Olen ns. aamuvirkku ja siksi kuuntelen usein Ylen radiolähetyksiä aamuvarhaisesta alkaen.
Tarjonta on monipuolista aamuisin. On kevyttä musiikkia, hartausohjelmia, ja sitten on ihka oma puhekanava, jossa vain puhutaan. Puhekanava on kiva vaihtoehto, kun kaikkialla soi ja soi. Joskus kyllästyy siihen jatkuvaan soittoon, kun se kaiken lisäksi on enimmältään sellaista jumputtavaa rokkia tai mitä lie?
Uutisia Yle lähettää aamuvarhaisesta iltamyöhään, niin että jos kuuntelet kaikki tai lähes kaikki Ylen uutislähetykset päivittäin, niin osaat ne illalla melko varmasti jo ulkoa. Tekeneekö kukaan viisas niin, tuskinpa.
Mutta se uutisten sisältö, joka on kuitenkin kuuntelijan kannalta tärkein, siinä olisi paljonkin toivomisen varaa.
Otetaanpa esimerkiksi tämän sunnuntaiaamun ensimmäinen uutislähetys Ylen radio Suomesta kello 7 reikä reikä.
Uutisten lukija aloitti kertomalla, että Englanti tukee Ranskaa Malin kapinallisten kukistamisessa. Missä on Mali, kysyy mm. Pihtiputaan mummu ja moni moni muu? Sitten uutisten lukija jatkaa kertomalla, että jossain etelä -Amerikan pikkuvaltiossa kansalaiset ovat perustaneet kodinturvajoukkoja lisääntyneen rikollisuuden vuoksi. Taas joutuu Pihtiputaan mummu kysymään missä on etelä-Ameriikka ja se pikkuvaltio, jota en enää muista?
Sitä rataa jatkuivat aamun uutiset noin 4 minuuttia. Ei sanaakaan Suomesta tai Pihtiputaan mummun sote-alueesta puhumattakaan Pihtiputaasta.
Yle-veron maksajana, joutuu kysymään Yleltä, miksi pitää lähettää uutisia niin usein päivittäin, kun ei ole mitään muuta kerrottavaa, kuin uutistoimistojen printtien suoltamaa tekstiä, jota tulee katkeamattomana virtana. Mitä tekevät ns. uutistoimittajat, kun uutisten lukija lukee vain muualta tulevaa valmista tekstiä?
Onko järjen käyttö kielletty Ylen uutistoimituksessa, kun tilanne vaan jatkuu vuodesta toiseen.
Ja sitten vielä lopuksi rakentava ehdotus.
Kun aamun uutiset yleensä toistetaan puolen päivän aikaa, jos ei jotain mullistavaa ole tapahtunut aamupäivällä, niin eikö voisi sanoa uutisia uutiskertaukseksi?
Tarjonta on monipuolista aamuisin. On kevyttä musiikkia, hartausohjelmia, ja sitten on ihka oma puhekanava, jossa vain puhutaan. Puhekanava on kiva vaihtoehto, kun kaikkialla soi ja soi. Joskus kyllästyy siihen jatkuvaan soittoon, kun se kaiken lisäksi on enimmältään sellaista jumputtavaa rokkia tai mitä lie?
Uutisia Yle lähettää aamuvarhaisesta iltamyöhään, niin että jos kuuntelet kaikki tai lähes kaikki Ylen uutislähetykset päivittäin, niin osaat ne illalla melko varmasti jo ulkoa. Tekeneekö kukaan viisas niin, tuskinpa.
Mutta se uutisten sisältö, joka on kuitenkin kuuntelijan kannalta tärkein, siinä olisi paljonkin toivomisen varaa.
Otetaanpa esimerkiksi tämän sunnuntaiaamun ensimmäinen uutislähetys Ylen radio Suomesta kello 7 reikä reikä.
Uutisten lukija aloitti kertomalla, että Englanti tukee Ranskaa Malin kapinallisten kukistamisessa. Missä on Mali, kysyy mm. Pihtiputaan mummu ja moni moni muu? Sitten uutisten lukija jatkaa kertomalla, että jossain etelä -Amerikan pikkuvaltiossa kansalaiset ovat perustaneet kodinturvajoukkoja lisääntyneen rikollisuuden vuoksi. Taas joutuu Pihtiputaan mummu kysymään missä on etelä-Ameriikka ja se pikkuvaltio, jota en enää muista?
Sitä rataa jatkuivat aamun uutiset noin 4 minuuttia. Ei sanaakaan Suomesta tai Pihtiputaan mummun sote-alueesta puhumattakaan Pihtiputaasta.
Yle-veron maksajana, joutuu kysymään Yleltä, miksi pitää lähettää uutisia niin usein päivittäin, kun ei ole mitään muuta kerrottavaa, kuin uutistoimistojen printtien suoltamaa tekstiä, jota tulee katkeamattomana virtana. Mitä tekevät ns. uutistoimittajat, kun uutisten lukija lukee vain muualta tulevaa valmista tekstiä?
Onko järjen käyttö kielletty Ylen uutistoimituksessa, kun tilanne vaan jatkuu vuodesta toiseen.
Ja sitten vielä lopuksi rakentava ehdotus.
Kun aamun uutiset yleensä toistetaan puolen päivän aikaa, jos ei jotain mullistavaa ole tapahtunut aamupäivällä, niin eikö voisi sanoa uutisia uutiskertaukseksi?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tulin hyvälle tuulelle vuodatuksestasi!
Minä varmasti pitkästyisin ja uutiset olisivat kuin itänaapurissa n 20v sitten, jossa oli pelkkää sovhoosi ja kolhoosi tapahtumia.
Montako varsaa? Montako traktoria? Perunan nosto alkaa...jne..
Pitkäveteistä ja vielä turhempaa kuin maailman uutisten kuunteleminen.
Pihtipudas tai Kuusamo kaikkialla elää peruskoulun käyneitä asioista monikin enemmän tietoisia kuin me täällä.
Ei se Kauhavalainen puukko tee koskaan hyvää miestenkään leikeissä, kiitos kehityksen ettei niitä leikkejä enää leikitä viikottain.
En hyväksyisi että meilläkään täällä kerrottaisiin vain kotimaan uutisia.
Meille on tulossa hyvä päivä!
Pakkasraikkaat Nuutinpäivän terveiset etelärannikoltakin ! Aamuvirkkuhan minäkin, jo kävin koiran kanssa pienen lenkin, tärkeitä sillekin lajitoverien päivitetyt uutiset tiettyjen lyhtypylväiden juurella.
Aamuvarhaisella pidän hiljaisuudesta, siksipä tyydytän ensimmäistä uutisnälkääni Hesarilla, ja oikeastaan tämä tabloid on kätevä, kun sen jakaa ensin osiin ja aloittaa mieleisimmästä päästä. Sunnuntaisivuja hallitsee tänään suuri juttu syövästä ja sydänkohtauksesta toipuneen Mikael Jungnerin suhteesta kuolemaan, joka kelpuutettiin eilen myös Mtv3:n uutisaiheeksi. Jungner sanoo : "Elämän tarkoitus on auttaa muita ihmisiä rakastumaan elämään." Kun elämällä on tarkoitus ja on intohimoa tehdä asioita, sairastumiset ovat vain hidasteita. ""Kuolema ei voi päättyä huonosti.Jos kuoleman jälkeen ei tule mitään, sitten ei tule mitään eikä sillä ole mitään merkitystä." Jotkut teot voivat kaikua ikuisuuteen...kauniisti hän puhuu.
Telkkarin uutisissa ärsyttää asioiden jankkaaminen : ensin aiheet esitellään, sitten selostetaan, lopuksi vielä kertaamalla vesitellään. Kuvamateriaali on usein ihan turhaa ja vie huomion itse asiasta sivupoluille, kai ihan tarkoituksellakin.
Käytän sekä radion että telkkarin sulkemisnappuloita, pelkkää sattumanvaraista taustamusiikkia en kaipaa, vaan valikoin. Ylen Radio 1:ltä löydän parhaiten klassista musiikkia , joskus innostun seuraamaan kuunnelmia ja haastatteluja. Radio Suomi vastaa kevyemmän musiikin nälkään ja sieltä tulee tänäänkin Aristoteleen kantapää, oivaltava pilkunhöyläystuokio. Ylen Puhe -kanavaa tulee tosi harvoin kuunneltua, sieltäkin voisi löytää helmiä.
Eikös se olllut Jingerin kaudella, kun Ylen Areena perustettiin? Minä siellä käyn usein vanhoja äänitteitä kuuntelemassa.
Joko tiedätte uuden YLE maksunne suuruuden ja onko se mielestänne oikea päätös? Tuskin minulla sitä 140 menee.
Meidän uutisemme tulevat lännestä,
lähinnä U.S.A:sta.
Kaksi kuukautta oli Georgian sodan
totuus jenkkien totuus, kunnes E.U
esitti oman, päinvastaisen totuutensa.
Hyvä, skriivari, toivottavasti ees joku YLE:n
uutistoimittajista lukee viestisi!
Olen siirtynyt Yleradio Puheen ja 1 kuuntelijaksi just näiden mielestäni usein 50.000 kertaa kuultujen "musiikkielämysten" liian usein toistuvaan tarjoutumisen takia.
Niillä tulee jo meikäkuuntelija toimeen.
Tänään valitettavasti piti jättää Sarasvuon mediasaarna kuuntelematta kun yleisohjelmassa lähetettiin Kansanradioa.
Kesäaikaan vedän sähkökaapeliroikan kulloisellekin 'tupsintapaikalle', saadakseni matkaradiolle virtaa. (jostain syystä rekisteröityminen ei tänään onnistu)