Jopa ihmisasumisen alimmassa kategoriassa, savipellon keskellä, sijainnilla on merkitystä.
1. hintaa määrittävä tekijä on vallitseva tuulensuunta. Hyvä sijainti = tuulen yläpuolella. Huono sijainti = tuuli painaa naapuritalojen ilmaisia puita (=likaisia kuormalavoja ym. jätettä) avotakoissaan, saunan kiukaissa tai varaajattomissa 2-pesäkattiloissaan kitupolttavien sähkönsäästäjien savut silmille. Etenkin riskiryhmien eli lapsiperheiden ja vanhusten kannattaa välttää tätä.
2. hintaa määrittävä tekijä on junanradat. Savipeltojen nokinaamat pelkäävät junia ja hyvästä syystä. Savipellolla ohi kulkeva juna tärisyttää savivellin päällä kelluvia taloja puolen kilometrin säteellä.
3. hintaa määrittävä tekijä ovat isot montut/rakennustyömaat. Jos joku kaivaa syvän kuopan, tämä alentaa pohjaveden pintaa -> savivelli painuu enemmän kuin normaalit 0,6 m/50 vuotta. Vellin päällä kelluvat talot kallistelevat & seinät halkeilevat. Paalutetuissa taloissa pihamaat ja viemärit saavat uudet muodot. Viimeeksi asiaa on testattu mm. kehäradan tunnelityömaan suulla.
Huom. palvelut tai joukkoliikenne eivät hintaan vaikuta, koska niitä ei ole.
1. hintaa määrittävä tekijä on vallitseva tuulensuunta. Hyvä sijainti = tuulen yläpuolella. Huono sijainti = tuuli painaa naapuritalojen ilmaisia puita (=likaisia kuormalavoja ym. jätettä) avotakoissaan, saunan kiukaissa tai varaajattomissa 2-pesäkattiloissaan kitupolttavien sähkönsäästäjien savut silmille. Etenkin riskiryhmien eli lapsiperheiden ja vanhusten kannattaa välttää tätä.
2. hintaa määrittävä tekijä on junanradat. Savipeltojen nokinaamat pelkäävät junia ja hyvästä syystä. Savipellolla ohi kulkeva juna tärisyttää savivellin päällä kelluvia taloja puolen kilometrin säteellä.
3. hintaa määrittävä tekijä ovat isot montut/rakennustyömaat. Jos joku kaivaa syvän kuopan, tämä alentaa pohjaveden pintaa -> savivelli painuu enemmän kuin normaalit 0,6 m/50 vuotta. Vellin päällä kelluvat talot kallistelevat & seinät halkeilevat. Paalutetuissa taloissa pihamaat ja viemärit saavat uudet muodot. Viimeeksi asiaa on testattu mm. kehäradan tunnelityömaan suulla.
Huom. palvelut tai joukkoliikenne eivät hintaan vaikuta, koska niitä ei ole.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Paras onkin asua jo valmiiksi rakennetulla omakotialueella, johon ei kerta kaikkiaan pääse nimbyjä enää ja naapureilla täytyy olla reilusti pätäkkää tai ainakin niin hyvät tulot, että saa lainaa pankista. Elinympäristö pysyy silloin lähes muuttumattomana ja voi luottaa, että sen puolesta asiat ovat vähintään yhtä hyvin kuin nyt. Kun ihmisillä on raha kiinni omassa asunnossa niin ei tule kenellekään mieleenkään alkaa sotkemaan tai muuten heikentämään alueen ilmapiiriä.
Kerrostalossa taas joku voi viljellä ja myydä huumeita tai "yleihyödyllinen" toimija kerää tuhnunsa kautta valtion tukiaisia omaan laariin ja oman asumisensa maksavien ihmisten henkisen sietokyvyn kustannuksella. Kuvottava haju ja jopa eritteet rappukäytävässä eivät ole mikään vieras ilmestys, kun asioitaan hoitamaton, jopa sairas ihminen asutetaan muiden riesaksi kerrostaloon.
Sama kallistelu ja halkeilu on kerrostalojenkin ongelma, mutta mittakaava on aivan eri ja kustannukset myös. Voi toki olla, ettei yhtiö välitä koko asiasta ja antaa sen olla.
> Paras onkin asua jo valmiiksi rakennetulla omakotialueella,
> johon ei kerta kaikkiaan pääse nimbyjä enää
???
Siis eiväthän nimbyt ole ongelma. Paitsi niille, jotka haluaisivat pistää sen vastaanottokeskuksen siihen viereen... :)
Paras on asua valmiiksi rakennetulla omakotialueella, johon ei nimbyjen sekaan pääse ei-toivottua materiaalia. Tosin kyllähän sinnekin pääsee, kun sukupolvenvaihdos alkaa alueella... Tuttavankin naapurustossa on kaksi virolaisporukkaa. Toinen on suhteellisen siisti, mutta toinen kyllä valitettavan stereotypia.
"Elinympäristö pysyy silloin lähes muuttumattomana ja voi luottaa, että sen puolesta asiat ovat vähintään yhtä hyvin kuin nyt. Kun ihmisillä on raha kiinni omassa asunnossa niin ei tule kenellekään mieleenkään alkaa sotkemaan tai muuten heikentämään alueen ilmapiiriä."
Näinhän se on, ja juuri tästä syystä meidänkin tulisi säilyttää tämä omistusasuntokulttuuri. Vuokrakasarmeihin tulee aina ihan riittävästi niitä jotka ihan tahallaan paskaavat ja hajottavat paikkoja ja/tai aiheuttavat sietämätöntä häiriötä naapureilleen.
"Sama kallistelu ja halkeilu on kerrostalojenkin ongelma, mutta mittakaava on aivan eri ja kustannukset myös. Voi toki olla, ettei yhtiö välitä koko asiasta ja antaa sen olla."
No ei se nyt ihan näin sentään ole. Tavallinen kerrostalo, vaikka se vanhempi 70-luvun neukkukuutiokin on jo sen verran vankasti pohjatöiden osalta tehty, että ei se tärise vaikka viereistä tietä sorarekka menisi ja siiinä tiessä töyssykin olisi. Sitävastoin melkein mikä tahansa pientalo tärisee kummasti vastaavassa paikassa. Asuin tässä aiemmin sellaisessa 80-luvun rivarissa joka oli betonilaatan päälle tehty, ja se tärisi niin pirusti kun siinä lähitietä alkoivat sorarekan kanssa ajaa ja pientä töyssyä siinä oli. Se kävi kyllä hermoille siksi kun pelkäsin josko koko laatta murtuu pidemmän päälle. No soraliikenne on saattanut sieltä jo tauotakkin ja joka tapauksessa olen jo myynyt tuon asuntoni.
Se on tätmä tärinä vielä paljolti massasuhteistakin kiinni, eli hyvin massiivinen rakennus ei niin tärise vaikka se makaisi samalla alustalla jolla vierestä sorarekka tärisyttäisi. Tämä lähtee ihan klassisesta värähtely/heilunta-kaavasta dumppausfaktoreineen ja toimii tässä siinä kuin audiotekniikassakin.
Oma lukunsa on sitten vaikkapa Turun keskusta-alue. Siellä on vielä vanhoja taloja puupaalujen varassa jotka ovat mädäntymässä. Niistä tulee aika isot laskut kun niitä joudutaan tukemaan. Tosin uudemmat on sielläkin jo paalutettu ja betonipaaluilla. Tosin tuskin nämä betonipaalutkaan ikuisia ovat, mutta tosikauan ne kuitenkin kestävät. Puupaalu olisi käytännössä ikuinen jos se vaan saisi olla hapettomassa tilassa. Ihan 70-luvun alussa puupaalujakin vielä Turussa käyttivät.
> Sama kallistelu ja halkeilu on kerrostalojenkin ongelma, mutta mittakaava on aivan eri ja kustannukset myös. Voi toki olla, ettei yhtiö välitä koko asiasta ja antaa sen olla.
No jotkut viime vuosisadan ulkupuolen puupaaluille tai -arinoille perustetut kerrostalot ovat aika marginaalinen ryhmä. Sitäpaitsi aika on muutoinkin ajanut niistä ohi. Tikkurilassa on riideltiin pitkään yhdestä talosta, johon ilmaantui painumia ja halkeamia. Talon asukkaat olisivat itse halunneet purkaan talon ja rakennuttaa uuden, isomman, tilalle, koska vaha talo oli ahdas, sokkeloinen, hissitön jne. Uuteen taloon olisi saanut lisää asuntoja joiden myyntivoitolla operaatio olisi pitkälti rahoitettu. Ei vaan kelvannut viranomaisille, joiden mielestä on kohta kaikki ennen 80-lukua rakennetut kerrostalot museoitava.
Normi kerrostalo on sen verran järeä laitos, ettei sitä voi kelluttaa savikuoren päällä tai joidenkin ruuvipaalujen varassa, kuten lautahökkeleitä. Paalut paukutetaan peruskallioon asti, joten talo on ja pysyy. Pihamaiden ja viemärien painumat toki voivat vaatia korjauksia. Tosin vetisimmillä paikoilla viemäritkin pitää tukea esim. paalutuksin.
No joo. Onhan se asunnon sijainti, niin maantieteellinen laajemmin kuin paikallinenkin, aivan keskeinen asunnon kysyntään ja arvoon vaikuttava tekijä. Tämä koskee kaikkia asuntoja ja taloja.
Mutta on näillä pientaloilla omat diggaajansa jotka vaikka kuinka huonossakin pientalossa ennen ovat kuin kerrostalossa.Nuorempaa keski-ikää olevat pariskunnat joilla pieniä lapsia myös ymmärrettävistä syistä suosivat pientaloja.
Minua on joskus askarruttanut pientaloalueiden läpi lenkkejä tehdessä sellainen juttu kuin nämä puun kanssa lämmittämiset. Kun jollain kostean seisovalla myöhäissyksyn kolealla säällä joku polttaa puita talossaan niin tämä savu laskeutuu talon ympärille, ja varmasti se tunkee myös sisälle ja nokittaa taloa päältäkin. Kyllä se puilla lämmittäen pitäisi olla korsteenit pitkät niin että sitä luonnollista vetoakin olisi ja ei savut ainakaan kaikki oman talon peitoksi laskisi. Kovilla pakkasilla ne savut vetävätkin kauemmas, mutta on tämä puulämmityksellä pelailun yleistyminen siltikin kyseenalainen trendi taajama-aluieilla missä paljon taloja lähekkäin kuitenkin.