Vihaisen oloinen lapinporokoira, joka käy yhä äreämmäksi vaan

En sanoisi että koira on väärissä käsissä. Minkä ikäinen koira on? Itselläni on nyt melkein 3-vuotias mitteli, joka teki kerran saman jutun(siis näykkäisi kädestä, ei onnistunut puremaan) ja sain käytöksen pois tekemällä passiivista ja jämäkkää vasta rintaa. Eli jos koira oli tiellä, komensin pois, en koskenut koska se oli uhkaavaa ja kun en antanut periksi annettuani käskyn, koira lopulta luovutti.

Eli itse siis suosittelen vähemmän äksyilyä ja jämäkkyyttä ja uhkaavien tilanteiden välttelyä ja myös jotain kivaa treeniä. Itse huomasin, mitä enemmän koiraa koulutin, sitä vähemmän se äksyili. :)

Eli toivoa ei ole menetetty, Onnea!

Jos se vaikuttaa kiukuttelevan kaikelle ja enenevissä määrin, viekää koira perusteelliseen eläinlääkärin tarkastukseen kaiken ensinnä, herran tähden.
Käytösmuutokset ovat yleensä se ensimmäinen ja paras indikaattori, koiran voi olla tosi paha olla.

Kunnon klinikalle, ei millekään lehmälääkärille!

Mulla on kotona sekä mitteli että porokoira (uroksia molemmat) ja en nyt välttämättä sanois että se mikä mittelillä toimii, toimis kans porokoiralla, kuitenkin mitteli on sen verran pehmeempi..

Sanoit että koira on alkanut ärähdellä myös teille 'ylemmille jäsenille', ootko varma että olette myös koiran mielestä niitä ylempiä? Nimittäin meidän perheen poro on selvästi ns. yhden johtajan koira eli mua tottelee suht moitteettomasti tilanteessa kuin tilanteessa, vaikkei sitä aina huvittaisikaan (tosiaan vasta 2v), koska minä sen kanssa oon eniten touhunnut. Muille ei sitten välttämättä letkauta korvaansakaan. Osaa kyllä ottaa ohjeita vatsaan muiltakin perheenjäseniltä, jos ne toimii johdonmukaisesti.

Eli sanoisinpa porokoiran olevan sen verran itsepäinen (halutessaan), että oli keino (meilkein, ei väkivalta!) mikä tahansa, niin johdonmukaisuutta tarvitaan. Asiat aina tehtävä kunnolla loppuun halutulla tavalla, niin ihmisen kuin koiran.
Ja tosta tuijottamisesta: meille kasvattaja sanoi jo pentua haettaessa, että porokoirilla on tapana haastaa tuijotuksella, eli jos huomaa koiran tuijottavan esim. toista koiraa (tässä tapauksessa sinua) intensiivisesti mahd. pää vähän matalalla niin se katsekontakti tulisi rikkoa mahdollisimman pian. Meidän koirakin ulkona lenkillä välillä harrastaa tällaista "vaanimista", mutta osaa lopettaa käskystä kun se on sille opetettu.

Tietenkään kun koira sinua (haastavasti) tuijottaa, ei ole kannattavaa itse kääntää katsetta pois vaan mahdollisesti pytää jotain toista perheenjäsentä pyytämään koiran huomio puoleensa, jotta rähinöiltä vältyttäisiin ja sitten yrittää itse paremmin vaikuttamaan koiraan. Paremmin en osaa neuvoa, kun meidän porokoira ei ole koskaan tuollaista "päälikkökäyttäytymistä" osoittanut, eikä mitään ruokiaan tai luitaan puolustellut.

Tiivistettynä siis, kannattaa alkaa ihan alusta (osta vaikka joku hyvä koirakirja, esim. Tuire Kaimio: "Pennun kasvatus") sitä johtajuutta kasvattamaan: koiran on ansaittava kaikki mitä se saa ihmiseltä.

Tsemppiä! :)

Loppulause ihan oikein. Jos koira on alle 6-vuotias, hommatkaa sille kunnon koti maalta (saa olla ja touhuta vapaana omilla tiluksilla, ei lapsia, koiriin tottuneet ihmiset). Lapinporokoira on työkoira maaseutuoloihin, eikä urbaani sohvankoriste.
Hommaa vaikka cavalieri tilalle.
Koirasi on väärässä paikassa väärään aikaan.
Jos ikää 7 tai yli, oireilu saattaa olla merkki kivusta tms. ja vanhan koiran kohdalla eutanasia on ymmärrettävä ratkaisu.

Teettekö koiran kanssa mitään muuta kuin lenkkejä, oletteko opettaneet sille kuitenkin odottamista, luopumista yms? Yleensä lapinporokoirauros varsinkin tarvii aika paljon aivojumppaa ja tekemistä yhdessä ihmisen kanssa. Silloin kun on parempi yhteisymmärrys koiralla ja ihmisellä niin yleensä ei tule tuollaisia ongelmia.

Varsinkin kun porokoirauros on pohjimmiltaan aika nöyrä otus, kun päätösvaltasuhteet on kunnossa. Porokoirat on myös pohjimmiltaan aika suoraviivaisia, mustavalkoisia ja "tosikkoja". Sääntöjä ei saa muuttaa kesken kaiken, muuten porokoira ei voi ymmärtää ja silloin voi tulla ongelmia. Lapinporokoirauroksen kanssa pitää olla siis hyvin johdonmukainen, selkeä ja lempeä ja porokoiralla pitää olla selkeät rajat, joista ei koskaan jousteta.

Usein porokoira lukee hyvin tarkkaan ihmisen mielentiloja ja eleitä. Eli jos äriset koiralle, niin se saattaa vastata siihen. Lasten kanssa kannattaa olla tarkka, jos koira murisee, siirrä koira kauemmas kutsumalla tai lapset muualle leikkimään. Kuulostaa että sillä voi olla myös jotain kipuja, jonka takia se murisee. Vai onko esim. lapset kiusanneet koiraa tai pitäneet liian kovaa meteliä? Jos koira tuntuu tarvitsevan omaa rauhaa, niin rauhoittakaa joku tila sille, että se saa varmasti olla siellä rauhassa.

Kun koira murisee, niin se on vain merkki siitä että se tarvitsee etäisyyttä. Ja kun koira murisee ihmiselle, niin pitää kyllä miettiä että miksi se tarvitsee ihmiseen etäisyyttä, eikä luota siihen. Luottamus on porokoiran kanssa kaiken pohja, koska ilman sitä se ei tee mitään ihmisen kanssa.

Huom! Jos porokoiraa on lyöty, selätetty, kovisteltu sellaisessa tilanteessa jota se ei ymmärrä, niin se muistaa sen pitkään, ja luottamus menee hyvin nopeasti.