Puhelinsoitot

Kuinka pitkään lapset ovat isänsä luona? Voitko sopia isän kanssa, että soitat esim. lauantai-iltana (jos lapset ovat isällä perjantaista sunnuntaihin)?
Ei pienet lapset tarvitse puhelinta, ahdistusta voi aiheuttaa sekin, että heillä on se puhelin ja he sitten koko ajan miettivät äitiä ja että pitää soittaa äidille.
Eli vanhemmat sopivat milloin soitetaan ja muuten lapset ovat rauhassa siellä missä ovat. Kouluikäisinä osaavat sitten itse hoitaa puhelinsa ja päättää milloin soittavat. Nyt aiheutat vain turhaa stressiä lapsille.

Ai kauhee. Miksi isä kostaa lapsilleen eron??
Mies selvästi kostaa lasten kautta jotain omaa ongelmaa, sillä lasten kanuttahan se eniten kirpasee kumpaakin vanhempaa.
Jos lapset saa käyttää kännykkää sinun luona, mutta ei isän luona, niin isän luona olosta tulee ahdistavaa ja kauheeta ajan myötä. Kummassakin kodissa pitää olla samat säännöt, muuten siitä tulee onglemia.

Miehellä on jotain salattavaa eikä halua että lapset kertoo tai ottavat kuvia kännykällä. Kysyppä lapsilta että mitä siellä isän luona on semmoista, mitä lapset eivät saa puhua?
Kyllä mies kostaa oman katkeruuden lasten kautta, mutta eniten siitä kärsii lapset. Heille se kosto ohjautuu ei ex vaimolla.
Aivan samoin kuin elaritkin, jotkut miehet kostaa matksamattomilla elareilla ex vaimolle, mutta eivät tajuu että se kosto ohjautuu lapsiin suoraan.

Ota asiasta selvää, ja sano että lasten kännyköitä ei saa ottaa pois päältä. Annat osiet ja sano ettei näytä niitä isälleen.

Siis lissun mielestä on uus naikkonen isän luona?

Meillä just toisinpäin.Lasten isä KIELTÄÄ OTTAMASTA YHTEYTTÄ.Laittaa viestejä että jätä rauhaan.On hylännyt lapsensa.Lasten hyvinvointi/sairastelu/ym. ei kiinnosta.Kokee jotain outoa.En ymmärrä.Asuttiin perheenä yli 11vuotta ja nyt pitäisi lasten unohtaa isä.Ei oo helppoa.Näkevät kaksi kertaa kuussa.

Ei minun puolestani ole pakko soittaa lainkaan.
Hankin ensipuhelimen sen vuoksi että isommalla lapsella oli silloin todella vaikeaa, hän kiukkusi ja raivosi kotona kun purki stressiä ja ikävää. Itki sylissä kuinka oli ikävä. Huusi usein ettei enää ikinä halua mennä isin luokse.
Etsin kissojen ja koirien kanssa sellaista puhelinta jota osaisi pienikin käyttää ja tilasin sen ulkomailta kun suomessa ei sellaisia enää myyty.

Monet erolapset sanovat että soittaminen ikävän tullen helpottaa oloa. Näin sanovat myös perheneuvolassa ja ovat sanoneet tuolle isällekin mutta tämä ei halua tajuta. On vissiin niin kostonhimoinen.

Itse en haluaisi luoda tapaa että on "pakko" soittaa. Haluan antaa heille mahdollisuuden että ikävän tullen äiti on lähellä puhelimen kautta. Lisäksi yritän vähentää kotiin tuotua stressin purkua.

Puhelimessa ei ole edes kännykkää, sillä pystyy soittamaan vain neljään numeroon jos ne on siihen tallennettuina.

Liekö isä sitten niin "käsi" ettei edes kykene tajuamaan koska lapset ikävöivät, tai niin onneton reppana ettei tajua mitä tuolla tekee lapsilleen.
Pahaa tekee kun ajattelee että lapset joutuvat olemaan siellä jopa viikon kun ovat lomalla, siten että kaikki yhteys tai kontakti äitiin deletoidaan. Surkeaa.

Eikä tämä ole ainoa tapa millä tekee pahaa ja samalla vieroittaa itseään lapsista. Eipä ihme kun isompi karjuu ettei halua mennä sinne ikinä ja nuorempi lähtee ovella juoksemaan karkuun.

Ois kiva löytää jokin keino millä sen ukon kaaliin saisi järkeä. Laitan seuraavalle tapaamiselle jauhot suuhun eli vähän tekstiä mukaan, jospa se tajuaa. Todennäköisesti vain yltyy ikäväksi.

Joutais nurkan taakse oppia ottamaan ###*****##!!

mainittakoon vielä että etä on lapsille iskostanut päähän siellä tapahtuvien asioiden olevan salaisuuksia, ei saa kertoa äidille eikä mummolle.

no, tänään sitten lapsonen kertoi että isi urkkii jotain kotona ollutta asiaa.
kysyin lapselta että mitäs siihen vastasit, niin tämäpä tokaisi sanoneensa ettei se kuule sulle isi kuulu, se on meidän perheen asia.

hah haha haa.
se parhaiten nauraa joka viimeksi ......

Todellisuudessa pienen lapsen ikävä vaan pahenee jos hän vähän väliä pääsee soittelemaan toiselle vanhemmalle. Isä joutuu koko viikonlopun tai viikon kuuntelemaan kiukuttelua yms jos lapsi ei yritäkään sopeutua muuhun. Ei lapsi tarvitse soittoja vaan toinen vanhempi. Tiedän parikin perhettä joissa joka päivä soitellaan tiettyyn aikaan lapsille ja se on lähinnä toisen vanhemman kiusaamista kuin ilo lapselle tai lapsille. Eli unohtakaan puhelimet kunnes lapsi on sen ikäinen, että osaa itse selitää asioita ja järkeillä mikä on järkevää. Ei ole esim järkevää, että lapsi soittaa äidille kun isä kietää jotakin tai kääntäen ja sitten lapsi käyttää toisen vanhemman lupausta aseena toista vastaan. Alle kaksitoistavuotiaan pitää kyllä mennä ihan sen vanhemman ehdoilla kumman luona on kulloinkin, murkkuna vasta mietitään mitä tehdään jos...

itseasiassa moni ystäväni / tuttavani erolapsi on osannut kertoa, joku jo melko pienenä, että soittaminen helpottaa ikävää.
Myös perheneuvolasta lapsipsykiatri kertoi että jo pienelle lapselle äidin äänen kuuleminen puhelimen kautta helpottaa eron tuottamaa tuskaa.

Mielestäni on parempi ettei mistään soittamiskellonajoista sovita, korkeintaan se että mihin saakka saa soittaa jotta viihteellekin on mahdollisuus tms.
Kyllä pienikin lapsi oppii soittamisen salat, ehkä aluksi soittelisi huvin vuoksi mutta hetken päästä jo menee siihen että soitetaan sitten kun on oikeasti asiaa.

Ne jotka "pelkäävät" soittamisen tuovan lisää ikävää, ovat niitä vanhempia jotka ovat epävarmoja vanhemmuudestaan ja lapsen kanssa pärjäämisestään.

Kukaan vanhempi ei ole oiekutettu ottamaan lasten puhelimia pois. Lapsella on oikeus AINA soittaa toiselle vanhemmalle. Sitä ei isä eikä kukaan voi estää tai saa estää.
Kannattaa kertoa lastenvalvojalle, että isä piilottaa lasten tavaroita, estää lapsia soittamasta äidille, ja käyttäytyy lapsia kohtaan ylimielisesti. He varmasti ottavat yhteyttä mieheen ja laittavat hänet kuriin.

voi kuule meidän tapauksessa tuolla isällä tuntuu olevan ylivaltaa ja vaikka kuinka paljon.
Tässä syksyn mittaan tyhjensi esikoisen tilin, jätti se sinne pari kymppiä mut vei sen verran et sillä ois kevyeen ajokortin saanut ja vähän muutakin.

Aikoinaan eräs edesmennyt julkisuudessakin esiintynyt uppiniskaisia vastaan taistellut ja hyvä asianajaja sanoikin että tämä isukki on häiriintymisessään pahimmasta päästä.
Sitä se on. Ja meikällä alkaa olla mitta täysi, tähän asti olen vain niellyt: perättömiä sossuilmoituksia, takeeton syytteen nosto, arkaluontoisten asiakirjojen luvaton esittely, leimaaminen ties miksi, mustamaalaus, lasten henkinen väkivalta, luunapit, lapsen tilin kavallus, tilien avauksien hankaloittaminen tämän jälkeen, minun ja läheisteni haukkuminen ja lapsille näitä sanoja suuhun. Voi mitähän vielä. Minä olen purrut hammasta, itkenyt ja harmitellut lasteni kohtaloa.
Huomenna en ehkä enää, viimeinen pisara taitaa olla vuodatettu jo.

Mutta ei kai nyt työssäkäyvä henkilö lapsen rahoja ottaisi kuin lapsen tavaroiden ostoon.Mieti nyt uudelleen!

Pirkko kertoo.Meillä ex ei vastaa puhelimeen,kun lapset hänen kanssaan.Ei auta muu kuin sotkea poliisi lopulta leikkiin mukaan,kun mies on aika arvaamaton tapaus.Lähtenyt kaksi kertaa velkojakin ulkomaille pakoon.Joutui nimittäin ulosottoon,kyseessä eivät olleet elarit vaan muut velat.

ainulle "tyrmistynyt". Meille kävi samalla tavalla, että etä(lapsen äiti) ei antanut 8v poikani soittaa kotiin kun poika oli hänen luonaan. Tätä tapahtui pitkään ennenkuin poika kertoi siitä kotona. Otin yhteyttä lastenvalvojaan joka vastasi:" Lapsella oikeus pitää yhteyttä kumpaankin vanhempaan huolimatta siitä kumman luona on. Tietenkään soitoista ei saa tulla kiusantekoa vaan esim. kun lapsi vkonlopun äidillään niin esim.kerran voi soittaa poika kotio jos tärkeää asiaa. ja tietenkin olemme lapselle kertoneet, että vkonloppu lyhyt aika ja äidin aikaa lapsen kanssa mutta joo; lastenvalvoja vahvisti, ettei pojalta ei voi estää mahdollisuutta soittaa kotiin kun pojalla siihen repussa aina mukana oma känny. Ja me emme ole soitelleet pojalle sinne vaan poika on sitten itse soittanut jos asiaa..ja sitä tapahtuu tosi harvoin. Mutta estää ei sinunkaan etäsi yhteydenpitoa voi!!!

Mihin se isä sitten on matkalla lasten kanssa,kun ei saa pitää yhteyttä.Ei suinkaa aio karata Ruotsiin taikka Venäjälle? Olkaa nyt äidit varullanne.

Minullapa on ihan päinvastainen ongelma. Kun lapset ovat äidillään vuoroviikot niin lapset soittelevat mihin aikaan tahansa. Viikonloppuisin puolenyön jälkeen. Jos en vastaa niin äiti hermostuttaa lapset ja lapsilta tulee viestiä "missä olet isi" "onko kaikki hyvin isi kun et vastaa". Jos taas vastaan kun olen juhlimassa niin äiti hermostuttaa lapset kun isi on humalassa.

Todellisuudessa äiti ei ole päässyt eroon ja haluaa tietää missä olen, missä kunnossa ja kenen kanssa. Käyttää tässä tiedustelussa lapsia hyväkseen. Lasten puhelut ovat yleensä videopuheluita jotta ei jää mitään arvailujen varaan.

Äiti uhkailee lastensuojeluilmoituksella koska lapset ovat erittäin stressaantuneita hänen luonaan kun ovat huolissaan isästä :)

Minun lapsillani ei ole lähin mukaan oikeutta soittaa isälleen tapaamattomuuden aikana; perättömin Raision kaupungin "viranomais-" lausumin, selvityksin, vieraannuttamisin tuomio istuimessa äidin kanssa äidin vaatimuksesta. Olen ostanut
heille puhelimen jolla osaavat jo soittaa (ovat jo melko suuria)
ja ollaan harjoiteltu puhelimen käyttöä jonka osaavat kyllä
hienosti. Äitinsä vaan ottaa puhelimen pois heti autoon lapset vietyään, laittaa pois päältä ja lapset sanovatkin jo ettei äiti
anna soittaa vaikka ovat pyytäneet.

Ei minulle ole pakottavaa tarvetta, mutta ajattelen lapsia koska heillä tuntuu olevan joku eroahdistuskausi meneillään ja ikävöivät kovasti kotiin, oman isänsä luo. Kotiin paluun jälkeen ovat aina ahdistuneita 10 vuoden ajan.

Onko jollain kokemusta josta voisi valottaa, mitä voisin tehdä tilanteen helpottamiseksi ja luonnehäiriöisten "viranomaisten"
vieraannuttamisen lopettamiseksi?

Tämä soittamishomma on niin kakspiippuinen asia. Se on hankalaa, jos lapsi ei suuntaan tai toiseen saa koskaan soittaa. Mutta myös se on hankalaa, jos jompi kumpi vanhemmista vaatii, että lapsen pitäisi soittaa, tai pitäisi olla aina tavoitettavissa. Tai pahimmassa tapauksessa lapsesta erossa oleva vanhempi alkaa puhelimessa kertoa lapselle, kuinka kova ikävä äidillä/isällä on... Kaataa siis oman tunteensa lapsen niskaan, vaikka lapsella olis muutoin hyvä olla. Molemmilla tavoilla voi tehdä kiusaa.

Soitteleeko isä suttuoilleen kun lapset ovat hänen luonaan?? Miksi mies kostaa lapsilleen eronsa? Jos mies soittaa sutturoilleen niin kyllä lapset saavat soittaa rakkaalle äidilleen. Mies on idiotti eikä ansaitse lapsia.

Meillä lapset eivät omista puhelimia. Sanoin miehelle että hänenkään lapsillaan ei saa olla puhelimia, en halua että katkerat ex aukot kiusaavat meitä ja miehen lapsia kun olemme perheenä täällä kotonamme. Myöskään miehen exä ei saa tulla meille edes tuomaan lapisa, me haemme ne ja ohjeistamme exän miten tuomme ja mitä ruokaa hänellä pitää olla kun lapset tulevat. Exä on aivan meidän hallinassamme ja ohjeillamme neuvomme lasten hoidossa.
On kumma jos ei opi olemaan mukava meitä kohtaan.
Lapset eivät myöskään saa ottaa kotoonta mitään tarvikkeita, ne voivat olla likaisia ja aiheuttaa meille pöpöjä, jos tuovat likaisia vaatteita tai leluja. Vähän on sottainen perhe, mutta onneksi saa siistetyskasvatusta minulta.

Ei lapsi puhelinta tarvi, isällä on sellainen. Tyrmistyttävä ihminen, jos ei anna lapsen soittaa ikävässään kotiin. Voimia sinulle!

Minulla on eksäni kanssa kaksi pientä lasta (5&6), erosta on reilu kolme vuotta aikaa. Ero on ollut yhtä helvettiä. Ensin isä ei halunnut nähdä lapsia, sitten halusi ne asumaan itsensä luokse, sitten uhkasi meitä, sitten ei halunnut lapsia, sitten halusi jne. Näiden reilun kolmen vuoden aikana en ole saanut tietää missä lapset ovat kun ovat viettämässä isä-viikonloppuja tai pidennettyjä viikonloppuja, kesälomia jne. Puheluihini ei ole vastattu, eikä minulle ole kerrottu. Hätäkeskuskin on soittanut perään ja lastensuojeluilmoituksia on tehty.

Luulin ratkaisseeni ongelman hankkimalla lapselle (6) puhelimen. Ei ratkennut. Ei saa käyttää sitä. Lapset itkevät kotiin tullessaan ikävää ja ahdistusta. "Isi ei antanut mun soittaa".

AINA on isälle vastattu (soittaa harvoin) ja soitettu oma-aloitteisesti. Piirretyt ja leikit jää siihen kun isä soittaa, koska haluan opettaa rakkaiden ihmisten olevan tärkeämpiä.

Tasan ei mene nallekarkit.

Tämä soittamishomma on niin kakspiippuinen asia. Se on hankalaa,
jos lapsi ei suuntaan tai toiseen saa koskaan soittaa. Mutta myös se
on hankalaa, kun "viranomainen" vaatii, että lapsi ei saa omalle isälleen soittaa, tai pitäisi olla aina "viranomaisen- ja äidin" tavoitettavissa. Tai pahimmassa tapauksessa lapsesta erossa oleva vieraannuttaja vanhempi - ja luonnehäiriö "viranomainen" alkaa puhelimessa kertoa lapselle, kuinka kova ikävä "äidillä" on... Kaataa siis oman vieraannutta-mis tunteensa lapsen niskaan, vaikka lapsella olis muutoin hyvä olla oman isänsä kanssa ilman Raision kaupungin perättömiä selvityksiä mm. tuomioistuimessa lapsen olosuhteista. Molemmilla tavoilla voi tehdä kiusaa; vieraannuttamalla sekä isän tapaamattomuudella perättömin lausumin, selvityksin luonnehäiriöisessä "viranomais-" menettelyssä..