Säärimurtuma

30.12.2012 myös minulla sääriluun pirstaleinen murtuma ja pohjeluun murtuma. Ensin yhteen sairaalaan, josta siirto toiseen parin päivän päästä. Siellä sitten laitettiin ulkoinen fiksaatio ja vasta viikon päästä leikkaukseen turvotuksen laskettua. Leikkauksessa laitettiin sääri kasaan parilla levyllä ja useilla ruuveilla.Sitten jalkaan kipsihylsy (nilkka jäi vapaaksi) ja siitä muutaman päivän päästä kotiutus. Tapaturmasta laskien 13 viikkoa kepeille kävelyä raajavaraukselle. Seuraavat kaksi viikko puolipainolla ja sitten täydellä varaukselle. Sairaslomaa toistaiseksi neljä ja puoli kuukautta. Varsinaisia kipuja ei ollut missään vaiheessa. Jo sairaalassa lopetin kipulääkkeiden käytön. Helmikuun lopulla kipsin tilalle vaihdettiin nivelortoosi, jotta saa polvea liikuteltua. Nilkan liike on edelleen hieman rajoittunut,vaikka on ollut vapaasti liikuteltavissa koko ajan. Polvi sen sijaan varsin jäykkä; ei vielä suoristu täysin ja koukistuu vasta hiema yli 90 astetta ja sekin hieman väkisin siitä huolimatta, että puolitoista kuukautta on polvea saanut liikutella. Säären etuosa on melko erikoisen tuntuinen, tuntuu kuin iho olisi tarrautunut luihin kiinni.Kävellessä tai seisoessa pohje turpoaa melkoisesti koko jalka menee hieman sinertävän laikukkaaksi. Lääkärin mukaan on kuulemma normaalia vielä tässä vaiheessa. Ns täydellinen parantuminen kestää kuulemma 9-12 kuukkautta. Toivon vain ettei itse polvesta ole kierukoita tai ristisiteitä rikki, niiden vauriot kun ei pelkässä röntgen kuvassa näy.

Mites jalka nyt jakselee, eikös kohta vuosi ole mennyt tapaturmasta? Itsella 1.8.2014 sääreen tuli hiemanpirstaleinenkin murtuma, myös pohjeluu poikki ja nilkkaan pieni murtuma. 2,5 kk menty kepeillä ja ensiviikosta eteenpäin saa sitten täydellä painolla alkaa asteleen, josko onnistuu,,, mitä epäilen kyllä, kipu tulee nopeesti jos enemmän rasittaa. muuten lääkkeenä otan enää panadolia 1-2 pv.

Heippa!
Mulla on nyt 1v9kk tapaturmasta. Jalastani ei tullut eikä koskaan tulekaan normaalia. Eli mulle jäi pysyvä vamma. Perusasiat on ihan ok, mutta tämän ikäisen naisen mielestäni pitäisi pystyä kävelemään yli 2km ilman, että oot seuraavat 5 päivää levossa. Kantaa ei pysty painavaa kauppakassia, vaan sääreen alkaa pistää tai sitten kipu tulee vasta seuraavana päivänä. Istumaan ei pysty montaa tuntia kerrallaan ja jalkaa vaan on nostettava muutaman kerran päivässä pidemmäksi ajaksi ylös (yli sydämen korkeudelle), jotta nilkkaan ei tule jomotusta. Jos siis elän ihan rauhallista, melko toimetonta elämää, niin jalka on ihan ok. Kävin noin 2 kk sitten ortopedilla ja hän sanoi, että kolme vuotta on se aika, jolloin kuntoutumista voi vielä tapahtua. Ei siis tyrmännyt täysin, ettenkö joskus vielä kävelisi sen 5km. Juoksijaksi musta ei enää oo. Olis kyl kiva joskus ottaa pienet juoksupyrähdykset koiran kanssa. Mutta näillä mennään ja täytyy pitää mielessä, että olisi siinä tapaturmassa voinut käydä paljon pahemminkin.
Paljon tsemppiä sulle kuntoutumiseen. Toivottavasti sun jalkas tulis ihan ennalleen. Ilmoittele, miten kuntoutuminen edistyy. Mukavaa syksyä :)