Kysymykseni, voiko muuntajan toisiokääminä olla ohutsäikeinen kaapeli? Tarkoitukseni on tehdä pistehitsilaite, ja joudun pujottamaan paksun johdon muuntajapakan välistä. Jos ei käy, niin voiko mankeloida kupariputken litteäksi, niin hehkuttamisen jälkeen voisi onnistuakin pujotus?
Paksu
käämi
12245
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos mitoitukset muuten ovat sopivia, niin molempia voi olla, jos vaan saat ehjänä paikoilleen.
Jos kumi tai muovipintaista kaapelia niin saattaa lämmetessään päästää ikävät savut. Jos kuparikiskosta (tai se litistetty putki) käämit niin sähkökonehuollosta saa kangaskudossukkaa joka kestää lämpöä.
Jos pistehitsiä meinasit tehdä, minä kerran valmistin itse sellaisen, oli joku 140VAC muuntaja johon lisäsin tasasuuntaajan jossa oli sitten uusia auton diodeja, tehonkesto, mikä niissä on jotain 100A/kpl täysi tasasuuntaajaksi ja kosketuspintoina käytin hiilipuikkoja. Ja hyvin toimi.
Kosketusvarsina joilla voit puristaa, oli tuollaiset neliönmuotoiset alumiiniset tangot käyrillä joilla puristin.
Hiilen sulamislämpötila on noin 40000 astetta celciusta ja resistanssi on aika alhainen, grafiitissa.
Miksi pistehitsiin tasasuuntaus? Eikö vaihtovirta tee saman työn? Diodeihin hukkuu vaan turhaan jännitettä ja tehoa.
Kosketus on kuitenkin tiukka ja kiinteä, joten olematon valokaari ei voi sammuilla, eikä napaisuudella ole muutenkaan väliä.
Tässä on juuri ideana se: että alumiini johtaa hyvin grafiittipuikkojen päistä, noin 5-7,5mm paksuja grafiittipuikkoja joilla on hyvä kosketus alumiiniin, jolloin puikot eivät kuumene liikaa polttaakseen sitä alumiinia puhki.
Kiinnitykset pitää olla jämeriä myös.
Jutun aloittaja.
Olen itkekin ajatellut hiilikärkiä, mutta epäilin niiden murtumista, miten on kestänyt? Minulla on myös volframipuikkoja, nehän kestävät lämpöä 3420 astetta. Hiilellä ainakin se etu ettei kärjet pala kiinni hitsattavaan aineeseen.
Tuossa hyvät ohjeet.
SER-pisteestä vanhan mikron verkkomuuntaja, jne..
http://hackaday.com/2009/06/23/how-to-build-your-own-spot-welder/
Ehkä kuitenkin jotain lämmönkestävää toisiokaapelia kannattaa käyttää, esim silikoni- tai tefloneristeistä. Silikonieristeistä johtoa käyttävät esim. sähkölieden johdotuksissa.
Ja ammattilaitteissakin pistehitsauskärjet ovat kuparia.
Minulla olisi 720W rengassydänmuuntaja KKM-230/24. Tuli mieleen tehdä pistehitsilaite, olisi helppo tehdä, kun on tilaa reilusti. Kysymykseni kuuluukin, saako toisiokäämi olla yhdessä kohtaa rengasta vierekkäin, vai pitäisikö kaapeli kiertää niin harvaksi, että tulee koko rengaskehä käytettyä? Tästä viimekeksimainitusta tulisi toisiokäämille enemmän pituutta, kumpi parempi?
Joka kierros tuo lisää jännitettä, mutta onko se tarpeen. Voi olla jopa haittaa.
Pistehitsauksessa virta on ratkaiseva. sitä saisi olla "reilusti/sopivasti". Sopiva kierrosmäärä voi olla vain muutama kierros.
Hommaahan on helppo kokeilla, kun pujottelee muutaman kierroksen ja kokeilee pisteen sulamista. Pienillä jännitteillä toision ohminen vastus voi muodostua haitaksi, eli kokeilussakin johdot lyhyiksi.
Siksi paksu käämi ja aivan lyhyet kytkentäjohdot. Edellisen linkin kuvista voi saada vinkkiä.
Muuntajassa ensiön ja toision jännitteet ovat suorassa suhteessa kierroksiin.
Virrat suhtautuvat kääntäin.
Muuntajan raudat ja ensiö kestävät vain tietyn virran (tehon). Pistehitsauksessa toisio on käytännössä oikosulussa, jos kierroksia on liikaa ensiö kuormittuu liikaa.
Harrastelijan pistehitsaus ollenee kiireetöntä, jolloin sopivalla käyttöaikaprosentilla voi poltella pienellä ylikuormallakin.
Mikroaaltouunin muuntaja on pistehitsaukseen sikäli sopiva, että siinä on ensiön ja toision välissä magneettinen shuntti, joka alkuperäisessä käytössä suojaa magnetronia siten, että jännite notkuu ylikuormitustapauksessa. Eli se rajoittaa virtaa, kuten puikkohitauskoneen muuntaja.
http://hackadaycom.files.wordpress.com/2009/06/100_03851.jpg
Pistehitsauskoneessa ne shunttiraudat on syytä jättää paikalleen, niin se suojaa muuntajaa ylikuormitukselta notkuttaen jännitettä.
Mutta jos mikron muuntajasta tekee virtalähteen, niin shunttiraudat on syytä lyödä pois tuurnan ja vasaran avulla.
http://www.qsl.net/kh6grt/page4/xfmr/pictures/transshunts.jpg
Tuossa lisää tietoa magneettisesta shuntista virran rajoittimena:
http://www.vias.org/eltransformers/lee_electronic_transformers_08_06.html
Eikös rengasmuuntajassa pitäisi käämi laittaa tasaisesti koko alueelle, ja mahdollisimman tiiviisti alla olevaa käämiä vasten. Tässähän ei tarvitse muuta eristää kun respaani sen 24 voltin käämin päälle, niin jää se 24 volttien vielä muuhun käyttöön. Litistetystä kupariputkesta 4 kierosta suurella nousulla koko renkaalle, niin siinähän se eristyskin on.
Neljää kierrosta ei kannata ruveta koko renkaalle levittämään.
Eikä sitä kannata mitenkään kireällekään yrittää taitella. Jos yleensä putkella käämejä rikkomatta saakaan?
Kohtuullisella nousulla vaan ja väleihin sopivasti jotain "tikkuja", että kierrokset pysyvät pysyvät irti toisistaan. Vanhojen käämien ja tämän uuden väliinkin voisi pistää muutaman "tikun" niin jäähdytys pelaisi alkuperäisilläkin käytöillä. Vanhan ja uuden pistehitsikäämin välissä voi huoleti olla muutama milli ilmaa.
Kannattaisiko kuitenkin putken sijaan harkita jotain paksumpaa eristettyä sähköjontoa, jollaista täällä jossain kuvassakin on näkynyt?