Hei! Antakaapa mielenrauha minulle. Ongelma on seuraavanlainen: iv urakoitsija teki luvattoman huonosti raitis- ja jäteilmakanavan eristyksen armaflexillä. Raitisilmapuolen sai lämpimässä tilassa vielä korjailtua tiiviiksi, mutta jäteilma jäi rakenteiden sisään todella huonosti eristetyksi. Kone on sunair 501 ja airwisen muovikanavisto. Jäätymisenestona toimii etuvastus sähköllä ennen lämmönvaihdinta, etulämmitystä ohjaa anturi jäteilmakanavassa. Jäteilma ei näin koskaan ole 4 astetta kylmempää. Näin talvellahan kastepiste on kuivasta sisäilmasta johtuen alhaalla ja todellista kondenssiriskiä ei ole, mutta miten muina vuodenaikoina, kokemuksia?
Jäteilmakanava ja kondensio
ilmanongelmia
213950
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Taisit itse jo vastata kysymykseesi.
Jos sisällä on 23 astetta lämmintä ja kosteusprosentti vaivaiset 29%RH, niin kastepiste on 4 astetta. Talvellakin voit päästä kyseisiin kosteuksiin. Syksyllähän kosteus pyörii pitkiäkin aikoja 60% hujakoilla.
45% samassa lämpötilassa kastepiste on 10 astetta ja 60% kastepiste on 15 astetta.
Riipuu sitten aivan minkäläisissa rakenteissa putki menee ja minkälaista vaurioita pääsee aiheuttamaan.
Noiden putkien eristäminen kunnolla on aikaaviepää, joten fuskaamisen ymmärtää urakassa.
Muuten liittymättä asiaan. Tuo etuvastus on fiksu, niin kone ei pätki.
Kiitos vastauksesta! Välipohjan villoissahan se menee jokusen metrin ennen kuin nousee toisen kerroksen kautta katolle. Lähes korjaamaton paikka, ei siis auta kuin seurailla ja tarvittaessa laittaa lämmitysvastus myös jäteilmaputkeen:-) Se siitä hyötysuhteesta...
Ei kai se sentään eristänyt jäteilmakanavaa armaflexillä kylmässä tilassa? Siinä nimittäin ei saa missää nimessä olla höyrysulkua.
Jaa , että miksei?
Armaflex taitaa olla umpisoiuinen materiaali joka on läpeensä höyrytiivis.
.... "missään nimessä"??
Tuossa esim. Valloxin sivuilta ohje:
"Ullakolla, jäteilmakanavan eristeen ulkopinnalla, ei missään
tapauksessa saa olla höyrytiivistä kosteussulkua,
vaan kanavistosta vuotavan kosteuden on päästävä
haihtumaan tuulettuvaan ullakkotilaan."
Tätä tämä on kun ei ymmärretä asiasta mitä ja miksi.
Valloxin tapauksessa ulkopinnalla olevaan hyörysulun sisäpuolelle tiivistyy villaeristeeseen kanavasta vuotaneen ilman kosteus.
Kun eriste on läpeensä umpisoluinen, eristeeseen ei pääse vuotoilmaa lainkaan.
Ehkä kyse on kuitenkin siitä, että kanavan sisäpintaan tiivistyvä kosteus valuu osien saumoista eristeen väliin.
No ei todellakaan ole siitä kysymys.
Kanavan sisäpintaan ei kondensoidu mitään jos eristys on edes jokseenkin kunnossa, mutta vuotoilman kosteus on syy, miksi eristeen ulkopinnassa ei saa olla höyrysulkua.
Eristeen sisäpinnassa siitä ei ole mitään haittaa.
olkoot miten on, mutta miksi jokaisella eriste/iv-valmistajalla kielletään höyrynsulun käyttö kokonaan, ei niissä ole mainintaa, missä välissä höyrynsulku on?
Siksi, että ymmärryksen taso on just tätä, mitä tässäkin on nähty
olipahan taas vastaus...
Onko tämä sitten parempi:
Mistä sen voi kukaan muu tietää kuin eriste- tai laitevalmistajat, miksi ovat noin kirjoittaneet?
Oletettavasti noin lukee siksi, ettei ne ole odottaneet, että kukaan olisi niin hölmö, että eristäisi kalliilla armaflexillä silloin kun villa- tms eriste olisi ollut käyttökelpoinen.
Jos ei yläpää riitä siihen, ettei ymmärrä, missä ja millä puolen höyrysulkua tarvitaan, turha sitä on enempää itkeä, maksaa vaan.
ei sinultakaan siis vastausta saa, eli et tiedä.
Oletettavasti noin lukee siksi, ettei ne ole odottaneet, että kukaan olisi niin hölmö, että eristäisi kalliilla armaflexillä silloin kun villa- tms eriste olisi ollut käyttökelpoinen.
Tuskinpa vain. Mitä sille jäteilman kosteudelle tapahtuu, kun sitä tulee kanavasta ulos väärässä paikassa?
Ei sentään. Mittailin just jäteilman lämpöjä. Raitisilma noin -2 ja jäteilma siinä +10. Kosteus sisällä 22% elikkä ei pitäisi vaaraa olla, ainakaan näillä keleillä. Niin ja on raitisilmakanavassa maakylmäpatteri jota käytän esilämmityksenä näin talvella joten tuloilma ei oikeastaan koskaan ole -10 kylmempää.
olen käsittänyt, että maakylmäpatterilla saisi pidettyä tuloilman koko talven plussan puolella? Onko minua taas huijattu???
Tietty se riippuu minkä lämpöistä liuos on. Meillä kierto vaihtimelle otetaan menopuolelta ja kompuran käydessä lämpötila laskee -3 asteeseen. Eihän se silloin pidä tietenkään tuloilmaa plussan puolella, mutta hyöty on silti kovilla pakkasilla merkittävä ja estää kennon jäätymisen kuutiokoneessa.
ok, minua on taas päässeet myyjät huiputtamaan ;(.
"hyöty on silti kovilla pakkasilla merkittävä" No entäs tämä merkittävä sitten? Jos/kun maakylmänpatterin myyjät (em. huijarit siis) puhuvat maks 1000kWh/v säästöstä niin miten on? onko joku oikeesti mitannut tuosta saatavan hyödyn?
Joo. Ei päästä noin "isoihin"säästöihin.
Mutta mikseivät sitä myyjät myy, jos ostajahalukkaita löytyy.
Siis lämmität raitisilmaa sähköllä jottei lto toimi maksimaalisesti. Tässä tapauksessa jopa ilmeisen huonosti.
Ei kyllä kuulosta ihan nerokkaalta tämä ratkaisusi.......