Eli otsikostakin näkee, mulla on ongelma. Olin ihastunut yhteen poikaan, joka on aikalailla mun vastakohta. Se juo, tupakoi, se on ateisti ja muutenki ajatusmaailmalta vähän erilainen. Itse oon täysin raitis ja kristitty. Olin siihen ihastunut, mutta nyt ku oon alkanu huomaamaan että seki saattais olla ihastunu muhun niin mulla iski jonku sortin sitoutumiskammo (siitä tein yhen alotuksen tänne eilen) ja nyt mun tunteet on alkanu laimenemaan sitä kohtaan. Mutta tuntuu pahalta, koska se varmasti aattelee munki olevan ihastunut siihen, koska käyttäytyin sillain aikasemmin. Sitte tulee se ongelma. Oon alkanu ihastumaan yhteen toiseen poikaan, jonka oon tuntenu jo vuosia. Se puolestaan on samanlainen ku mää käytännön tasolla. Se ei juo, ei polta ja on kristitty, ja kaikinpuolin mukava tyyppi.
Pitäiskö mun vaan unohtaa kaikki suhdekiemurat ja ihastumiset, että mun elämästä ei tuu mitään salattujenelämien käsikirjotusta vai mitä mun pitäis tehä. Toisaalta mulla ei oo aikomustakaan alkaa suhteeseen vielä moneen vuoteen. Mutta mua pelottaa, että jos ihastun siihen toiseen tyyppiin kunnolla, ja seki ihastuu muhun ja mun sitoutumiskammon takia alan inhoamaan sitäki. Mitä ihimettä mun pittää tehä?
Pitäiskö mun vaan unohtaa kaikki suhdekiemurat ja ihastumiset, että mun elämästä ei tuu mitään salattujenelämien käsikirjotusta vai mitä mun pitäis tehä. Toisaalta mulla ei oo aikomustakaan alkaa suhteeseen vielä moneen vuoteen. Mutta mua pelottaa, että jos ihastun siihen toiseen tyyppiin kunnolla, ja seki ihastuu muhun ja mun sitoutumiskammon takia alan inhoamaan sitäki. Mitä ihimettä mun pittää tehä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Älä pelkää mahdollista tulevaa sitoutumiskammoa! Koska olet löytänyt itsesi kanssa samalla aallonpituudella olevan, kristityn ja hyvätapaisen pojan, ole täysillä hänen kanssaan! Siinä et menetä mitään, vaan päinvastoin, saat paljon!
Kiitän neuvoista mutta en oo ainakaan vielä huomannut että se ois kiinnostunu musta jollain tavalla se toinen. Kyllä se hymyilee ja juttelee sillon tällön mutta todennäköisesti pelkästä kohteliaisuudesta
mitä väliä sillä on onko toinen ateisti tai kristitty? -.-
Kun on jotain joka yhdistää, ja on helpompi kasvaa uskossaan kun on joku tukemassa
Miksi jättää seurustelu myöhemmälle iälle? Kyse on vaan siitä kun et saa poikakaverii
Hienoa miten ulkopuolinen osaa tehdä näin osuvia analyysejä tuntematta kyseistä henkilöä ollenkaan. Olet aivan totuuden ytimessä suorastaan.
Kyse on siitä, että en ole valmis suhteeseen, ja tällä iällä poikaystävä olisi vain tielläni. Haluan ensin keskittyä itseeni ja kehittyä ihmisenä. Kun en vielä oikein tunne itseänikään
Oot niin nuori, että älä mieti tollasia. Mitään ei ole tapahtunut kummankaan pojan kanssa joten et ole kellekään velvollinen etkä voi edes tietää tykkääkö se toinen poika susta ja vaikka tykkäiski niin ei sillä ole väliä kun et anna sen ymmärtää mitään. Ja jos tunteet laimenee niin sitten ne laimenee who cares.
Siis sen jälkimmäisen kans ei oo ollu vielä minkään sortin "säätöäkään", koska oon vasta tässä lähiaikoina alkanu kiinnostumaan siitä, en nyt välttämättä ihan ihastunut kuitenkaan.
tee mitä sydän sanoo! (: mä kerran pompotin yhtä jätkää monta viikkoo ku mulla iski toi sama sitoutumiskammo ja sit sitä ei lopuks enää kiinnostanu -.-