Opettaja ja oppilas

Olen jo vuosia tavannut tienata hieman ylimääräistä toimimalla oppilaille määrättyjen jälki-istuntojen valvojana. Viime aikoina jälki-istunnot ovat jääneet pois muodista muiden rangaistusmenetelmien yleistyttyä, ja tälläkin kertaa vain yksi oppilas oli ilmaantunut luokkahuoneeseen torstai-iltana kello neljältä. Harvinaista kyllä yhtään miespuolista oppilasta ei ollut mukana, vaan ainoastaan yksi tyttö. Tyttö ei ollut minun pitämieni tuntien oppilaita, ja muistin vain hämärästi nähneeni hänet joskus koulun käytävällä.

Selasin edessäni olevaa oppilastietokansiota. Noora, 17 vuotta, rangaistuksen syy: siveetön käyttäytyminen oppitunnin aikana. Mitä ihmettä sekin mahtoi tarkoittaa? Tyttö katseli minua eturivin pulpetista kyllästyneen näköisenä. Tiukka t-paita ja farkut esittelivät anteliaasti nuoren vartalon muotoja, mikä oli jotenkin riettaassa ristiriidassa hänen suloisen viattomien kasvojensa kanssa.

-Noora, minä olen lehtori Virtanen. Olet ilmeisesti käyttäytynyt hieman sopimattomasti rouva Kumpulan tunnilla.
-Sen tantan mielestä kaikki muu on sopimatonta kuin virsien laulaminen huivi päässä, Noora tuhahti.
-Kerropa nyt kuitenkin, mitä teit.
-No ei mitään ihmeellistä. Me vaan alettiin muutaman kaverin kanssa jutella, monenko kanssa meidän luokan tyypit ovat olleet sängyssä. Minä sitten sanoin, että kaikkien pitäisi kirjoittaa numeronsa taululle. Niinkun tällä tavalla.

Noora nousi pulpettinsa takaa, käveli liitutaulun luokse ja otti liidun käteensä. Sitten hän kirjoitti taululle numerot 38 4.
-Ööh... jaa, mumisin koska en ymmärtänyt laskutoimitusta.
-38 jätkää ja neljä tyttöä, Noora ilmoitti itsevarmasti.
Tuijotin nuorta naista hetken aikaa, ennen kuin tieto upposi tajuntaani.
-Siis 38 miestä tai poikaa, ja neljä tyttöä... sinulla? 17-vuotiaana?
-Niin, tosin joskus niitä on ollut kaksi samaan aikaan, Noora sanoi ilmeisen tyytyväisenä. Sitten hän ojensi liidun minulle.

Häkellyin tilanteesta niin, että otin liidun vastaan ja piirsin numeroni taululle ennen kuin ehdin ajatella tarkemmin. Siinä se lukema nyt oli: 2. Näin että Nooran kasvoille nousi tietäväinen hymy, ja minua harmitti. Totta, numero ei ollut kovin iso. Ensimmäinen oli yhden illan juttu yliopiston bileissä, kun menetin poikuuteni 21-vuotiaana. Toinen oli vaimoni.

Noora nousi istumaan opettajanpöydälle, siihen aivan eteeni. Rintojen muodot piirtyivät esiin tiukan t-paidan alta alle puolen metrin päässä minusta. Kaluni alkoi väkisinkin jäykistyä. Noora katseli minua hetken tarkkaavaisesti ja kysyi sitten hiljaisella äänellä:
-Virtanen, kuinka paljon sinun tekee mieli saada nuorta pillua kun näet meitä opiskelijatyttöjä koulun käytävillä ja muutenkin?
-Tämä... tämä ei ole sopivaa. Kuules nyt Noora...
Noora ei keskeyttänyt puhettani. Sen sijaan hän nojautui eteenpäin ja ojensi kätensä haarojeni väliin. Tytön sormet mittailivat housunkankaan alla seisovaa kullia varsin tottuneen oloisesti.
-Näköjään tosi paljon. Sullahan on ihan kunnon kyrpä, harvalla noista on ollut isompi, Noora sanoi ja heilautti toista kättään taululla olevien numeroiden 38 4 suuntaan.

Sitten Noora veti kätensä pois haarovälistäni, jossa kalu nyt sojotti kivikovana nostaen komean pullotuksen housujen etumukseen. Hän iski minulle silmää, tarttui kiinni kädestäni ja ohjasi sen omien housujensa sisään. Tytön farkut olivat tiukat, mutta sain kuin sainkin työnnettyä kourani aina hänen pikkuhousujensa sisään saakka.
-Tuollaiset isokulliset miehet saavat minun pilluni aina ihan märäksi, Noora kuiskutteli korvaani ja oli totisesti oikeassa.

Tiesin, että minun olisi pitänyt vetää käteni pois välittömästi monestakin syystä. Minä olin opettaja ja hän oppilas. Minä olin naimisissa. Meillä oli ikäeroakin, oma tyttäreni oli vain kaksi vuotta nuorempi kuin Noora ja tämän saman koulun oppilas.