Koirarodun valinta

kannattaa tehdä tämä testi niin näkee mitä tää ehdottaa :) ite löydettiin tuon kautta meille ihana koira

Kiitos paljon kommentistasi, olen tehnyt tuon testin useampaankin kertaan. Testin tuloksena oli mm. berninpaimenkoira. Pelkän testin perusteella en viitsi toista koiraa meille ottaa, se kun ei ota huomioon esim. vanhemman koiran rotua, koirakokemusta yms.

"Pidämme erityisesti keskikokoisista isohkoista koirista." "Mieheni haluaisi irlanninsusikoiran" "Olemme miettineet irliksen lisäksi mm....berninpaimenkoiraa". Irlanninsusikoiran paino 40 kiloa, ja bernin 35 kiloa, joten määrittelepä tämä "keskikokoinen" :).

Kuvauksen mukaan teille sopii "sohvaperuna" toiseksi koiraksi.... Onko kellään vinkkejä?

Moro!
Eli oon aina halunnu tällästä keskikokosta ja perherakasta koiraa. Liikkumatilat on tääl meilä päin hyvät kun lähin metsä on 50 metriä kotiovelta.Meidän perheeseen kuuluu ennestään jo 1 lemmikki ja se on kissa. Että mietin vaan et onkse minkälainen ongelma esim. tollaselle saksanpaimenkoiralle kun se ois aina ollu haaveissa. Kiitos jo etukäteen vastauksista!

Luottelemasi vaihtoehdot ovat mielestäni oikein sopivia teille. Tosin jos irlistä vertaa berniin ja kooikerhondjeen, ero on aikas suuri. Irlanninsusikoira on enemminkin suuri sylikoira, toisinkuin kooikerhondje ja berni, jotka ovat hyvinkin aktiivisia. Irlis on suuri lössykkä, josta ei ole aivotyöskentelyyn, toisinkuin bernistä ja kooikerhondjesta.
Tarjoamanne liikunnanmäärä sopii kyllä irliksille, tosin pentuna hyvinkin suurikokoinen ja leikkisä irlis voi olla oikea riesa pienemmälle koirallenne. Iän myötä se kuitenkin rauhoittuu.

Onnea rodun valintaan!

Eivätkö nuo ole aika sairaita rotuja nykyään? Kooikerhondjea siis lukuunottamatta. Ylisuosittuja- ja jalostettuja.

Tässä linkki, jossa berninpaimenkoiran harviniasempia, terveempiä sukulaisia: http://sennenkoirat.net/site/koiranhankinta

Jos teillä on nuorukaisiakin (lapsianne) talossa, niin kyllä kaikki yhdessä saatte kooikerhondjenkin tarpeet tyydytettyä. Suositteken terveyden kannalta kooikerhondjea noista mainitsemistanne roduista. Noutajaksi koikkari on jalostetu, joten sen metsästysvietti ei saa olla hallitsematon.

Kiitos tosi paljon vastauksistanne!
Sohvaperuna: Pidän itse siis keskikokoisista ja isohkoista koirista, mies pitää irlanninsusikoirista. Tyttö on myös ihastunut kyseiseen rotuun. Mietin vain että sopiikohan se edes kaupunkiin koiraksi? Tarviiko käyttää esim. juoksemassa jossain radalla tms?
Kooikerhondje on aika vilkas koira... Tykkään rauhallisista, ja sen takia alan kallistua irlikseen, vaikka onhan koikkerikin tosi kiva koira.
Kertokaa vain lisää kokemuksia näistä roduista, tai miksei muistakin, jotka sopisivat meille!

Vanhan koiran ikä? Lenkkeily kahden HYVIN erikokoisen ja -luonteisen koiran kanssa on haasteellista. Miten kohtaat vastaantulijat koheltavan, pomppivan nuoren irliksen ja aran pikkukoiran kanssa? Eihän käy niin, että vanha koira jää sivuun ja masentuu. Iso koira voi myös satuttaa pientä koiraa leikissään tahtomattaan. Vapaa kunnon juoksutus olisi tälle rodulle parasta. Miksette ota kultaista noutajaa, pysyy hyvin pihassa, iso, suht helppo, ystävällinen ja sosiaalinen yleensä muile.

Kyllähän ihmiset haluaa vaikka mitä rotuja jotka eivät itselle sovi. Irlikset ovat nuorin a hyvin villejä ja koheloita ja usein pistävät talon sisustuksen uusiksi. Niin paljon myydään nuoria koiria, sadoittain, tuhansittain tälläkin hetkellä kun rotuvalinta on mennyt metsään. Hehän haluavat rauhallista koiraa. Rauhallinen se on mutta vasta usean vuoden kuluttua. Nimenomaan isot ja pienet eivät saisi leikkiä keskenään, koska esim selkärangan vaurioitumisen riski on pienellä suuri. Jos mielestäsi sillä ei ole väli. käske 10-vuotiaan lapsen hypätä pikkukoiran päälle! Ottakoon aloittaja vaikka minkä rodun, mutta vaivannäköä se vaatii. Itsellä kolme koiraa, joten tiedän jonkun verran asiasta.

modfkokfos: Kultainennoutaja on kyllä ihana rotu, mutta niillä on aika paljon sairauksia ja se ei ole meidän mielirotumme. Tosiaan, vanhemman koiran ikä unohtui sanoa. Se täyttää maaliskuussa viisi vuotta,.

Pentuvilleys ei haittaa, kaikki roduthan ne taitavat olla vilkkaita, uteliaita ja leikkisiä pentuna.

Pitääpäs sitten miettiä lisää tuota irlistä, kun moni oli sanonut tuosta koirien kokoerosta, josta voisi tulla hankaluuksia. Tottahan se on, mutta itse ajattelin että irlsis oppisi varomaan pienempää.

Kultainennoutaja tarvii myös ehkä hieman liikaa liikuntaa, tai ainakin luulisin niin. Minulle on moni painottanut juuri sitä, että ne eivät ole vain kotikoiria vaan vaativat paljon liikuntaa ja muuta toimintaa. Tietysti se on yksilöllistä.

Golden Ringin sivuilta lainattua: "Kultainennoutaja on keskikokoinen, älykäs, miellyttämisenhaluinen ja toiminnanhaluinen koira. Alun perin se on jalostettu metsästyskoiraksi eli ammutun pienriistan noutajaksi. Kultaisen rodunomaiset ominaisuudet tekevät siitä hyvän harrastuskoiran moniin eri lajeihin. Kultainen ei ole pelkkä seurakoira, vaan se kaipaa paljon liikuntaa sekä ohjattua toimintaa.

No irlanninsusikoira harvemmin elää yli 7-vuotiaaksi, sen varmaan tiesittekin. Onnea jos onnistutte pennun saamaan, niitä ei ole kovin paljon tarjolla. Toivottavasti koira saa elää teillä onnellisen elämän, koko sen elämän. Suomihan on vapaa maa ja koiran voi itse valita, jos kasvattaja on samaa mieltä!

Anteeksi, jos aiempi viestini oli vähän tyly.... Eli teille sopii isokin koira.... Silloin irlis voisi olla hyvä vaihtoehto, kunhan tiedostat sen, että kuten "malinoistäti" kirjoitti, niin ne harvemmin elää yli 7 v.... Tunnen muutaman irliksen ja ne ovat ihastuttavia, hyväkäytöksisiä, rauhallisia ja "hellyydenkipeitä" koiria. Täyskasvuisina siis. Niiden pentuajasta en osaa sanoa mitään, mutta kuten jo itsekin totesit, jokarotuinen pentu on energinen ja villi. Uskon, että irlis oppii varomaan ja kunnioittamaan pienempää koiraanne.

"Tästä apua" ehdotti nettitestein etsittävän itselleen sopivaa koirarotua. Jos pelkän netissä tehtävän testin avulla koiran ottaa, oisko silloin sittenkin parempi, että ottaa nettitestin perusteella vastaukseksi tulevan lelukoiran, ja jättää sen oikean ottamatta?

Meillä 3 chihuahuaa ja nuori käyttölinjainen labradoriuros. Labukka muutti chihu laumaan syksyllä 2011, 7 viikkoisena. Hienosti on mennyt kokoerosta huolimatta. Chihut pitää puolensa ja lauman pomona on koko ajan ollut vanhin chihu narttuni. Äkkiä pentu oppi miten leikitään nätisti, keneltä viedään luut ja keneltä ei, ja ei mennyt kauaakaan kun kaikki nukkuivat samassa pedissä=) Nyt minulla on erottamaton lauma parhaita ystäviä ikään, rotuun ja kokoon katsomatta=) ja pakko myöntää että vaikka olen henkeen ja vereen chihu ihminen, on tuo labukka vaan niin viisas, ihmisen mieli. Helppo kouluttaa kun on niin miellyttämisen haluinen, hyvä perhe ja harrastuskoira. suosittelen lämpimästi=) Tärkeää on että pystytte tarjoamaan koiralle sen mihin se on jalostettu, näin kaikki pysyvät onnellisina eikä mahdollisia molemminpuoleisia turhautumisia synny=)
Onnea oikean rodun etsintään!

Koikkerit ei ole seurakoiria, vaikka semmosiksi niitä suomalaiset kasvattajat tuppaa kauppaamaan. niillä on yhä työskentelymotivaatio ja aktiivisuus tallella ja saa ollakkin. kaikista työkoirista ei tarvitse alkaa muokkaamaan kultsun ja pehko collien kaltaisia tossuja.

Labradorit varmasti sosiaalisin a pärjää laumassa ja on melkoisen kömpelö saalisviettiseen irlikseen verrattuna. Vinttikoirat voivat pahimmassa tapauksessa tappaa pulkkaa laskevan lapsen jos irti pääsevät ja jopa whippettiä ei suositella koirapuistoon kääpiökoirien kanssa. Aloittaja, oletko kokeillut kävelyttää useampaa koiraa? Tätä suosittelen kaikille jotka mielivät useampaa, ettei käy kun naapurille, josta tuli erakko kun kahta koiraa ei voinutkaan enää lenkittää ihmisten ilmoilla vaan korpimetsissä. Omistaja ei hallinnut kahta ohitustilanteissa ja kukaan ei enää nauttinut ulkoiluista.