hetkinen niinpä säästyisi , 3000 miljoonaa euroa , sehän tekee reilu euro päivässä.
jokaista suomalaista kohti.
mistä muuten sait tuon 3000 euroa kun maataloustuet ovat 1800 miljoonaa , eli noin euro päivässä.
mutta miten me se säästetään kun maksamme Eu:lle joka tapauksessa jäsenmaksua.
säästämmekö siis siinä kun emme ota rahaa takaisin???
kaikesta huolimatta kun säästämme tuon tai tuon toisen summan , niin MEIDÄN LAUTASEMMEHAN ON VIELÄ TYHJÄ HEI HALOO MISTÄ RUOKA SIIHEN ,
SE, ETTÄ SÄÄSTÄMME TUISSA , EI TARKOITA , ETTÄ MEILLÄ ON RUOKAA EDELLEEN LAUTASELLA
ELI tuovatko ruotsalaiset meille ruoan ilmaiseksi ???
säästöähän syntyy vain siinä tapauksessa että emme käytä ruokaan euroa enempää päivässä
kertokaas paljonko tuloistanne menee ruokaan kuukaudessa ???
20 e 30 euroa vai vähemmän ?????
jokaista suomalaista kohti.
mistä muuten sait tuon 3000 euroa kun maataloustuet ovat 1800 miljoonaa , eli noin euro päivässä.
mutta miten me se säästetään kun maksamme Eu:lle joka tapauksessa jäsenmaksua.
säästämmekö siis siinä kun emme ota rahaa takaisin???
kaikesta huolimatta kun säästämme tuon tai tuon toisen summan , niin MEIDÄN LAUTASEMMEHAN ON VIELÄ TYHJÄ HEI HALOO MISTÄ RUOKA SIIHEN ,
SE, ETTÄ SÄÄSTÄMME TUISSA , EI TARKOITA , ETTÄ MEILLÄ ON RUOKAA EDELLEEN LAUTASELLA
ELI tuovatko ruotsalaiset meille ruoan ilmaiseksi ???
säästöähän syntyy vain siinä tapauksessa että emme käytä ruokaan euroa enempää päivässä
kertokaas paljonko tuloistanne menee ruokaan kuukaudessa ???
20 e 30 euroa vai vähemmän ?????
Vastaukset 17
Vanhimmat
säästöä toki syntyy jos lakataan syömästä ja säästyneillä rahoilla voidaan ostaa vanhuksille vaippoja, provoilijat ovat uskomattoman tyhmiä !
---
puolittaisi, säästyisi 50 miljardia, hyvä ajatus !
"säästöähän syntyy vain siinä tapauksessa että emme käytä ruokaan euroa enempää päivässä "
Väärin. Nythän me maksamme ruoasta kahteen kertaan, tuet kaupan kassalla. Jos tuet poistettaisiin ja kilpailun takia hinta kaupan kassalla ei nousisi niin tukien poisto olisi suoraa säästöä.
ei ei . taas sama alusta alkaen : tukisysteemiin mentiin niin , että TUOTTAJAHINNOISTA OTETTIIN POIS 40 % ja tämä erotus korvattiin OSITTAIN tuella , ei siis täysimääräisesti.
Eihän maatalouteen tullut yhtään lisää rahaa vai tuliko ??
jos tuli niin kerro mistä ja miten ????
eli kaupassa maksat vain osittain ruoasta ja osan verovaroin .
jos tuet poistettaisiin niin säästäisit toki tuon tukiosuuden veroissa, MUTTA edelleenkin kysymys miten maksetaan Euroopassa se poistettu tuen osuus ja kuka maksaa???
ranskalaiset, Tanskalaiset Belgialaiset ja suomen viljelijät ovat jo nykyisillä hinnoilla lisättynä suoralla tuella vaikeuksissa kun YHTEENLASKETUTKAAN TULOT EI riitä tuotantopanosten maksamiseen.
kerro mikä siis laskee tuotantopanoksissa jos tuet poistetaan ilman että tuottajahintoja VASTAAVASTI NOSTETAAN
vastaava kysymys päivähoidosta
kuten ymmärrät että osa maksetaan verovaroin ja pieni osa vaan maksetaan itse ??
eli väität että päivähoidosta maksetaan kahteen kertaan
totta , mutta ei kaksinkertaista summaa.
voisko ajatella samalla tavalla kuin maataloustuestakin , että jos valtio ei maksaisikaan päivähoitoa ,niin lapsiperheiden päivähoitomaksut pienenisivät, siis tuo pieni maksettava osa, pienenisi edelleen
kun he maksaisivat itse kaiken ????
ELI KERRO KENELTÄ OTETAAN POIS ???
( itse väitän , että kun valtio ei osallistuisi verovaroin päivähoitoon , niin lapsiperheiden maksama oma osuus nousisi reippaasti)
vai kilpailuko laskisi hintoja heh heh
Täällä on aina vastattu että maatalouden tuotantokustannukia kun alentaa niin tuo poistettu maataloustukiosuus korvaantuu sillä.
Nyt otettiin vertailukohdaksi kunnallinen lapsien päivähoito.
Kustannuksia alentamalla sielläkin saadaan säästöä ottamalla mallia vaikkapa afrikasta kuten täällä on kehoitettu viljelijöitäkin tekemään.
Siis:
Lapset telttamajoitukseen. Hoitajille kuppi riisiä ja 5€ päiväpalkaksi.
Lapsia vähintään 100 hoitajaa kohden. Hoitajille vähintään 6 päivää viikossa töitä ilman mitään sosiaalietuja ja pitempiä lomia, viikko vuodessa riittää.
Lapsille kuppi laihaa velliä ruoaksi, juhlapäivinä kuppi riisiä.
Väännetäämpä rautalangasta:
tuet kaupan kassalla
Esimerkiksi tuet 50€ ja vilelijän tuotteista saama hinta 50€ , eli yhteensä tuotteen hinta 100€, josta viljelälle jää parhaassa tapauksessa 30, tuotantokustannukset ovat noin 70€. Viljelijä pystyy mymään tuotteensa 50 eurolla.
Sitten tuet poistettaisiin.
Tuotantokustanukset edelleen 70€, viljelijä myy tuotteensa 100€, viljelijälle jää palkkaa ja pääoman tuottoa sama 30€.
Missä ero. Ilman tukia tuotteen hinta on 50€ kalliinpi ostajalle.
Nyt sitten joku kohta kirjoittaa että alentakaa tuotantokustannuksia.
Hyvä. Kun joku sen tietää miten tuotantokustannuksia alennetaan 2 miljardilla eurolla ja sen kertoo muillekin, on hän seuraavan Nobellin talouspalkinnon voittaja. Nälkä maailmasta poistuu samalla kertaheitolla.
---
"Tuotantokustanukset edelleen 70€, viljelijä myy tuotteensa 100€, viljelijälle jää palkkaa ja pääoman tuottoa sama 30€."
Kannattaa tietty muistaa tuo suhteellisuus... Eli täällä tosiaan tilanne on tuo että tilojen liikevaihdosta keskimäärin lähes 50% on tukia eli kun tuote on 100 euroa niin siitä on tukea 50 euroa. Mutta ei tarvitse mennä kauemmaksi kuin Tanskaan niin tuote sata euroa mutta siitä tuet vain 10 euroa eli liikevaihdosta vain 10% on tukia. Näin ollen tukien poistuminen ja Tanskassa paljon välttämättä tuntuisi, EUssa yleensä tuet luokkaa 15% liikevaihdosta ja tuon verta säästöjä olisi hyvinkin mahdollista saada. Mutta meillä halutaan väkisin tuottaa ja maksaa tukea puolet liikevaihdosta...
LIIKEVAIHDOSTA, SIIS LIIKEVAIHDOSTA.
Vertasit tanskaan.
"Tanskan maatalouden keskimääräinen velkaisuusaste on kivunnut jo 50 prosenttiin, ja myös Hollannissa se ylittää 40 prosenttia.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/Uutisarkisto/2011/Euroopan%20velkakriisi%20kurittaa%20my%C3%B6s%20maataloutta
"Suomi on pohjoisin maa, jossa harjoitetaan monipuolista maataloutta.
Peltojen sijainti Skandinaviassa. Naapurimaidemme Ruotsin pelloista noin 80 % ja Norjankin pelloista 18 % on Suomen eteläpuolella.
http://opetus.ruokatieto.fi/WebRoot/1043190/sisaltosivu.aspx?id=1070923
jätit kertomatta , että osa tukierosta kompensoituu tuottajahintojen erolla .
vehnätonnista suomalainen saa reilu 220 euroa siitä pois vielä rahti teoollisuuteen (meillä viljelijä maksaa rahdin.
keski-eurooapssa yleisesti vehnästä jopa lähes 300 euroa tonni, eikä kaikissa maissa tuosta vähennetä edes rahtia.
jokainen voi laskea , että tukieron pitääkin olla jonkinlainen
jos saisin vehnästä tuon hinnan niin eipä tukia juuri tarvittaisi
Tanskassa ei tukien poistuminen tuntuisi kun maatalouden valka on 50 miljardia euroa, eli 25 vuoden suomen maataloustukien verran.
Ketähän ne velat maksaa jos pankin alkavat mennä tanskassa vararikkoon, vertaa vaikka Kreikan tilannetta.
Kunhan vielä siirretään suomea 1000km etelään ja ostetaan velalla robottinavetoita, niin eiköhän meidänkin maataloustukia voida alentaa, kyllä meidän EU-kaverit maksaa. Sikojen kasvatuskin samoilla periaatteilla kuin tanskassa:
"Tanskassa kuolee nälkään 25 000 porsasta päivässä.
Tärkein syy suureen kuolleisuuteen on se, että tanskalaiset emakot on jalostettu maailman tehokkaimmiksi synnyttäjiksi. Emakot synnyttävät keskimäärin 16 porsasta.
Koska emakoilla on vain 14 nisää, osa porsaista jää väistämättä ilman ruokaa ja kuolee aikanaan nälkään. Myös kuolleina syntyneitä porsaita on paljon.
Tanska pyrkii tuotannon maksimointiin, kun Suomi pyrkii sen optimointiin, Kortesniemi kuvailee. Hänen mukaansa Suomessa pyritään siihen, että emakko tuottaa vuodessa kaksi pahnuetta ja yhteensä 24 porsasta. Tanskassa porsaita saattaa kerralla syntyä 24, jolloin osa on liian heikkoja imemään".
http://yle.fi/uutiset/tanskassa_kuolee_nalkaan_25_000_porsasta_paivassa/5565858
"Jopa kolmannes Tanskan maatiloista voi ajautua lähivuosina konkurssiin, jos korkotaso nousee nykyisestä.
Ongelmat johtuvat tanskalaistilojen ennätyksellisestä velkaantumisesta. Yhteensä maan noin 43 000 maatilalla on velkaa lähes 50 miljardia euroa.
”Meillä on maailman tehokkain maataloustuotanto, mutta velkaantumisen takia viljelijöille ei jää käytännössä mitään käteen”, Tanskan suurimman maatalouslehden päätoimittaja Henrik Lisberg valittaa.
Velkaantumisen taustalla ovat ylisuuret investoinnit ja peltomaan hintakupla, joka puhkesi neljä vuotta sitten alkaneen finanssikriisin seurauksena".
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/tanskan-maatiloja-uhkaa-konkurssiaalto-1.18231
Suomessa hehtaarilta tulee satoa noin 4 tonnia, tanskassa tuplaten, miltei samoilla tuotantokustannuksilla per hehtaari.
Kun suomen tonnihinnan kertoo hehtaarituotolla (220€*4) tulee hehtaarin myyntituloiksi 880€, tanskan vastaavat luvut (260€*8), eli hehtaarin myyntitulot noin
2080€. Korjasin tuota viljan hintaa tätä päivää vastaavaksi, viljan hintaerot suomen ja muun euroopan välillä ovat tasaantuneet huonojen satojen johdosta.
ei tervi haeskella omassa maassa maataloudessa ihan riittävästi kuplia puhkeamaan!!!!
Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Ranska sai € 9940 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 18862 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Saksa sai € 6580 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 17735 maatilaa kohti.