jotta äitee, nyt hänkin jo edesmennyt, teititteli omia vanhempiaan vielä 60 luvulla ja 70 luvun alussa siihen asti kun he elivät. Äitikin silloin 60 ikäinen, teititteli ?
Toki tästä on avattu keskustelu ennen internettiä paikallis-pubin kulmapöydässä. Siksi halusin muistella asiaa.
Toki tästä on avattu keskustelu ennen internettiä paikallis-pubin kulmapöydässä. Siksi halusin muistella asiaa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Samoin isäni teititteli äitiään. Äitini sinutteli joskus, mutta myös teititteli.
Itse olen aina sinutellut, myös appivanhempiani. Ei teitittely oikein luonnistu nykynuorilta. Itsekin harrastan sitä harvoin.
Mitä omituista siinä on, siihen aikaan osoitettiin vanhemmille kunnioitusta ja arvostusta teittittelemällä. Nykyisin harvempi enää teitittelee vieraitakaan vanhuskai. Aika härskiltä kuulostaa kun teinit sinuttelee kasikymppisiä.
Minä teitittelen kaikkia vanhoja ihmisiä niin kauan kun he itse haluavat tehsdä "sinunkaupat" :)
Vaikka kirjoitin aloituksessa että asia kuullosti omituiselta, kuullostihan se 'lapsen' korvissa ja silmissä. Niin jotakin jäi päälle sen ajan kasvatuksesta, vaikka meitä ei sananmukaisesti kasvatettukaan (opetettiin vaan rehellisyyteen), niin itsekin teitittelen yhä itseäni vanhempia, ellei ne ole lähituttuja. Vasta luvan kanssa sinuttelen.
Tänä päivänä ei monet iäkkäämmät ihmiset edes tykkää jos teitittelee.
Ite teitittelen jos vieras vanhempi ihminen tulee kohdalle, se tulee han automaattisesti mutta hyvin usein he heti huomauttaa ettei tarvi teititellä.
Mun vanhempien vanhemmat kuoli jo silloin kun olin ihan pikkutyttö joten ei mitään muistia kuinka heidän kohdalla oli. Enkä koskaan tullut kysyneeksi kummaltakaan.
Niin, en tä sitten? Mitä sillä enää on väliä. silloin oli niin, nyt on nyt. Se oli silloin tapana että teititeltiin omia vanhempia, kunnes nämä kupsahtivat.
Minun mummini teititteli ukkia.
Viitaten aloitukseeni "Pässinlihaa"
Pubiin viittaaminen, ei ole hienostunut keino tehdä vakavasta provosta hyväksyttävää.
Varsinkaan, kun palstalla elää ihmisiä jotka eivät ymmärrä mistään mitään.
Aloituksen pitäisi mennä näin:
"Kun minä ja sisarukseni olimme nuoria, olimme kuin Fanny ja Alexander."
Aloitus on tulisen säälittävä.
H.
Elä ihminen huijo, ota ohvia :)
"tulisilla"
Tosiaanko minulle?
Miksi?
Muistutin lasten naurusta, kun pierevän miehen pieru sytytettiin tuleen.
H.
Ei ymmärrä lukemaansa.
Tosiaankin siulle hunksi.
Siehän huijot kun etelän mies ikään menkää sinne ja menkää tänne.
Näen sieluni silmin sinut siinä huitomassa.
Vai viittaatko kuin opettajalle ikään :))
Joissain sijaisperheissä lapset/nuoret joutuvat tänäpäivänäkin kutsumaan kaikkia aikuisia nimityksellä herra/rouva.
Meidän naurava pärekoripoika: hunksi!
Minä teitittelin appivanhempiani, olivat sen verta iäkkäitä. Myös isän äitiä ja isää.
Äidin äitiä en muista teititelleeni.