Kertokaahan nyt kumpi olisi edullisempi perustaa yms.kumpi on vaativampi tehdä(maasiirrot yms.) ja kumpi oikeasti on teidän mielestä parempi! plussat ja miinukset. Ja eikös rossipohjia ole ainakin kahdenlaista tyyliä mitä valmistalot käyttävät?
Maanvarainenlaatta vai Rossipohja(puu)
kysyjä2
72
5478
Vastaukset
- rfefew
Ihan kuitenkin ensiksi kannattaa selvittää että kumpiko kyseiselle tontille soveltuu...
Maanvarainen vaatii todennäköisesti enempi työtä ja on kalliimpi. Maanvarainen työläämpi tehdä.- nimetön,.
Voiko tontti vaikkuttaa onko rossi vai laatta perusta??
Onko loppujen lopuksi kauheasti eroa rossilla ja "uivalla”laatalla, kun eikös molemmissa tehdä kivijalat,anturat, täytöt,kaivuut.?? Vai onko näin? - Elememelwmwmme
nimetön,. kirjoitti:
Voiko tontti vaikkuttaa onko rossi vai laatta perusta??
Onko loppujen lopuksi kauheasti eroa rossilla ja "uivalla”laatalla, kun eikös molemmissa tehdä kivijalat,anturat, täytöt,kaivuut.?? Vai onko näin?Joo? Rinnetontille on haastava tehdä rossipohjaa?
- mmmmm
Elememelwmwmme kirjoitti:
Joo? Rinnetontille on haastava tehdä rossipohjaa?
voi olla, mutta olen nähnyt yhden kesämökin olevan näin...
- fwewefew
voihan rossi eli ryömintätilaisen alapohjan tehdä myös pilareilla.
- nimetön,.
jos olis kaksi samanlaista tasamaan peltotonttia niin voiko niissä vaikuttaa rossin vai laatan valinta? Ja kumpi tälläiseen on helpompi ja halvempi tehdä..
Niin eikös älvärillä ja muuramella ole erilaiset rossit?
Ja ite mietin rossin eduksi tuon raadomin tuuletuksen? Ja jos se olisi nopeampi rakentaa ja halvempi niin se sitten siitä? Siis jos se on...
Laattaa mietin sen kantavuuden ja lämmityksen vuoksi.. - gtgt34t34t3
nimetön,. kirjoitti:
jos olis kaksi samanlaista tasamaan peltotonttia niin voiko niissä vaikuttaa rossin vai laatan valinta? Ja kumpi tälläiseen on helpompi ja halvempi tehdä..
Niin eikös älvärillä ja muuramella ole erilaiset rossit?
Ja ite mietin rossin eduksi tuon raadomin tuuletuksen? Ja jos se olisi nopeampi rakentaa ja halvempi niin se sitten siitä? Siis jos se on...
Laattaa mietin sen kantavuuden ja lämmityksen vuoksi..mikä on raadom. Se on radon. Ja koko radon-asia on ihan täyttä paskaa. Minusta se pitäisi jokaisella kohdalla mitata erikseen, tarvitseeko sitä ottaa huomioon mitenkään.
- mmmaaam
nimetön,. kirjoitti:
jos olis kaksi samanlaista tasamaan peltotonttia niin voiko niissä vaikuttaa rossin vai laatan valinta? Ja kumpi tälläiseen on helpompi ja halvempi tehdä..
Niin eikös älvärillä ja muuramella ole erilaiset rossit?
Ja ite mietin rossin eduksi tuon raadomin tuuletuksen? Ja jos se olisi nopeampi rakentaa ja halvempi niin se sitten siitä? Siis jos se on...
Laattaa mietin sen kantavuuden ja lämmityksen vuoksi..Se vähän itseänikin kiinnostaa, mitä eroa perustoilla/maatöillä on vaikka, jos laittaisi kastellin economyn ja muuramen kompaktin (samankokoiset) vastakkain niin kumpaisen maatyöt vaativammat enemmän? ja miksi..
- JeesBox
Jos olisit eräretkellä talvella ja pitäisi yöpyä maastossa niin kumman valitsisit:
1) Laitat fillttejä yms. eristettä kylmän jäässä olevan maan päälle ja käyt itse siihen päälle nukkumaan.
2) Laitat telttavuoteen, joka nostaa sinut eroon kylmästä maanpinnasta ja käyt sille nukkumaan.
Ja mietippä mitä se oma ruumiin lämpösi aiheuttaa näissä molemissa tapauksissa allasi oleviin kerroksiin. - rakentajaehkä
Lueskelin yhdeltä sivulta, että rossipohja olisi työläämpi hoitaa, mutta jos tontilla tontilla on paalutus tarve ja suuri sorantäyttö tarve niin se voisi olla edulisempi...
voiskohan pitää paikansa?
Mutta kuitenkin laatasta puhuttiin, että sen saa ilmeisesti edullisesti tehtyä, mutta ilmeisesti tontin pitää olla tasainen ja ilmeisesti soran tarve ei olisi suuri...
Onkohan eri kunnilla joku selvitys, että millainen perusta on laitettava tontille
siis silla ajattelin, kun eikös noita pohjatutkimuksia tehdä?
Millaisia kokemuksia teillä on näistä perustus asioista?, ja sekin jos katsoo talovalmistajien sivuja niin enemmän ne tarjoo tota kelluvaabetonilaatta perustaa, voi olla tietysti kysynnän laki:)Perustamstavan valinnassa on niin paljon muuttujia, että asian ratkaisemisessa ei kannata hätiköidä - suunnitteluprosessin aikana käytettävissäsi on kuitenkin enempi osaamista ja erityisesti olosuhteisiin perehtynyttä osaamista.
Maanvarainen laatta matala sokkeli anturat on ehdottomasti yleisin silloin, kun maapohja on kohtuullisen kantavaa ellei sitten valitse jotain tilaelementtitaloa, jollaiset on poikkeuksetta rossipohjaisia. Siinä se valinnan lähtöasetelma.
Tuolla hieman aiemmin esittelin lyhyesti noita vaihtoehtoja.- rakentajaehkä
rauno_kangas kirjoitti:
Perustamstavan valinnassa on niin paljon muuttujia, että asian ratkaisemisessa ei kannata hätiköidä - suunnitteluprosessin aikana käytettävissäsi on kuitenkin enempi osaamista ja erityisesti olosuhteisiin perehtynyttä osaamista.
Maanvarainen laatta matala sokkeli anturat on ehdottomasti yleisin silloin, kun maapohja on kohtuullisen kantavaa ellei sitten valitse jotain tilaelementtitaloa, jollaiset on poikkeuksetta rossipohjaisia. Siinä se valinnan lähtöasetelma.
Tuolla hieman aiemmin esittelin lyhyesti noita vaihtoehtoja.Lähinnä mietin maatöiden hintaa, kun ilmeisesti usein talopeketeissa
on perustukset mukana.
juu on varmaan totta, että suurin osa uusista rossitaloista(puu) on juuri noita tilaelelenttejä ja tosiaan niitä on useampi merkkiä siis enempi kun ne kaksi:), mutta kuitenkin kai noita rossipohjia tekee ns.wanhan ajan rakentajat jotka pitävät rossia hyvänä vaihtoehtona ja niitä varmaan tehdään suorasta tai joltain talofirmoilta luulis saavan vaihtoehtosta...
Mutta miten olisi jos maaperä on kosteaa, niin kumpi vaihtoehto olisi parempi?
- mmmmm
Eikö rossipohjaan ajeta niin paljon soraa kuin maanvaraiselle laatalle?
Mikäs ero siinä on?- ghghghf
Ei laatan alle.
- Rakennustarkastaja
MaanvarainenRossi laatta on tuulettuvana ratkaisuna edullisin toteuttaa ja truvallinen.
- kysyjä2
Niin rossi vai maanvarainen laatta?
Olis kiva kuulla molemmista ja -...
- 3424gssg5
Kuten tuossa jo sanottiin, tonttihan sen määrää. Rinne kellaritontille käytänössä ainoa ratkaisu maanvarainen.
- ss1978
Niin miten radon poisto on tehty rossissa ja maanvaraisessa laatassa?
Mitens se muuten vaikuttaa rossissa jos tuuletus luukkuja pienennetään talvella alapohjan lämmön vuoksi? - tarkkamarkkapena
Itse säästin jättämällä perustukset kokonaan pois. Ostettiin muorin kanssa Älväriltä halvin työmaakoppi ja laskettiin se suoraan savipellolle, että silleen. Säästö summalla ostettiin pihaan tuliterä dacia dusteri.
- nnnnnnnnn
Tuosta paalutuksesta olen miettinyt, jos vertaa rossia ja laattaa niin eikös kummassakin pyritä paaluttaa kivijalan alle, eli paalujen päälle rakennetaan "kivijalkasokkeli", entäs mitäs laatalle tehdään onko niitäkin jouduttu paaluttaa?
Vai miten näitä paalutuksia on tehty ja ja mikä vaikuttaa paalujen määrään?... ja hei itse en ole lähdössä paaluttaa ihan vaan muuten haluaisin tietääPaalutuksen yhteydessä yleisimmin käytetään sokkelipalkkia itsekantavaa alapohjaa, joka siis tukeutuu siihen sokkelipalkkiin. Maanvarainen laatta ei sovi oikein yhteen paalutuksen kanssa, sillä se on juuri tuon maanvaraisuutensa vuoksi altis painumiselle ilman paaluja - ja maanvartraisena myös liian ohut paalujen varaan laitettavaksi.
Siis: paalut => sokkelipalkki puurossipohja tai ontelolaatat tms.
Sitten on tietysti joku pellepeloton keksinyt yhdistää paalutuksen ja pelkän laatan. Kauppanimellä Legalett sitä myydään ja kuulin vuosi sitten markkinahuhun vastaavasta kilpailevasta järjestelmästä, mutta ei näyttänyt ainakaan vielä olevan kilpailijan tuote netissä (tai sitten en sitä löytänyt).- rakentajaehkä
rauno_kangas kirjoitti:
Paalutuksen yhteydessä yleisimmin käytetään sokkelipalkkia itsekantavaa alapohjaa, joka siis tukeutuu siihen sokkelipalkkiin. Maanvarainen laatta ei sovi oikein yhteen paalutuksen kanssa, sillä se on juuri tuon maanvaraisuutensa vuoksi altis painumiselle ilman paaluja - ja maanvartraisena myös liian ohut paalujen varaan laitettavaksi.
Siis: paalut => sokkelipalkki puurossipohja tai ontelolaatat tms.
Sitten on tietysti joku pellepeloton keksinyt yhdistää paalutuksen ja pelkän laatan. Kauppanimellä Legalett sitä myydään ja kuulin vuosi sitten markkinahuhun vastaavasta kilpailevasta järjestelmästä, mutta ei näyttänyt ainakaan vielä olevan kilpailijan tuote netissä (tai sitten en sitä löytänyt).Eli tämäkö on se mikä vaikuttaa millaisen talon saa/voi rakentaa tontille siis tontin määräävä asia...
Eli jos joutuu paaluttaa niin rossipohjainen olisi vaihtoehto, muuten olisi suuria massan vaihtoja?
Käsitinkö oikein? Niin rinteessä siis laatta aina???? rakentajaehkä kirjoitti:
Eli tämäkö on se mikä vaikuttaa millaisen talon saa/voi rakentaa tontille siis tontin määräävä asia...
Eli jos joutuu paaluttaa niin rossipohjainen olisi vaihtoehto, muuten olisi suuria massan vaihtoja?
Käsitinkö oikein? Niin rinteessä siis laatta aina????Vaihtoehdot maaston mukaan:
1) Jyrkkä rinne on yleensä kantava pohja, joten sinne yleensä rakennetaan anturat maanvarainen laatta kellari eli perusmuurit
2) Loiva rinnekin pääsääntöisesti kantavalla pohjalla ja taas paras valinta on anturat perusmuuri ja vaihtoehtoisesti maanvarainen laatta TAI rossipohja/muu kantava alapohja
3) Tasamaalla voi kantavuus sitten vaihdella paljonkin. Jos löytyy kantavuutta, yleisin valinta on anturat maanvarainen laatta tavallinen perusmuuri, mutta kyllä tuossa kohtaa rossipohja/kantava alapohjakin käy.
4) Huonosti kantavilla tasamailla joudutaan joskus paaluttamaan, jolloin anturat korvautuu paaluilla paaluhatuilla ja tavallinen perusmuuri joudutaan vaihtamaan sokkelipalkiksi. Huonosti kantavilla mailla maanvarainen laatta ei oikein toimi, joten tässä on rossipohja/kantava alapohja omimmillaan.
Ja sitten tuosta talopaketin vaikutuksesta. Tilaelementtitaloissa nuo maanvaraiset lattialaatat ei ole yleensä valittavissa, joten tilaelementtitalot ovat omimmillaan tasamaille - mutta saa sellaisen sovitettua kellarinkin päälle, vaikkakin aika työläästi ja edellyttää jonkin verran palvelualttiutta talotoimittajalta (yleensä suurin haaste on löytää porrasaukolle luonteva paikka).
Kaikkein hauskin yhdistelmä mielestäni syntyy rakentajasta, joka ensin ostaa jonkun tiukasti mallistoihinsa hirttäytyneen talopaketin eli sellaisen, josta ei löydy kuin tasamaaversioita ja sitten löytää unelmiensa rinnetontin - silloin tulee ainakin salaojamursketta ajettavaksi tontille riittävästi... viimeeksi kun todistin omin silmin tuollaista casea, sitä salaojamursketta tuli noin neljän metrin paksuudelta tontin alareunaan ;-)- rakentajaehkä
rauno_kangas kirjoitti:
Vaihtoehdot maaston mukaan:
1) Jyrkkä rinne on yleensä kantava pohja, joten sinne yleensä rakennetaan anturat maanvarainen laatta kellari eli perusmuurit
2) Loiva rinnekin pääsääntöisesti kantavalla pohjalla ja taas paras valinta on anturat perusmuuri ja vaihtoehtoisesti maanvarainen laatta TAI rossipohja/muu kantava alapohja
3) Tasamaalla voi kantavuus sitten vaihdella paljonkin. Jos löytyy kantavuutta, yleisin valinta on anturat maanvarainen laatta tavallinen perusmuuri, mutta kyllä tuossa kohtaa rossipohja/kantava alapohjakin käy.
4) Huonosti kantavilla tasamailla joudutaan joskus paaluttamaan, jolloin anturat korvautuu paaluilla paaluhatuilla ja tavallinen perusmuuri joudutaan vaihtamaan sokkelipalkiksi. Huonosti kantavilla mailla maanvarainen laatta ei oikein toimi, joten tässä on rossipohja/kantava alapohja omimmillaan.
Ja sitten tuosta talopaketin vaikutuksesta. Tilaelementtitaloissa nuo maanvaraiset lattialaatat ei ole yleensä valittavissa, joten tilaelementtitalot ovat omimmillaan tasamaille - mutta saa sellaisen sovitettua kellarinkin päälle, vaikkakin aika työläästi ja edellyttää jonkin verran palvelualttiutta talotoimittajalta (yleensä suurin haaste on löytää porrasaukolle luonteva paikka).
Kaikkein hauskin yhdistelmä mielestäni syntyy rakentajasta, joka ensin ostaa jonkun tiukasti mallistoihinsa hirttäytyneen talopaketin eli sellaisen, josta ei löydy kuin tasamaaversioita ja sitten löytää unelmiensa rinnetontin - silloin tulee ainakin salaojamursketta ajettavaksi tontille riittävästi... viimeeksi kun todistin omin silmin tuollaista casea, sitä salaojamursketta tuli noin neljän metrin paksuudelta tontin alareunaan ;-)Morjenttens! Taas.. Olisin kysynyt ja varmaan ainakin Rauno osaa vastata, eli kyseessä olisi mahdollinen tontin lohkaisu josta saisi peltomaa tontin johon n.60m päästä saisi kunnallistekniikan, mutta talon pitäisi olla n. 1m korkeammalla, eli tulisiko halvemmaksi ajaa soraa se ,metri talon alle vai olisiko mahdollista tehdä matala kellari harkoista ja niiden päälle vaikka rossitalo, jossa viemäri olisi vain yläkerrassa, niin se kellari voisi olla vaikka kylmä ja vähän tekisi talon edestä korkeamman maakerroksen niin tulisi rinnemallinen .. Vai olisiko pumppaamo
rakentajaehkä kirjoitti:
Morjenttens! Taas.. Olisin kysynyt ja varmaan ainakin Rauno osaa vastata, eli kyseessä olisi mahdollinen tontin lohkaisu josta saisi peltomaa tontin johon n.60m päästä saisi kunnallistekniikan, mutta talon pitäisi olla n. 1m korkeammalla, eli tulisiko halvemmaksi ajaa soraa se ,metri talon alle vai olisiko mahdollista tehdä matala kellari harkoista ja niiden päälle vaikka rossitalo, jossa viemäri olisi vain yläkerrassa, niin se kellari voisi olla vaikka kylmä ja vähän tekisi talon edestä korkeamman maakerroksen niin tulisi rinnemallinen .. Vai olisiko pumppaamo
Periaatteessahan nuo kaikki ovat mahdollisia. Jos paikka on niin alava, että ilman kellariakin joutuisi jotain pumppaamaan, niin kellari ei kuulosta ideana hyvältä, ellei sille ole ihan oikeata käyttöä - vaikkei kellaria varustettaisi viemärillä, pitäisi salaojavedet ilmeisesti kuitenkin pumpata.
Jos olet kallellaan tilaelementtitaloihin päin, niin sinullahan on tehtynä ratkaisuna jo rossipohja. Silloin sisäpuolisia täyttöjä ei ole tulossa paljonkaisesti. Peltotonteilla aika usein tulee vastaan myös paalutustarve, jolloin veikkaukseni on: teräspaalut sokkelipalkki rossipohja/tilaelementtitalo
No, oikea marssijärjestys kuitenkin on se, että ensin etsitään mieluinen tontti (sijainti tärkein ja vasta sitten ilamnsuunnat ja maastonmuodot). Sitten selvitetään perustamisolosuhteet (pohjatutkimus/-lausunto) ja sitten mietitään noita perustamisia ja kellareita yms.- rakentajaehkä
rauno_kangas kirjoitti:
Periaatteessahan nuo kaikki ovat mahdollisia. Jos paikka on niin alava, että ilman kellariakin joutuisi jotain pumppaamaan, niin kellari ei kuulosta ideana hyvältä, ellei sille ole ihan oikeata käyttöä - vaikkei kellaria varustettaisi viemärillä, pitäisi salaojavedet ilmeisesti kuitenkin pumpata.
Jos olet kallellaan tilaelementtitaloihin päin, niin sinullahan on tehtynä ratkaisuna jo rossipohja. Silloin sisäpuolisia täyttöjä ei ole tulossa paljonkaisesti. Peltotonteilla aika usein tulee vastaan myös paalutustarve, jolloin veikkaukseni on: teräspaalut sokkelipalkki rossipohja/tilaelementtitalo
No, oikea marssijärjestys kuitenkin on se, että ensin etsitään mieluinen tontti (sijainti tärkein ja vasta sitten ilamnsuunnat ja maastonmuodot). Sitten selvitetään perustamisolosuhteet (pohjatutkimus/-lausunto) ja sitten mietitään noita perustamisia ja kellareita yms.Kellarilla ajattelun lähinnä korkeampaa muuria, jossa voisi olla vaikka maalattia, mutta siten saisi talon korkeammalle ja viemäri olisi maapintaan nähden reilusti yli metrin, vaikka taitaa se olla juuri tavallisessakin tilaelementti talossakin sen 90-80cm, eikös se ryömintätila ole joku sen verran.?.
Itse kyllä pitäisin enemmän maanvaraisesta, mutta tuollainen korkea "ryömintätila" tai matakellari n.160-180cm vois vielä mennä, jos sitä joskus hyödyntäisi varastointiin vaikka. Niin salaoja laskua saa, kun tontin toisessa päässä on jyrkkärinne.. Minne vanhastakin talosta menee salaojat rakentajaehkä kirjoitti:
Kellarilla ajattelun lähinnä korkeampaa muuria, jossa voisi olla vaikka maalattia, mutta siten saisi talon korkeammalle ja viemäri olisi maapintaan nähden reilusti yli metrin, vaikka taitaa se olla juuri tavallisessakin tilaelementti talossakin sen 90-80cm, eikös se ryömintätila ole joku sen verran.?.
Itse kyllä pitäisin enemmän maanvaraisesta, mutta tuollainen korkea "ryömintätila" tai matakellari n.160-180cm vois vielä mennä, jos sitä joskus hyödyntäisi varastointiin vaikka. Niin salaoja laskua saa, kun tontin toisessa päässä on jyrkkärinne.. Minne vanhastakin talosta menee salaojatRyömintätilan suositusminimi on 80 cm, mutta usein maanpinta on ryämintätilan osalla alempana kuin talon ulkopuolella. Taitaa olla aika yleisesti rossipohjatalon lattia noin 70 cm ylempänä kuin maanpinta ulkoseinälinjalla - ja kun maan pinta pitää kallistaa 15 cm kolmen metrin matkalla, niin aika hyvä arvio on 80-90 cm lattia ylempänä kuin "vallitseva maanpinta".
Itse en tuollaisista "matalakellareista" ajatuksena oikein pdä, mutta teidän talonnehan se onkin kyseessä ja te sitten ratkotte asiat yksi toisensa jälkeen, kun suunnitteluprosessi käynnistyy.
Onnea vaan hankkeellenne....- rakentajaehkä
rauno_kangas kirjoitti:
Ryömintätilan suositusminimi on 80 cm, mutta usein maanpinta on ryämintätilan osalla alempana kuin talon ulkopuolella. Taitaa olla aika yleisesti rossipohjatalon lattia noin 70 cm ylempänä kuin maanpinta ulkoseinälinjalla - ja kun maan pinta pitää kallistaa 15 cm kolmen metrin matkalla, niin aika hyvä arvio on 80-90 cm lattia ylempänä kuin "vallitseva maanpinta".
Itse en tuollaisista "matalakellareista" ajatuksena oikein pdä, mutta teidän talonnehan se onkin kyseessä ja te sitten ratkotte asiat yksi toisensa jälkeen, kun suunnitteluprosessi käynnistyy.
Onnea vaan hankkeellenne....Niin kyllä perus maanvainenlaatta olisi parempi vaihtoehto, kun tuollainen "korkea rossi" siis minun mielestä, eihän ne harkotkaan ilmaisia ole, sitä kustannus puolta siinä mietin, että mahtaako saada sepelit siihen hintaan, kun alkaa tekemään korkeampaa perustaa rossille?? Kun taitaa rossipohjainen paketti talo olla samaa hinta luokkaa kun laatallinen?? Niin ei taitaisi talossakaan säästää..
Ja eikös vahva kerros sepeli tekee kantavuutta talon alle? rakentajaehkä kirjoitti:
Niin kyllä perus maanvainenlaatta olisi parempi vaihtoehto, kun tuollainen "korkea rossi" siis minun mielestä, eihän ne harkotkaan ilmaisia ole, sitä kustannus puolta siinä mietin, että mahtaako saada sepelit siihen hintaan, kun alkaa tekemään korkeampaa perustaa rossille?? Kun taitaa rossipohjainen paketti talo olla samaa hinta luokkaa kun laatallinen?? Niin ei taitaisi talossakaan säästää..
Ja eikös vahva kerros sepeli tekee kantavuutta talon alle?Eipä ainakaan minulla ole tullut koskaan laskettua, kumpikos noista edullisempi olisi ja saattaa se edullisuusjärjestyskin vaihdella - on tuossa asiassa sen verran monta muuttujaa.
- hannukkkk
Heips.
Minkälainen mielipide on teillä tästä asiasta, kun rakennetaan rossipohjainen talo niin eikös se ole parempi mitä korkeampi on tuulettuva alapohja esim. 120 vs.80cm? tai jopa 160cm??. Tietysti käytännössä parempi huoltaa ja tarkistaa, mutta mitenkä se on kosteusteknisesti, kun molemmissa olisi kuitenkin samanlaiset maaainekset pohjassa. Ainoana haittana olisi korkea sisääntulo. ns.rintamamiesmalli....
Voiko tälläinen korotus tehdä lisä hintaa, enään, jos ajattelee kokonais kustannusta?Ryömintätilan korkeus on hieman kakspiippuinen juttu. Lähtökohtana on se, ettei se missään tapauksessa saa olla liian matala - normitkin suosittaa vähintään 80 cm. Toisaalta sen työmintätilan tuuletus noudattelee ihan samoja periaatteita kuin minkä tahansa tilan tuuletus => mitä enemmän ilmaa, sitä enemmän sitä tarvii vaihtaa. Ja rossipohjan energiatehokkuus perustuu paljolti siihen, ettei ryömintätilan lämpötila vajoa ihan niin alas kuin ulkoilman lämpötila => korkeampi tila = enemmän "lämmitettävää" (hukkalämmöllä) joutilasta tilaa.
Kustannukset on kuitenkin niin pieniä, että esimerkiksi loivassa rinteessä ryömintätilaa yleensä kasvatetaan, jos halutaan lattiat pitää vaakasuorina - tosin aika pian tulee vastaan kysymys - syntyiskö sinne hyvin pienillä lisäkustannuksilla jopa kellaritilaa.- hannukkk
rauno_kangas kirjoitti:
Ryömintätilan korkeus on hieman kakspiippuinen juttu. Lähtökohtana on se, ettei se missään tapauksessa saa olla liian matala - normitkin suosittaa vähintään 80 cm. Toisaalta sen työmintätilan tuuletus noudattelee ihan samoja periaatteita kuin minkä tahansa tilan tuuletus => mitä enemmän ilmaa, sitä enemmän sitä tarvii vaihtaa. Ja rossipohjan energiatehokkuus perustuu paljolti siihen, ettei ryömintätilan lämpötila vajoa ihan niin alas kuin ulkoilman lämpötila => korkeampi tila = enemmän "lämmitettävää" (hukkalämmöllä) joutilasta tilaa.
Kustannukset on kuitenkin niin pieniä, että esimerkiksi loivassa rinteessä ryömintätilaa yleensä kasvatetaan, jos halutaan lattiat pitää vaakasuorina - tosin aika pian tulee vastaan kysymys - syntyiskö sinne hyvin pienillä lisäkustannuksilla jopa kellaritilaa.voi toisaalta näinkin olla, mutta omassa pienessä mielessä ajattelen sen näin, että suuremmassa/korkeammassa tilassa haihtuu maakosteus paremmin, vaikka en tiedä onko nykyään kosteus sulkuja rossin maassa?
- kokematonrak.
rauno_kangas kirjoitti:
Ryömintätilan korkeus on hieman kakspiippuinen juttu. Lähtökohtana on se, ettei se missään tapauksessa saa olla liian matala - normitkin suosittaa vähintään 80 cm. Toisaalta sen työmintätilan tuuletus noudattelee ihan samoja periaatteita kuin minkä tahansa tilan tuuletus => mitä enemmän ilmaa, sitä enemmän sitä tarvii vaihtaa. Ja rossipohjan energiatehokkuus perustuu paljolti siihen, ettei ryömintätilan lämpötila vajoa ihan niin alas kuin ulkoilman lämpötila => korkeampi tila = enemmän "lämmitettävää" (hukkalämmöllä) joutilasta tilaa.
Kustannukset on kuitenkin niin pieniä, että esimerkiksi loivassa rinteessä ryömintätilaa yleensä kasvatetaan, jos halutaan lattiat pitää vaakasuorina - tosin aika pian tulee vastaan kysymys - syntyiskö sinne hyvin pienillä lisäkustannuksilla jopa kellaritilaa.Niin miksi alapohjassa pitäisi olla lämmintä? Eikös aikoinaan talot seisonut kivien päällä, missä oli avoin tila... Ja mitäs eroa alapohjalla on verrattuna vaikka seinän rakenteeseen joka on samassa lämmössä aina mitä ulkona on lämmintä? Niin ja jos alapohjan sorien alla olis vaikka eriste?
kokematonrak. kirjoitti:
Niin miksi alapohjassa pitäisi olla lämmintä? Eikös aikoinaan talot seisonut kivien päällä, missä oli avoin tila... Ja mitäs eroa alapohjalla on verrattuna vaikka seinän rakenteeseen joka on samassa lämmössä aina mitä ulkona on lämmintä? Niin ja jos alapohjan sorien alla olis vaikka eriste?
Ryömintätilan lämpötilalla on merkitystä sekä alapohjan läpi kulkeutuvan hukkaenergian määrälle, että alapohjan kosteustekniselle toimivuudelle.
- rakentajaehkä
Sellaista mietin, ettå mikähän idea oli noissa rintamamiestaloissa, tai ainakin joissain missä oli korkea sokkeli/muuri.. olikohan tarkoitus tehdä ns. kellarivarausta vai ajateltiiko jotain kosteuden nousun estämistä esim. alajuoksuun pohjaan että näin olisi pidempi matka?
- nimetön,.
Mitä mieltä olette rossipohjan maan eristämisestä solueristeellä...
Siten vain, että jostain kuulevani suomessa ei suosita rossipohjan eristämistä ns. solumuovieristeillä, tosin joillain voi toinen mielipide, mutta mitä eroa tässä eristämisessä verrattuna maanvaraiseenlaattaan, eikös sen laatan alla ole styroksit? nimetön,. kirjoitti:
Mitä mieltä olette rossipohjan maan eristämisestä solueristeellä...
Siten vain, että jostain kuulevani suomessa ei suosita rossipohjan eristämistä ns. solumuovieristeillä, tosin joillain voi toinen mielipide, mutta mitä eroa tässä eristämisessä verrattuna maanvaraiseenlaattaan, eikös sen laatan alla ole styroksit?Rossipohja eristetään niin kuin rossipohja eristetään -useimmiten puurossipohjat mineraali- tai puukuitueristeillä, mutta perusmaa ryömintätilan allakin joudutaan usein eristämään - vähintään perusmuurin kupeesta. Nämä on kuitenkin juttuja, jotka perustussuunnittelija ratkaisee case-by-case.
- ????
"rakentajaehkä"
Missä on rintamamiestaloksi luokiteltava talo, jossa ei ole kellaria? - tehnyt tietäjä
kysyjä2;
Tee ehdottomasti betoninen vesitiivis perustus talollesi. Kaiva se 2 m maahan ja sinne kellariin tekniset tilat, keskelle lämpöä varaava muuri ja kunnollinen vanhanajan pannuhuone muurin kylkeen. Ei mitään muoti-ilmiöitten mukanaan tuomia hilavitkuttimia sen takin kun naapurillakin on. Saat helposti taloosi ilmaisen ympärivuotisen maalämmityksen luonnollista tietä suoraan kellarista. Sinulla on nyt maalämpötalo!
lisäetuna saat talon alle kunnollisen energiavapaan hillokellarin ja, jos teit talosi betoniperustukset vesitiiviinä, myös uimalan saunan yhteyteen. Suomessa ja pakkasissa hyvin toimivat ja testattu. Käytä järkeä ja ota oppia vaikka esi-isiemme rakennuksista. Niissä oli kattojen lappeet ja isot ikkunat etelään ja talo rakennettu useimmiten etelärinteeseen. Pohjoispuolella oli vain tirkistysreijät petoeläimiä varten ja yleensä korkea kallio tai havumetsä. Molemmat varasivat päivän lämmön yöksi.
Niin sinulla on aurinko- ja maalämmitystalo, jonka keskellä ja pihan taustalla on lisäksi ilmainen lämpövaraaja luonnostaan.
Siis ainoa oikea tapa rakentaa Suomessa ja pohjolan pakkasissa on louhia tai kaivaa talon perustukset maan sisälle ja tehdä ne vesitiiviistä betonista. - Poltettu piki.
"Maanvarainen laatta matala sokkeli anturat on ehdottomasti yleisin silloin, kun maapohja on kohtuullisen kantavaa ellei sitten valitse jotain tilaelementtitaloa, jollaiset on poikkeuksetta rossipohjaisia. Siinä se valinnan lähtöasetelma."
Joo yleisin on. Sitä on vältettävä - vai eikö ole tarpeeksi hometaloja? Matala sokkeli - voi p- kele.
Talo tolppien päälle sillä mikään kosteuseriste ei pidä vuosikymmenten mittaan. Ja tarpeeksi ylös, että talon alla pääsee liikkumaan. Maan voi päällystää vaikka kattohuovalla ettei maan kosteus nouse ihan vapaasti talon pohjaan. Kovin routiva ei tontti saisi olla tai on maahan laitettava routaeriste. Tälon pohjaan tiheä jyrsijäverkko on välttämätön. 6 mm silmäkoklo on liian iso vaikka siyä suositellaan. Pikkujyrsijä menee siitä läpi.
Rinneratkaisut kiertäisin kaukaa. En usko muovikalvojen varaan talon eristystä, enkä salaojien. Vaativat paljon huoltoa ja kuitenkin ovat tukossa jossakin vaiheessa. Ja maassa on aina kosteutta ojista huolimatta.
Kyseessä on melkoinen omaisuus ja vuosisatojen aika - sen talon tulisi kestää ilman isompia huoltoja. Ei saisi olla "ulkoistettu ja hajautettu" ja 30 v. kestoaika. - ihmettelijä34
Niin ei kaikki rosiipohjaiset ovat pelkkiä tilaelementtitaloja...
Jotenkin on jäänyt sellainen käsitys, että löytyy tietty rakentajakunta, jotka kehuvat
rossipohjaisia taloja ainoaksi oikeaksi vaihtoehdoksi.... sitten lisäksi eristetään pellavalla ja laitetaan ilmansulkupaperit muovin sijaan..?? - ihmette
Missähän vaiheessa tulevat rakentajat joutuvat valitsemaan millaisen perustus talolle valitaan?. Tosiaan tilaelementeissä ei voi valita, kuin se puurossi tai voi ehkä jopa saada kellarin tehtyä alle, mutta kuitenkin luulen, että näissä ei ole se rossin valinta nro.1 vaan luulen sen olevan nopea rakentaminen???
Entäs suurin osahan oli maanvaraisella laatalla? niin kuinkahan usein niitä vaihdetaan rossipohjaiseksi, ilmeisesti niitä tehdään osakseen ontelolaalan päälle?(rossiksi), mutta vaihdetaanko niitä puupohjaisiksi? esim, joku perinnerakentaja, joka tekisi/haluaisi talosta muutenkin hengittävän......
Vai onko maaperä se joka valitsee perustukset suuremmilta osin?
Rauno varmaan ainaki osaisi vastata, kun tuntuu olevan kokemusta..Kokemukseni on hyvin yksipuolista, koskapa työstän vain yksilöllistä pientalotuotantoa. Rossipohjalliset tilaelementtitalot ja "halpismerkit" on minulle uppo-outoja.
Nimimerkki ihmette löysi kyllä tärkeimmät pointit: monesti vastaus perustamistapakysymykseen tulee annettuna (tilaelementit => rossipohja, paalutus => yleensä sokkelipalkki rossipohja/ontelolaatat etc) ja siksi ei ole kovin suurta merkitystä sillä, onko rakennuttajalla selvä käsitys siitä, mitä haluaa.
Omassa asiakaskunnassani asiakkaalla on usein mahdollisuus valita ja niissä olosuhteissa maanvarainen betonilaatta on selvästi yleisin valinta.
- hannukkkk
Näistä rakenteiden hinnasta vielä ajattelin, että mahtaisiko rossipohjallinen tulla kalliimaksi tehdä, kun jos ajattelee mitä tuollaiset alapohjan palkit maksaa,jos vaikka alhaalla ei olisi lisätukia.. ja siis verrattuna maanvaraiseen betonivaluun? , mutta voisko olla että maanvaraisenlaatan eristeet maksaisi enemmän, kun rossin palkkien väliin puhallettava eriste..
- Talon tein.
Maata vasten ei tarvita niin paljon lämpöeristettä koska maassa talon alla ei ole pakkasta.
Maanvarainen laatta pitää olla esim. 50 cm korkean, kosteutta varsinaisesti imemättömän, hiekkakerroksen päällä. Vahva muovi maata vasten, sitten uretaanilevyt lämpöeristeeksi ja vielä muovi, jonka päälle valu.
Mutta nyt talo, suurin omaisuutesi, on muovikalvon varassa kuten Talvivaaran jätevedet. Ja se vara ei ole riittävä. Maasta nousee kosteutta aina, ihan aina. Pitääkö muovit talosi muun iän ajan? Talonhan tulee kestää ilman suurempaa korjausta 200 vuotta. - marakatt
Olisko aikoinaan ollut ainoa keino tehdä perustat rossille, siis pientaloon?.
Ja olisko siihen vaikkuttanut mm.betonin saatavuus.. , mutta koskahan on noi maanvarainen laatta nykyisillään yleistynyt, siis sitä että "styroksit" on laatan alla?
Sitä en kyllä tiedä miksi valitaan tietty perusta ja mitä mahdollisesti maksaa eri vaihtoehdot, olis toisaalta kiva kuulla mitä ihmiset ovat kustantaneet noista perustus töistä..- kysyjä....
Täällä, kun tuntuu olevan vähemmän puurossin kannattajia, niin onko kellään kokemusta millaisessa kunnossa on vaikka 80-luvulla rakennettu rossipohja, onko pysynyt ok-kunnossa?
kysyjä.... kirjoitti:
Täällä, kun tuntuu olevan vähemmän puurossin kannattajia, niin onko kellään kokemusta millaisessa kunnossa on vaikka 80-luvulla rakennettu rossipohja, onko pysynyt ok-kunnossa?
80-luvulla oli vallalla matalat perustukset ja valesokkelit, joihin sisältyy vielä paljon enemmän riskejä kuin rossipohjaan. Niinpä saattaakin olla, että 80-luvulla rakennettu rossipohja onkin hieman yllättäin parasta, mitä siltä vuosikymmenelta on näihin päiviin säilynyt...
Ja sitten vaihdetaan pakinasta vakavampaan ilmaisuun:
80-luvun talojen nykykunto voi olla ihan mitä vaan - ja sama koskee tuon aikakauden rossipohjia. Tuolta ajalta - niin kuin ei miltään muultakaan ajalta - ei pidä taloa ostaa ilman kunnollista kuntotarkastusta tai -tutkimusta.- kysyjä....
rauno_kangas kirjoitti:
80-luvulla oli vallalla matalat perustukset ja valesokkelit, joihin sisältyy vielä paljon enemmän riskejä kuin rossipohjaan. Niinpä saattaakin olla, että 80-luvulla rakennettu rossipohja onkin hieman yllättäin parasta, mitä siltä vuosikymmenelta on näihin päiviin säilynyt...
Ja sitten vaihdetaan pakinasta vakavampaan ilmaisuun:
80-luvun talojen nykykunto voi olla ihan mitä vaan - ja sama koskee tuon aikakauden rossipohjia. Tuolta ajalta - niin kuin ei miltään muultakaan ajalta - ei pidä taloa ostaa ilman kunnollista kuntotarkastusta tai -tutkimusta.Niin onkohan rossipohjissakin tullut kehitystä tähänpäivään asti, vaikka jotkut pitivät 50-luvun rossia parhaana
kysyjä.... kirjoitti:
Niin onkohan rossipohjissakin tullut kehitystä tähänpäivään asti, vaikka jotkut pitivät 50-luvun rossia parhaana
Kaikki varmaankin jollain tahdilla kehittyy - rossipohjakin. Rossipohjassa mullistavia uutuuksia on aika vähän, sen toiminta-idea on pysynys aika samanlaisena kaikki vuodet. Kaksi kehityssuuntaa kuitenkin on ollut havaittavissa.
Yksi kyseenalaista mainetta niittänyt suuntaus on ollut ryömintätilan tuuletuksen pienentäminen mm. koneellisen kosteudenpoiston avulla.
Toinen kehityssuunta on pitänyt tuuletuksen ennallaan ja on pyrkinyt kosteudenhallintaan mm. kondenssipintojen eristyksillä.
Juuri tuo ryömintätilan tuuletus ja ryömintätilassa esiintyvä kosteus ovatkin olleet suurimmat kehityksen jarrut. Esimerkiksi rossipohjan lämmöneristävyyttä ei ole normin laatijakaan ollut parantamassa juuri siitä syystä, että ryömintätilan kosteudenhallinnassa hukkalämmöllä on edelleen merkittävä rooli ja siksi rossipohja on rakenteista "vähiten vuosien saatossa kehittynyt" rakenne.- 10 vuotta asunut
rauno_kangas kirjoitti:
Kaikki varmaankin jollain tahdilla kehittyy - rossipohjakin. Rossipohjassa mullistavia uutuuksia on aika vähän, sen toiminta-idea on pysynys aika samanlaisena kaikki vuodet. Kaksi kehityssuuntaa kuitenkin on ollut havaittavissa.
Yksi kyseenalaista mainetta niittänyt suuntaus on ollut ryömintätilan tuuletuksen pienentäminen mm. koneellisen kosteudenpoiston avulla.
Toinen kehityssuunta on pitänyt tuuletuksen ennallaan ja on pyrkinyt kosteudenhallintaan mm. kondenssipintojen eristyksillä.
Juuri tuo ryömintätilan tuuletus ja ryömintätilassa esiintyvä kosteus ovatkin olleet suurimmat kehityksen jarrut. Esimerkiksi rossipohjan lämmöneristävyyttä ei ole normin laatijakaan ollut parantamassa juuri siitä syystä, että ryömintätilan kosteudenhallinnassa hukkalämmöllä on edelleen merkittävä rooli ja siksi rossipohja on rakenteista "vähiten vuosien saatossa kehittynyt" rakenne.Rossipohjan kuivana pysyminen on ennenvanhaankin perustunut rakenteiden läpi kulkeutuvaan lämpöön.
Kissanluukun tarkoituksena oli, että kissa pääsi alapohjaan hoitamaan tehtävänsä.
Nykyisin paksut lattiaeristeet estävät lämmön siirtymistä lattian läpi tehokkaasti ja ulkoa tuodaan tuulettamalla kosteutta kesäaikaan runsaasti absoluuttisena kosteutena ja kondenssi on valmis.
Orgaaninen rossipohja on herkästi homeessa, kivirakenteinen huomattavasti parempi.
Ilmankuivaajia on turha syyttää, kunnon sorbtiokuivaaja kyllä pudottaa kosteuden ja toimii. Halvat lelu kuivaajat ovat olleet ongelmia ja niiden hoitamattomuus.
Ilmankuivaajan asentaminen on pelastanut monta puurakenteista rossipermantoa ja ruuti armeijankin ammusvarastoissa säilyy kuivana.
Rossipohjakin kehittyy ja nykyisin niitä tehdään lämpiminä, ilman kondenssia, ilmaa vaihtaen talon ilmanvaihtokoneella, siis matalina kellareina.
Paalutettavassa talossa rossipermanto on hyvä valinta, kunhan kosteuden poistosta huolehditaan.
- kysyjä...
Niin ja jos tuota talopeliä oikein tulkkasin, niin puurossikin maksaa enemmän kuin perus perusta laatalla? siis ilmeisesti varmaakin suorasta tehtynä???
Mikä voi ehkä vaikuttaa valintaan?, vaikka itsellänikin on jotenkin sellainen mielikuva, että kyllähän talon alla olisi hyvä olla tuuletus, niin kuin ennen vanhaan:)..
Toisaalta, kun jotkut kehuvat sitä ontelolaatta rossia, niin sehän vois olla järkevä ehkä?
Mitä tarkoitat kondesiopintojen eristyksellä? - äölkjh45
Se on varmaan nopeus noissa puurossitaloissa(tilalelementti) se valtti? kun eikös siinä laatan tekemisessäkin menee aikansa ja kuivumiset päälle.. ..niin kyllähän puurossissakin menee aikansa ja rahansa, mutta kun nehän on valmiina tilalelementeissä ;).
Mitenkä muuten toi teijotalo tekee talonsa, kun eikös siinä ole betonilaatalla? - mkihbhg
Onko näillä ihmisillä kokemuksia rossipohjasta joilla on sellainen, eli millaisessa
kunnosssa pohja onko ns. sanomista vai onko kaikki niin kuin pitääkin? - svaan80
Tää nyt ei varsinaisesti liity alapohjan malliin, no liittyy kuitenkin.
Siis kun tehdään kellariperustan niin tehdäänkö nykyään ns. Toinen kerros laatalla vai "puurossilla"? - Kumpiko
Tuulettuva alapohja ontelolaatoilla. Ei ole kosteus, home eikä laho ongelmia. Nyt joku sanoo että maksaa. Niin tämähän on se ongelma. Talo pitää saada mutta mikään ei saa maksaa. Mutta tulevatkin sukupolvet voi halutessa rakentaa samalle pohjalle. Myydessä se myös maksaa itsensä takaisin.
- rossaripohjaksi
Itse en koskaan rakentaisi maavaraista laattaa vaan tuulettuvan rossipohjan.
- outoa?123
Siis vielä kysymys, usein taloissa on takka (siis uudet tilaelementtilat, rossipohjalla), niin kun takkaa lämmitetään (takan perustus siis lähtee maasta) ja takka on yleensä sijoitettu keskelle taloa, eikö takan alaosa siellä rossipohjassakin lämpene?
Lämpenee minkä lämpenee - aika vähän kuitenkin. Ja ainahan voi tehdä takan perustukseen lämpökatkon puristusta kestävästä eristeestä.
- penasssss
Tuossa aikaisemmin, kun joku kirjoitti kumpi on nopeampi rakentaa niin eikös kumpaiseen tule kuitenkin antura(kivijalka) ja sokkeli(perusmuuri) ja eroavaisuus tulee vain hiekkalaatikon:) sisällöstä? eli voiko näillä asioilla voittaa nopeudessa ja hinnassa? ainiin onhan niitä sitten pilari perustoja jotka ovat varmaan nopeampia?
Hei kertokaas nyt mikä on tämänpäivän tapa pitää rossi kunnossa, kun tuossa joku kysyi sen lämmöstäkin?Tehtäessä maanvaraista laattaa tulee työvaiheita pikkuisen enempi ja erityisesti laatan kovettumis- ja kuivumisajat tekevät siitä jonkin verran aikavamman.
Ja vielä sananen rossin kunnossa pidosta.
Perinteisen rossipohjan kunnossapidon perusristiriita on siinä, että tuuletuksen lisääminen heikentää enrgiataloutta ja liian vähäinen tuuletus aiheuttaa kosteusriskejä.
Viime aikoina on yleistynyt tilaelementtirakentajien keskuudessa erilaiset "parannetut" versiot rossipohjasta. Ykis purukka lähti pienentämään ryömintätilan tuuletusta ja varmisti kosteuden poiston koneellisesti. Toinen porukka taas "kehittää" rossipohjaa siihen suuntaan, että eristävät ryömintätilan ja nostavat sen lämpötilaa. Kummassakin pääkehityssuunnassa ryömintätilan kosteushallinta perustuu yhä enempi koneelliseen ilmanvaihtoon, mikä nostaa ratkaisun hintaa....
...tilaelementtirakentajat on kuitenkin sen verran selvästi pakotettuja käyttämään rossipohjaa taloissaan, että he jatkavat rossipohjan "kehittämistä" tuohn suuntaan, että lopulta niistä ryömintätiloista muodostuu "matalia kellareita", joissa on kaikki olosuhteet hyvin lähellä asuintilojen olosuhteita.- eiääliö
rauno_kangas kirjoitti:
Ja vielä sananen rossin kunnossa pidosta.
Perinteisen rossipohjan kunnossapidon perusristiriita on siinä, että tuuletuksen lisääminen heikentää enrgiataloutta ja liian vähäinen tuuletus aiheuttaa kosteusriskejä.
Viime aikoina on yleistynyt tilaelementtirakentajien keskuudessa erilaiset "parannetut" versiot rossipohjasta. Ykis purukka lähti pienentämään ryömintätilan tuuletusta ja varmisti kosteuden poiston koneellisesti. Toinen porukka taas "kehittää" rossipohjaa siihen suuntaan, että eristävät ryömintätilan ja nostavat sen lämpötilaa. Kummassakin pääkehityssuunnassa ryömintätilan kosteushallinta perustuu yhä enempi koneelliseen ilmanvaihtoon, mikä nostaa ratkaisun hintaa....
...tilaelementtirakentajat on kuitenkin sen verran selvästi pakotettuja käyttämään rossipohjaa taloissaan, että he jatkavat rossipohjan "kehittämistä" tuohn suuntaan, että lopulta niistä ryömintätiloista muodostuu "matalia kellareita", joissa on kaikki olosuhteet hyvin lähellä asuintilojen olosuhteita.Perinteinen hyvin eristetty hyvin tuulettuva rossipohja on talon terveenä pysymisen kannalta paras ratkaisu. Pieni energian kulutuksen lisääntyminen ei ole mitään sen rinnalla, jos talossa joudutaan joskus tekemään remontti homentuvien rakenteiden takia.
eiääliö kirjoitti:
Perinteinen hyvin eristetty hyvin tuulettuva rossipohja on talon terveenä pysymisen kannalta paras ratkaisu. Pieni energian kulutuksen lisääntyminen ei ole mitään sen rinnalla, jos talossa joudutaan joskus tekemään remontti homentuvien rakenteiden takia.
Minusta ei ole yksiselitteisesti sanottavissa, mikä on paras ratkaisu, mutta siinä kohtaa olet oikeassa, että rossipohjan tuuletuksen on varminta olla riittävä.
- kysyyyyyy
rauno_kangas kirjoitti:
Ja vielä sananen rossin kunnossa pidosta.
Perinteisen rossipohjan kunnossapidon perusristiriita on siinä, että tuuletuksen lisääminen heikentää enrgiataloutta ja liian vähäinen tuuletus aiheuttaa kosteusriskejä.
Viime aikoina on yleistynyt tilaelementtirakentajien keskuudessa erilaiset "parannetut" versiot rossipohjasta. Ykis purukka lähti pienentämään ryömintätilan tuuletusta ja varmisti kosteuden poiston koneellisesti. Toinen porukka taas "kehittää" rossipohjaa siihen suuntaan, että eristävät ryömintätilan ja nostavat sen lämpötilaa. Kummassakin pääkehityssuunnassa ryömintätilan kosteushallinta perustuu yhä enempi koneelliseen ilmanvaihtoon, mikä nostaa ratkaisun hintaa....
...tilaelementtirakentajat on kuitenkin sen verran selvästi pakotettuja käyttämään rossipohjaa taloissaan, että he jatkavat rossipohjan "kehittämistä" tuohn suuntaan, että lopulta niistä ryömintätiloista muodostuu "matalia kellareita", joissa on kaikki olosuhteet hyvin lähellä asuintilojen olosuhteita.Onko Se tilaelementti sitten turvallinen? Ja mille maaperälle hyvä?
- Samppa3
ÄLä tee puusta rossipohjaa. Se on tämän päivän riskirakenne.
http://tietoarakentamisesta.blogspot.fi/2014/04/ryomintatilainen-alapohja.html Tässä vähän lisää.- kysymys...
Tästä rossistakin kuulee juuri puolesta ja vastaan... En sitten tiedä prosenttaja kuinka paljon millekkin on, mutta itelleni on jäänyt sellainen kuva puolesta puhujat vetoaa perinteistakentamiseen, en tiedä sitten onko näin??
Mutta onko kellään kokemusta siitä, että nykypäivänä tehtäisiin ns.perinteisillä puukuitu,pellava,turve eristeillä rosseja? - kuinkahommaon
kysymys... kirjoitti:
Tästä rossistakin kuulee juuri puolesta ja vastaan... En sitten tiedä prosenttaja kuinka paljon millekkin on, mutta itelleni on jäänyt sellainen kuva puolesta puhujat vetoaa perinteistakentamiseen, en tiedä sitten onko näin??
Mutta onko kellään kokemusta siitä, että nykypäivänä tehtäisiin ns.perinteisillä puukuitu,pellava,turve eristeillä rosseja?Jos rossissa on mahdollista saada kosteutta ryömintätilasta, niin kuinka laatan laita on? Eikö siinäkin tule kosteusrasite johonkin?? Miten Se menee?
- orppe
kysymys... kirjoitti:
Tästä rossistakin kuulee juuri puolesta ja vastaan... En sitten tiedä prosenttaja kuinka paljon millekkin on, mutta itelleni on jäänyt sellainen kuva puolesta puhujat vetoaa perinteistakentamiseen, en tiedä sitten onko näin??
Mutta onko kellään kokemusta siitä, että nykypäivänä tehtäisiin ns.perinteisillä puukuitu,pellava,turve eristeillä rosseja?Tuskin nykyään näitä käytetään. Alapohja on rossipohjana riskirakenne joten siitä saataisiin vain vielä riskialttiimpi näillä.
- simoel3
kuinkahommaon kirjoitti:
Jos rossissa on mahdollista saada kosteutta ryömintätilasta, niin kuinka laatan laita on? Eikö siinäkin tule kosteusrasite johonkin?? Miten Se menee?
Laatan alle tehdään sepelillä kapilaarikatko kerros seulotusta 8/16 tai 8/32. Sellaisesta josta on hienoaines seulottu pois. Täten vedennousu estyy. Perinteistä hiekka täyttöä ei suositella koska siinä vesinousee useita metrejä kapilarisesti. Maassa on kuitenkin aina lähes 100% suhteellinenkosteus. Murskeen päälle tulee 150mm eps eristettä ja sen päälle valettu betonilaatta. Laatta pysyy kuivana tällaisella rakenteella. Lisäksi lattialämmitys auttaa vielä pudottamaan suhteellistakosteutta laatan alapuolella. Laatta on paljon turvallisempi ja helpompi kuin rossipohja.
- Anonyymi
simoel3 kirjoitti:
Laatan alle tehdään sepelillä kapilaarikatko kerros seulotusta 8/16 tai 8/32. Sellaisesta josta on hienoaines seulottu pois. Täten vedennousu estyy. Perinteistä hiekka täyttöä ei suositella koska siinä vesinousee useita metrejä kapilarisesti. Maassa on kuitenkin aina lähes 100% suhteellinenkosteus. Murskeen päälle tulee 150mm eps eristettä ja sen päälle valettu betonilaatta. Laatta pysyy kuivana tällaisella rakenteella. Lisäksi lattialämmitys auttaa vielä pudottamaan suhteellistakosteutta laatan alapuolella. Laatta on paljon turvallisempi ja helpompi kuin rossipohja.
En tiedä onko totta, mutta joku kehas että rossi ja maanvarainen on sama tilanne, toinen on vaan maan alla piilossa. Elikkä olisiko tässä kysy juuri tuosta kosteudesta, maasta tulevasta ja kosteuspisteen kosteudesta?
- Anonyymi
1. Paalutus, jos ei kalliota pohjana (kitka- tai ruuvipaalu)
2. Antura, jonka ympärille ja alle karkea murske kangas
3. Ryömintätila johon viemäriputket ym. helppo huoltaa.
4. Ontelolaatta joka tulee leveämmän sokkelin päälle.
5. 10cm 10cm routa eps eriste
6. Lattiavalu taloon, sisä ja rossipohjan reunoille 4cm 4cm finnfoam.
Yksinkertainen ja paras. Vanha hyväksintodettu rakenne uudella tekniikalla. Näin olen kaksi tehnyt enkä vaihtaisi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1323827- 851895
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151741Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541402Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1241294VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu971260Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi371259- 701156
- 691033
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k102995