka sopii tänne.
Harmi vain tämän forumisysteemin heikkouksia, joku 40 kpl tyhjänpäivästä tietokonepeli ketjun aloitusa, ja tämäkin laadukas pohdinta on kadoksissa.
Suosittelen että vaikka kopioitte vastauksenne jompaan kumpaan, tai toiseen saittiin, jossa tämä juttu säilyy todennäköisemmin.
http://www.roolipelit.net/index.php?name=PNphpBB2&file=index
http://www.majatalo.org/phpBB2/index.php
Tuossa on yksi aloitettu vastaava ketju:
http://www.roolipelit.net/index.php?name=PNphpBB2&file=viewforum&f=5
tuo kaikki on ihan totta, teen samanlaisen rituaalin aloittaessani jotakin ropee. SUOSITTELEN
Itse pelaan morrowindia kuvailemallasi tavalla! mielikuvitus auttaa tietokonepeleissäkin.