Onko ikkunoille virallisia laatuvaatimuksia?
Lasille lienee suositusarvo.
Lasille lienee suositusarvo.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
On katsoppas RT-Kortista RT-41-10644 tai www.ikkuna-asiantuntija.fi
"On katsoppas RT-Kortista RT-41-10644 tai www.ikkuna-asiantuntija.fi"
Mauri, ainoa VIRALLINEN vaatimus on lämmöneristyskyky, sekä joskus kaavamääräysten kautta dB arvo. Mikään omatekoinen ohjesivu ei ole virallinen vaatimus
No voi vitalis. En katsonut viestin päivämäärää... Kuka näitä vanhoja nostelee?
Eri tahoilla on suuretkin erot ikkunoiden ja ovien laatuarvioista ja vaatimuksista.
Ikkunoiden laatuvaatimukset perustuvat pääosiltaan minusta tuntuu arvioihin.
Ikkunoiden tutkimuslaitoksilla on useita eri suuntaisia laatuarvioita.
Puusepillä ja ikkunateollisuudella on kymmeniä erilaisia laatumielenpiteitä ja laatuluuloja.
Ikkunavalmistajilla ja asentajilla on vain omista tuotteistaan laatumielenpiteitä.
Ok ja pientalojen omistajilla on satoja erilaisia laatumielenpiteitä.
Kerrostalojen asukkailla on pientaloasukkaisiin nähden erilaisia laatumielenpiteitä.
Isännöitsijöillä sekä huoltohenkilökunnalla on musta tuntuu mielipiteitä.
Kiinteistön hallituksilla on lähinnä mututuntua ikkunoiden laadusta.
Ammattitaitonen kuntoarvioitsija tietää ikkunoiden ja ovien suuretkin laatu- ja valmistuserot.
Ikkunoiden korjaajat sekä huoltohenkilöt tietävät, että niissä on suuriakin laatueroja jotka poikkeavat hyvän ikkunan laatuvaatimuksista.
Ikkunoiden ja ovien tiivistäjät sekä elastisten massojen asentajat tietävät rakenneliitosten laatupuutteet.
Kymmenistä miljoonista ikkunoista lienee miljoonia eri laatumielenpiteitä.
Se RT korttti on RT 41-10947 tammikuu 2009 (korvannut RT 41-10644)
Ikkunateollisuus on luonut omat laatukriteerit.
Vain lasin U-arvo on laatuluokiteltu tuoteominaisuus.
Tutkimustuloksista huolimatta, rakenneliitoksiin ja tiiveyksiin ei ole tullut parannuksia.
Netistä löytyy nykyisille ikkunoille hyvät vertailukohdat, Hyvän ikkunan laatuvaatimukset
Onko mikään virallinen taho tutkinut, kuinka paljon ikkunavaihto vaikuttaa hiilijalanjälkeen?
- uusien ikkunoiden valmistukseen käytetyt materiaalit sekä energia.
- vanhat ikkkunat ovat pääosiltaan ongelmajätettä.
Epäilen että uusien ikkunoiden energiatehokkuus ei elinkaarensa aikana peitä näitä energiakustannuksia ja haittavaikutuksia.
Lämmitysenergian säästö eli tehokas käyttö, ei tarkoita että ikkunat täytyy uusia.
Ikkunoiden sekä ovien ja niiden liitosrakenteiden oikeaoppinen tiivistys, säästää likimain saman verran lämmityskustannuksia kuin uudet ikkunat.
Tiivistys parantaa myös ilmanvaihtoa, sisäilman laatua ja parantaa asumismukavuutta.
Uusien ikkunoiden hankintakustannukset säästyvät tai voidaan sioittaa muuhun asumismukavuutta parantaviin toimiin.
Uudetkin ikkunat on tiivitettävä uudelleen n 5-7 vuoden kuluttua.
Takuuehtojen mukaan ne on huoltotarkastettava sekä korjattava mahdolliset vauriot viiden vuoden välein.
Uusille tai vanhoille ikkunoille on suoritettava huoltotarkastukset samoilla aikaväleillä.
Usko tai älä mutta huoltovapaata ikkunaa ei ole.
Ikkunoiden asennukselle tai toimivuudelle ei ole olemassa virallisia ohjeita tai laatuvaatimuksia.
Ostajalla ei ole mahdollisuuksia verrata hankintaansa virallisiin laatuohjeistuksiin.
Asennustöiden jälkeen tulevat erimielisyydet, ovat lähinnä valmistajan sekä ostajan omaksumia mielikuvia laadusta.
Fenestra ilmoittaa omilla www sivuilla, että meidän sisäikkunat eivät ole tiiviitä?
Ilmoitetaanko tämä asia myös kaupanteon yhteydessä?
Mikä ostajien ajatuksissa mättää.
Jos tiivisteistään vuotavien ikkunoiden tilalle, ostetaan uudet vuotavat ikkunat.
Ainakin meidän kerrostalossa on kaikissa eteläpuolen ikkunoissa, lasien välissä sadeveden aiheuttamia vesivahinkoja.
Maalipintoja irti, karmipuuta näkyvissä, karmiliitoksissa puuosat halkeilee, alavaakakarmissa liimasaumaukset rikkoutuneet liimauksistaan jne.
Miksi?
Ikkunatiivisteistä ja lämpöeristyksista voimakkaita ja kylmiä ilmavirtauksia.
Korvausilmaventtiilit on suurilta osiltaan teipattu umpeen.
jatko-osa
Ikkunoiden ja ovien kuntoarvio on suoritettu 2012.
Kuntoarvion liitteenä oli valokuvia jotka todistivat että vauriot olivat toistuvia kaikissa huoneistoissa.
Samat vauriot, mutta vähäisemmät olivat myös pohjoispuolen ikkunoissa
Ikkuna- ja oviteollisuuden laadusta.
Niin mitä on laatu jos VTT:n tutkimusten jälkeen tehdyissä yhteenvedoissa todettiin: Kolminkertaiset ikkunat, Viittä vaille vesiperä?
Terassiovet: Laatu kateissa?
Ulko-ovet: Vettä tupaan?
Liian suuria lupauksia? Laatuko kohentunut?
Siinä on vain muutamia tosiasioita LAADUSTA.
"huoltovapaan ikkunat". Kuvailemasi tilanne on pääsääntöisesti kaikissa kerrostaloissa joissa on yli 5 vuotta vanhat puu/alumiini-ikkunat.
Tilanne on tosi vaikea, koska huoltotöiden tärkeys ja tarpeellisuus ajattelu puuttuu kiinteistön omistajilta, isännöitsijältä, hallitukselta sekä huoltoyhtiöltä.
Lisäksi vettä ja lämpöä vuotavat ikkunat lisäävät kiinteistön lämmityskustannuksia, heikentävät asumismukavuutta.
Huoltamattomat ikkunat joudutaan uusimaan ennenaikaisesti.
Uusien tai vanhojen ikkunoiden kuntotutkimuksen tekijöitä, ei ole koko maassa kuin muutama pätevä henkilö.
Toimivien työselityslaatijoiden on tekijöitä on vielä harvemmassa.
Ikkunateollisuuden lanseerama myyntikikka on saanut ostajat uskomaan, että uudet ikkunat ovat "huoltovapaita"
Etenkin kerrostaloissa tämä huoltovapaus huomataan muutaman vuoden sisällä.
Ikkunoiden välissä on lunta sekä vettä, maalipintoja lohkeilee ja karmiliitokset halkeilee, ulkolasin sisäpinta kostuu ja jäätyy ja kaiken kukkuraksi ikkunoiden tiivistyksistä virtaa kylmää ulkoilmaa.
Turhan lyhyt on huoltamattoman ja "huoltovapaan ikkunan" elinkaari.
Huomioitavaa, että vuotavat ikkunatiivisteet lisäävät kiinteistön lämmityskustannuksia.
Kerrostaloissa huoltamattomien puu/alumiini ikkunoiden ja ovien elinkaari on suurinpiirtein sama kuin 1980 luvun asennettuilla ikkunoilla.
30 käyttövuoden jälkeen lasin välitilavauriot ovat samaa luokkaa kuin vanhoissa kaksilasissa ikkunoissa oli.
Ainoastaan huoltotöiden puutteesta sekä ikkunatiivistysten laiminlyönneistä ne vanhatkin ikkunat vaurioituivat korjauskelvottomiksi.
Samojen taitamattomuuksien sekä huoltopuutteiden takia uudetkin puu/alumiini-ikkunat tulevat lyhyellä aikavälillä elinkaarensa päähän.
Tiivistystöiden vähättely sekä taitamattomat tiivistystyöt nostavat lämmityskustannuksia.
Huono tiiveys aiheuttaa vedontunnetta ja lisää kosteusvaurioita.
Lisäksi huono rakennetiiveys estää tai heikentää ilmanvaihdon toimintaa.
Tiivisteiden uusiminen aika-ajoin, estää ikkunarakenteiden vauriot ja pidentää ikkunoiden elinkaarta kymmeniä vuosia.
Kerrostaloissa tiivisteiden vaihdot, pitäisi kuulua normaaliin kiinteistöhuollon piiriin.
Pientaloissa uskoisi, että omanhyödyn tavoittelu kannattaa.
Tiivistystöillä sekä toimivalla ilmanvaihdolla tavoitellaan ja saavutetaan hyvä, edullinen ja terveellinen asumistaso.
Rautakauppojen teippitiivisteet ovat liian ohkaisia uusien ikkunoiden tiivisteiksi.
Mistä saa paksumpia tiivisteitä?
Myös paksumpia ikkuna ja ovitiivisteitä valmistetaan suomessa. Uusiin ikkunoihin sopii paksummat silikoni tiivisteet.
Tiiviste valmistajilta saat varmasti tietää, missä sijaitsee lähin myyntipiste.
Valmistajien yhteystiedot löytyy Ikkuna-asiantuntija.fi sivuilta.
Pari vuotta vanhat ikkunat. Aina kun sataa, niin lasien väliin kertyy runsaasti sadevettä. Miksi?
"Vettä riittää".
Ulkoikkunoissa ei ole tiivistettä
Ulkoikkunan tiivisteet ovat liian ohkaisia
Ulkoikkunan pystytiivisteissä on ns tuuleentumisraot
Ulkoikkunat on tiivistetty väärin
Hyvillä tiivisteillä ja oikeilla tiivistystavoilla tiivistettyihin ikkunaväleihin ei tule sadevettä eikä lunta.
Jos lasien välitilassa on maalipinnat vaurioituneet, niin syy on pääosiltaan ikkunoiden tiivisteissä.
Mihinkä katosi suomalaisen puusepän taidot ja tiedot?
HS " Jopa uudet ikkunat vetävät tiivistysvirheiden takia. Tuhansien ikkunoiden tiivistys- ja asennusvirheet aiheuttavat vetoa ja päästävät vettä sisälle".
Kysyn vain. Miksi ikkunoiden ja ovien rakenneliitoksille ei ole olemassa virallisia ilmantiiveysvaatimuksia? Ehdoton ilmantiiveys.
Saako teollisesti valmistettuja ikkunoita edes asentaa matalaenergiataloon?
- liimamattomat karmiliitokset vuotaa ilmaa jne.
"Ehdoton ilmantiiveys."
Sinulla ei ole varaa sellaiseen ikkunaan. Testit tehdään lisäämällä painetta ja mittaamalla läpipääsevä ilmamäärä. Testin tuloksia arvostellaan paineen ja vuodon mukaan käyrästöllä. Painetta on senverran, että lasit taipuilevat, esim 1200 Pa.
(1200 Pa =120kg/m², eli M12 ikkunaa vasten n.173 kg).
Täysin ilmatiiviitä ikkunoita ei normaalikäyttöön valmisteta. Ei kannata. Parhaaseen luokka 4:een kyllä tehdään. Mikset osta sellaista?
"Täysin ilmatiiviitä ikkunoita ei normaalikäyttöön valmisteta". Ei kannata."
Ikkunoiden karmi ja puitekappaleiden liitoksista puuttuu LIIMA, puitteen ja lasin liitoksesta puuttuu ELASTISET PINTAMASSAT, lämpöeristeiden päältä puuttuu ELASTISET MASSAT. Ulkoikkunoiden tiivisteet on asennettu väärin?
Nämä heikkoudet ja puutteet aikaistavat etenkin kerrostaloissa, jopa viiden vuoden jälkeen, kosteuden ja sadeveden aiheuttamia kosteus, vesivaurioita ja karmikappaleiden liimaliitoksien repeämiä.
Vauriot aikaistavat taas uusien ikkunoiden hankintaa.
Onko tämä ikkunateollisuuden tavoite?
Lisäksi kaikki ennen aikaiset huoltotyöt ja uusimiset maksaa aina osakas tai asukas.
Ilmaa vuotavat ikkunat heikentävät asumismukavuutta, estävät suunnitelmien mukaisen ilmanvaihdon ja lisäävät lämmityskustannuksia.
Se mikä ei kannata ikkunateollisuudelle, aiheuttaa ikkunoiden ostajalle ennen aikaisia sekä toistuvia lisäkustannuksia!
Ostajan näkökulmasta nähden, kannattaisi kyllä valmistaa maamme ilmasto olosuhteisiin sopivat ikkunat ja ovet.
"Ostajan näkökulmasta nähden, kannattaisi kyllä valmistaa maamme ilmasto olosuhteisiin sopivat ikkunat ja ovet."
Ostajan näkökulmasta kannattaisi OSTAA tiiviit ikkunat, eikä kitistä keskivertoikkunoiden huonoutta. Kun markkinoilla on parhaaseen luokkaan yltäviä ikkunoita, niin on mielestäni turha luetella huonojen ikkunoiden virheitä, vaan ostaa ne paremmat. Tämä siis jos on oikeasti ostamassa. Jos on yleisesti vain valittelemassa maailman kovuutta, niin sitten on asia toinen.
Jos puhutaan täysin ilmatiiviistä ikkunasta, niin niitäkin toki voi ostaa. Ostettuhan ne on esim. avaruussukkulaankin. Joku ne on tehnyt. Se, ettei niitä kannata ikkunavalmistajan tavallisille markkinoille tehdä, lienee ilmiselvää. Hyviä ikkunoita tehdään kuitenkin.
Lasista kaikki ovat tiiviitä. Kerro edes yksi ikkunanvalmistaja joka valmistaa rakenneliitoksistaan ja tiivisteistään ilmatiiviitä ikkunoita?
"Kerro edes yksi ikkunanvalmistaja joka valmistaa rakenneliitoksistaan ja tiivisteistään ilmatiiviitä ikkunoita?"
En lähde mainostamaan, mutta löydät kyllä itsekin ne ikkunat jotka ovat tiiviitä. Standardi EN 1026 mukaisten testien luokitus jakaa ikkunat ilmavuodon suhteen neljään luokkaan, joista luokka 4 on paras. Google haulla löysin hakusanalla "standardi 1026 luokka 4" heti monta tulosta. Kun tuo tiiveys on sinulle tärkeää, niin pyydä ostopäätöstä tehdessäsi nähdäksesi labratuloskäppyrä, josta näkee, onko luokka 4 saatu "rimaa hipoen", vai marginaalilla. Toki luokka 4 on jo sellainen, että jotkut seinärakenteet saattavat vuotaa enemmän.
Noin yleensä ottaen olen varma, että valtaosa ikkunoiden ilmavuodoista tulee kyllä asennusvirheistä, eikä ikkunan sisäisistä vuodoista. Pieni reikä uretaanivaahdossa tms. on jo enemmän kuin kymmenkertainen vaikutukseltaan verrattuna ikkunan sisäiseen vuotoon. Tiivistysmateriaaleihin ja työhön kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota. En taaskaan viitsi mainostaa, mutta markkinoilla on materiaaleja, jotka helpottavat asennustyötä ja tuottavat varmemmin tiiviin lopputuloksen. Esimerkkinä paisuvat asennusnauhat.
Vai on niitä rakenneliitoksistaan ja tiivisteistään ilma ja vesitiiviitä ikkunoita?
Kas kun kerrostaloissa ei niitä ole havaittu.
Testitulokset ja standardit ovat aivan jotain muuta, kuin käytännössä oleva tilanne.
Samoin kaikki U ja E arvot voi laittaa omaan arvoonsa.
Älä kerro käytännön tietämättömyyttäsi, kertomalla jostakin hyvästä kotimaisesta ikkunasta, joka on sovelias maamme ilmasto-olosuhteisiin.
Ikkunoissa ja ovissa lämpöeristykset ovat vähäisin riesa.
Liimaamattomat ja pintamassaamattomat rakenneliitokset ja taidottomasti asennetut tiivisteet ovat suurempia murheiden aiheuttajia.
Puhumattakaan ikkunoihin asennetuista onnettomista korvausilmaventtiileistä.
Käytännön tilanteesta sekä ikkunoiden ilma ja vesitiiviydestä kertoi huhtikuussa HS.
"Jopa uusista ikkunoista vetää.
Tuhansien ikkunoiden tiivistys- ja asennusvirheet aiheuttavat vetoa ja päästäävät vettä sisälle."
"Vai on niitä rakenneliitoksistaan ja tiivisteistään ilma ja vesitiiviitä ikkunoita?
Kas kun kerrostaloissa ei niitä ole havaittu."
No kun ostat sitä halvinta. Silti olen varma, että valtaosa ikkunoiden ilmavuodoista tulee kyllä asennusvirheistä, eikä ikkunan sisäisistä vuodoista.
Tuo Hesarin juttu on aivan totta.
"Tuhansien ikkunoiden tiivistys- ja asennusvirheet aiheuttavat vetoa ja päästäävät vettä sisälle."
Noinhan juuri sanoin. On turha ostaa hyvä ikkuna, jos sen asennuksessa hutiloi.
Hinnasta riippumatta, ikkunan tiivisteet sekä rakenneliitosten heikkoudet niitä vesivuotoja ja vaurioita aiheuttaa.
Ikkunoiden perusheikkoudet aiheuttavat ilma ja vesivuotoja, asentajien virheet lisäävät vain vuotojen määrää.
Halvan sekä kalliin ikkunarakenteen ilma ja vesivuodot ovat aivan yhtä suuria.
Ikkunoiden hintaerot johtuvat vain lasien pienistä eroista, ei rakenteiden paremmuudesta / heikkoudesta.
"Samat laadut"
Harvoinpa näkee yhteen postaukseen työnnettynä noin paljon virheitä. Yksikään lauseistasi ei ollut paikkansapitävä. Ei yksikään.
Esittämäsi väitteet ovat niin samanlaisia kuin muutaman aiemman nimimerkin, että tuntuu siltä, että vaihtelet nimimerkkiäsi. Miksi?
Joka tapauksessa voisit hieman tutkia markkinoita jotta näkisit, että markkinoilla on monenlaatuisia ikkunoita. Aiemmin ketjussa esittämäni googlehaut ovat hyvä alku.
Toinen, mihin voisit perehtyä, on tuo "Tiivis ei vuoda" nimimerkin HS artikkeli, joka kertoo asennuksesta(kin). Jo ihan arkijärki kertoo, että jos karmin ja rakennusrungon välissä on peukalon kokoinen reikä, niin mistään tiivisteen pikku virheasennolsta ei tule samanlaista ilmavuotoa. SEN takia se asennus on vähintään yhtä tärkeä kuin ikkunavalinta. SEN takia saattaa joskus olla, että kalliskin ikkuna vuotaa samalla lailla kuin halpa. Ymmärrätkö? Kun se ei vuoda ikkunan läpi vaan ikkunan vierestä.
Jos halpa ja kallis ikkuna olisivat yhtä hyviä, niin kallista ei kannattaisi tehdä, eikä testejäkään. Väitteesi on älytön.
Hintaeroihin on iso määrä muitakin tekijöitä kuin vain lasin hinta, vaikka lasi raaka-aineista ison osan muodostaakin. Oletko koskaan kuullut muovi-, tai alumiini-ikkunoista? Ymmärtänet, että runkomateriaalin muuttuessa muuttuvat sekä hinta, että ominaisuudet. Samoin koneistukset ovat erilaiset. Niinpä hintakin on erilainen, vaikka käytettäisiin samaa lasia, kuin perinteisessä puualumiini-ikkunassa. Eivätkä puualumiini-ikkunatkaan kaikki samanlaisia ole.
Lasien välitilaan ei pääse sadevettä ja lunta lämpöeristeiden vuotokohdasta.
Älä jankuta samaa asiaa ja syytä ikkunatiivisteiden vesi- lumi vuodoista melkein syyttömiä asennusryhmiä.
Lämpöeristeen vuoto aiheuttaa pääosiltaan vain ilmavuotoja.
Ulko ja sisälasin välitilassa eli alavaakakarmin kappaleessa ne pahimmat kosteuden ja sadeveden aiheuttamat vesivauriot sijaitsevat.
Puu/alumiini-ikkunat valmistetaan eri valmistajien toimesta melkein samoilla sapluunoilla.
Messuilla vain eri yritysten osastot kertovat saman näköisten puu-alumiini ikkunoiden valmistajat.
Hyvä että uusien ikkunoiden valmistajien tai myyjien puolelta on vaivauduttu valaisemaan heidän näkemyksiään. Ikkunoiden vesivuotojen asiantuntemusta jäin kaipailemaan.
"Älä jankuta samaa asiaa ja syytä ikkunatiivisteiden vesi- lumi vuodoista melkein syyttömiä asennusryhmiä. "
Kyllä mä nyt vaan joudun jankuttamaan. Luotan VTT:n tekevän kohtalaisen luotettavaa työtä mitatessaan ilma- ja vesivuotoja. Mitatut arvot löytyvät valmistajilta pyydettäessä. Niiden pohjalta sitten jokainen tekee oman valintansa. Jos paikka on vaativa, niin valitsee paremman ikkunan. Testit ovat ääripäissään niin rankat, että erot varmasti löytyvät, ja myös niin rankat, että joillain rakenteilla viereinen seinä vuotaa enemmän kuin ikkuna.
Olen töissäni joutunut hieman kiertämään työmaillakin. Havaitut ongelmat ovat melkein poikkeuksetta johtuneet liittymistä. Joskus asennus, joskus koko liittymän suunnittelu. Tämä on arkijärjellä ymmärrettävää. Kyllä ikkunat suunnitellaan niin, ettei niistä vesi tai ilma tule läpi. Tuotanto on pitkälle automatisoitua, tai ainakin rutinoitua ja tapahtuu hyvissä työskentelytiloissa. Sen sijaan asennus tapahtuu pahimmillaan hämärässä, vesisateessa tai paukkupakkasessa. Kumpi mielestäsi on vaikeampi olosuhteiltaan. Liittyvien rakenteiden suunnittelu on toinen ongelma. Valmistajat eivät pysty välittämään kaikkea tietoaan suunnittelijoille, ja/tai suunnittelija ei osaa sitä pyytää. Niinpä joskus nähdään liittymiä, joissa ei olla osattu varautua esim. yläpuolisen rakenteen vedenpoistoihin tms. En nyt koeta väittää, etteikö valmistajillekin vahinkoja sattuisi. Niitä varten on sitten takuut. Tuotteet kuitenkin ovat valveutuneilla valmistajilla testatut ja luokitellut.
"Hyvä että uusien ikkunoiden valmistajien tai myyjien puolelta on vaivauduttu valaisemaan heidän näkemyksiään. Ikkunoiden vesivuotojen asiantuntemusta jäin kaipailemaan."
Olen pahoillani, että en osaa enempää auttaa. Alalla olen ollut vasta vähän yli parikymmentä vuotta, joten omakin oppiminen on vielä kesken.
Tutkimukset ja käytäntö on eri asia. Selittely ei paranna kerrostalojen puitteiden välitiloissa runsaita ja toistuvia saveden aiheuttamia vuotoja.
Miksi uusille ikkunoille ei ole asetettu ehdottomia ilmantiiveys vaatimuksia?
Toistuvia ilmavuotokohtia ovat: karmikappaleiden sekä lasin ja puitteen liitoskohdissa.
Runsaita ilmavuotokohtia havaitaan myös tiivisteissä ja lämpöeristeissä.
Kylmät ulkoilmavirtaukset lisäävät lämmityskustannuksia ja heikentävät asumismukavuutta. Ilmanvirtauskohdissa tiivistyvä kosteus aiheuttaa myös maalipinnoille ja rakenteille vaurioita.
Tiivisteen laaduille ja tiivistystavoille voisi myös osoittaa oikeat vaatimukset.
Tällä hetkellä etenkin väärät tiivistystavat aiheuttavat ikkunoille ja oville eniten kosteus ja sadevesi vaurioita.
Oikein tiivistetyillä vanhoilla tai uusilla ikkunoilla ei ole merkittäviä eroja asumismukavuuteen ja energiankulutukseen verratessa.
Kaikki ikkunat ja ovet on tiivistettävä uudestaan ja oikein määrätyin aikavälein.
Oikeat tiivistysohjeet: Korjaustieto.fi ja Ikkuna-asiantuntija.fi
"Oikeat tiivistysohjeet: Korjaustieto.fi ja Ikkuna-asiantuntija.fi"
Mauri se jaksaa. Onko hiljaista?