Olen humanistisen alan opiskelija Helsingissä. Haluaisin tietää, että miten vaikeaa on päästä tohtoriopintoihin HY:n hum.tiedekunnassa? Mikä vaikuttaa valinnassa eniten, perus-, aine- vai syventävien opintojen arvosana, gradun arvosana, professorin puolto, opiskeluaika jne.? Entä vaikuttaako sivuaineiden opintomenestys? Olen kuullut, että usein se on vähintään C tai M gradusta ja 3/5 pääaineesta, mutta olen ymmärtänyt, että tällä tasolla saa vasta HAKEA, mutta milläköhän tasolla sisäänpääsystä voisi olla 100% varma? Jos siis tuollaisia voi edes määritellä. :)
Haaveena jatko-opinnot
kohtamaisteri
20
6839
Vastaukset
- 2+2
Ainakin tutkimuskysymys vaikuttaa. Ja pitäisihän sen tutkimuksen olla myös taloudellisesti kannattava, että sillä voisi saada apurahaa ja myös työpaikan kun valmistuu.
Lisäksi julkaistut tieteelliset artikkelit vaikuttavat, joten valmistu rauhassa, luo akateemista pätevyyttä ja hae sen jälkeen. Myös muihin yliopistoihin voi hakea. - snöflickan
Olen itse myös miettinyt näitä juttuja, enkä hirveästi ole vielä löytänyt vastuksia, mutta arvosanoja enemmän vaikuttaa itse hakemus, tutkimussuunnitelmasi, jolla haet jatko-opiskelupaikkaa ja se, saatko jostain apurahaa, tai pääsetkö sisälle sellaisiin tutkijakouluihin, jotka ovat ministeriöiden tai suomen akatemian rahoittamia, eli joissa tohtorikoulutettavalle maksetaan "palkkaa".
Näihin rahoitettuihin ohjelmiin on varmasti vaikea päästä, ja humanisteille on niitä hyvin rajoitetusti. Jotkut (varsinkin humanistit) kouluttautuvat tohtoriksi ihan omarahoitteisesti, eli kustantamalla elämänsä normaalisti työllä, ja valmistelevat väikkäriä siinä sivussa. Tällä tyylillä siihen tietysti menee helposti 10 vuotta. Valtion rahoittamat tohtoriohjelmat kestävät 4 vuotta.
Jatko-opintoihin voi hakea ainakin Turun ja Helsingin yliopistossa, kannattaa katsoa niiden sivuilta tiedot yliopiston tutkijakoulusta ja sen muodostavista tohtoriohjelmista. En ole kuitenkaan itse juurikaan löytänyt informaatiota hakuperusteista tai kriteereistä. Eräs tutkijatohtori kuitenkin sanoi minulle lähiaikoina, että menettely on nykyään tiukentunut huomattavasti, hänen aikoinaan sinne ei tarvinnut muutakuin ilmoittautua.. tietysti rahoitus piti hankkia tai kustantaa opiskelunsa itse, mutta itse jatko-opiskelijaksi pääseminen ei ollut ennen mitenkään ongelmallista.- kohtamaisteri
Kiitos vastauksista! Minua jäi mietityttämään, että miten on mahdollista hakea rahoitusta, jos ei vielä ole jatko-opinto-oikeutta?? Ne rahathan voisivat jäädä "tyhjän päälle". Tai jotenkin toisinpäin tuntuu luonnollisemmalta. :)
- ut vauramo
kohtamaisteri kirjoitti:
Kiitos vastauksista! Minua jäi mietityttämään, että miten on mahdollista hakea rahoitusta, jos ei vielä ole jatko-opinto-oikeutta?? Ne rahathan voisivat jäädä "tyhjän päälle". Tai jotenkin toisinpäin tuntuu luonnollisemmalta. :)
Et voi hakea apurahoja jatko-opiskeluun ennenkuin olet virallisesti jatko-opiskelija. Tai voit tietysti hakea, muttei niitä myönnetä. Esimerkiksi teknillisillä ja kaupallisella alalla voit kuitenkin jo maisterina tai jopa aikaisemminkin pyrkiä laitoksella ulkopuolisella rahoituksella tehtävään tutkimusprojektiin tutkijaksi. Ehkä myös humanistisella puolella; en tiedä millaisia projekteja siellä on. Sitten kun jalka on ns. oven välissä ja rahoitus kunnossa joksikin aikaa niin haet jatko-opiskelijastatusta.
- apu papu raha
Itse hakisin ensin tutkijakouluun, sen jälkeen metsästäisin apurahoja.
- ViittäVailleTohtori34
Ei kai niillä arvosanoilla niin suurta merkitystä ole, tärkeintä on halu tehdä tutkimusta.
Omista kokemuksista sen verran kun väitöspäivä alkaa kalenterissa häämöttää... Jatko-opintojen ohjaus on kokemusteni mukaan vielä huonompaa kuin perustutkintoon. En toki tässä viittaa aloittajan yliopistoon tai tiedekuntaan.
Tottakai lähtökohta on, että itse on väitöskirjan tekijä vastuussa työstä, mutta on outoa, miten välinpitämättömästi hommia hoidellaan.
Esim toisen väitöskirjani ohjaajista olen onnistunut vuosien aikana tapaamaan kerran - hänellä on kiire.
Silloin hänen "messageosasto" oli että "sinä vastaat, mitä teet." Käsikirjoitukseni hän on lukenut kerran läpi, jolloin teki lähinnä pilkkujen korjauksia.
Toinen esitarkastuslausunto tuli kuukauden myöhässä ja oli ympäripyöreää lätinää, jossa oli tartuttu asioihin, joita työstä olevinaan puuttui, vaikka kyllä ne oli työssä, jos sen olisi vaan lukenut. Oma johtopäätökseni on, että hän oli silmäillyt työn sieltä täältä ja kirjpittanut lausunnon johonkin vanhaan pohjaan. Sillä sitten rahasti ne sataset, jonka tarkastuksesta saa. Mutta nostin väikkärin lopulliseen versioon olevinaan puuttuneet asiat vielä uudelleen johtopäätöksissä esille.
No, tohtoriopiskeilijoita on paljon. Tutkijakoulut varmasti parantavat opiskelijoiden tilannetta ja ohjaajissa on innokkaita ja hyviäkin. Toivottavasti sellainen osuu kohdalle, muuten on raskas tie. Tsemppiä.
- kohtamaisteri
Moi. Kysyisin vielä, että kannattaako yliopiston arvosanojen korotus, jos se pidentää opiskeluaikaa, vai kannattaisiko sama aika käyttää gradun hiomiseen? Jatko-opinnot siis mielessä.
- tohtorikoulutettava
Gradulla on merkitystä. Alle 3/5 arvosanalla ei ole asiaa jatkoon.
- tuleva tohtori
Näissä saattaa ja luultavasti onkin yliopistojen ja tiedekuntien välillä eroja, mutta oman kokemukseni mukaan arvosanat, pl. gradu, on se juttu, johon kiinnitetään vähiten huomiota. Jos siis pääaineen syventävien keskiarvo on kolmosen paikkeilla tai parempi niin turha lähteä niitä arvosanoja korottamaan, siihen menee vaan turhaan aikaa ja energiaa, käytä mieluumin se aika graduun sekä väitöskirjan tutkimussuunnitelman tekoon. Oletko kohtamaisteri hakemassa jotain tutkijakoulupaikkaa vai suunnittelitko jatko-opintojen rahoitusta apurahalla? Entä oletko keskustellut jatko-opinnoista oppiaineesi professorin kanssa?
- kohtamaisteri
Kiitos hyvästä vastauksesta tuleva tohtori! :) Ainahan se hienoa olisi päästä tutkijakouluun, mutta apurahatkin kelpaisivat kyllä. Professorin kanssa olen näistä keskustellut ja hän on valitettavasti korostanut, että alallamme on todella kova kilpailu, ei oikein edes suositellut kenellekään jatko-opintoja, voi kuulemma olla kivinen tie... Tai sitten hän vain testaa motivaatiota. :) Sanoi että etusijalla ovat nopeasti ja hyvin arvosanoin valmistuneet mikä kuulostaakin loogiselta, jos on paljon hakijoita, joiden välille pitää tehdä ero... Olen siis humanisti Helsingistä.
- tuleva tohtori
Entäs oletko miettinyt muita yliopistoja/ulkomaita? Vai onko elämäntilanteesi sellainen, että se vaatisi Helsingissä oloa? Ulkomailla väitöskirjaansa tekevälle on tarjolla käsittääkseni aika laajasti erilaisia apurahavaihtoehtoja ja näin keskimäärin uskoisin, että tutkijakoulupaikatkin ovat kaikkein kilpailluimpia juuri Hgissä.
Ainahan nuo professorit ja muut tutkijat sanovat, etteivät suosittele jatko-opintoja kenellekään - ja yleensä ne pahimmat dissaajat vielä oikeasti tykkäävät eniten tutkijan työstä :) Epävarmuuttahan tässä pitää osata sietää, mutta kyllä itse ainakin suosittelen jatko-opintoja lämpimästi, jos paloa tutkimuksen tekoon löytyy :)- kohtamaisteri
Pitää tosiaan miettiä eri vaihtoehtoja... Miksi muuten tutkijat eivät suosittele jatko-opintoja kenellekään, onko syynä juuri tuo uran epävarmuus?
- yvrng
kohtamaisteri kirjoitti:
Pitää tosiaan miettiä eri vaihtoehtoja... Miksi muuten tutkijat eivät suosittele jatko-opintoja kenellekään, onko syynä juuri tuo uran epävarmuus?
Ainakin itse entisenä tutkijana ja nykyisenä professorina olen aina suositellut jatko-opintoja potentiaalisille, gradun loppumetrejä suorittaville perusopiskelijoille. Moni vain haluaa karistaa yliopiston pölyt jaloistaan ja päästä oikeisiin töihin. Hyvin usein sellaiset henkilöt ovat kiinnostuneita jatko-opinnoista, joita en ikinä suosittelisi laitoksella. En kyllä suosittelekaan.
- MaisteriTyöelämässä
yvrng kirjoitti:
Ainakin itse entisenä tutkijana ja nykyisenä professorina olen aina suositellut jatko-opintoja potentiaalisille, gradun loppumetrejä suorittaville perusopiskelijoille. Moni vain haluaa karistaa yliopiston pölyt jaloistaan ja päästä oikeisiin töihin. Hyvin usein sellaiset henkilöt ovat kiinnostuneita jatko-opinnoista, joita en ikinä suosittelisi laitoksella. En kyllä suosittelekaan.
Moni potentiaalinen jatko-opiskelija on myös potentiaalinen työntekijä yliopiston ulkopuolella. Ehkä joskus 1990-luvulla jatko-opintoja vielä arvostettiin työnantajien keskuudessa.
- kohtamaisteri
Miten professori näkee potentiaalin opiskelijassa? Voiko sitä ennustaa?
- Entinen proffa
Suorituksista: tenteissä huippuvastauksia, harjoitus- ja seminaarityöt sekä sisällöllisesti että esityksellisesti hyviä, usein ne sisältävät myös uuden, erilaisen lähestymistavan. Graduvaiheessa haasteellisen aiheen kaikin puolin erinomainen käsittely.
Tietysti jotkut kypsyvät vasta jatko-opiskeluvaiheessa, ja heidän osaltaan tilanne on vaikeampi ennustaa. - nykyinen proffa
Entinen proffa kirjoitti:
Suorituksista: tenteissä huippuvastauksia, harjoitus- ja seminaarityöt sekä sisällöllisesti että esityksellisesti hyviä, usein ne sisältävät myös uuden, erilaisen lähestymistavan. Graduvaiheessa haasteellisen aiheen kaikin puolin erinomainen käsittely.
Tietysti jotkut kypsyvät vasta jatko-opiskeluvaiheessa, ja heidän osaltaan tilanne on vaikeampi ennustaa.Myös suulllisesti potentiaaliset jatko-opiskelijat kuulostavat yleensä järkeviltä ja ymmärtävät nopeasti asioita sekä kommentoivat kiinnostavalla tavall. Aina löytyy toki supliikkimiehiä ja -naisia, jotka osaavat puhua paljon mutta sisällölliseti vähän asiaa, ja joiden kirjallinen tuotos on heikkoa. Kokonaisuus ratkaisee mielestäni enemmän.
- potentiaalinen prof
Entinen proffa kirjoitti:
Suorituksista: tenteissä huippuvastauksia, harjoitus- ja seminaarityöt sekä sisällöllisesti että esityksellisesti hyviä, usein ne sisältävät myös uuden, erilaisen lähestymistavan. Graduvaiheessa haasteellisen aiheen kaikin puolin erinomainen käsittely.
Tietysti jotkut kypsyvät vasta jatko-opiskeluvaiheessa, ja heidän osaltaan tilanne on vaikeampi ennustaa.Eikö fiksu ja potentiaalinen jatko-opiskelija saata vetää kurssit läpi aikaa säästäen eli vähällä lukemisella, jolloin vastauksensa eivät tietenkään ole asiantuntevimpia?
Suuri osa kursseista kun ei välttämättä herätä varsinaista intohimoa, vaikka omalta tutkimusalalta sellaisen löytäisikin. - Mat. prof.
potentiaalinen prof kirjoitti:
Eikö fiksu ja potentiaalinen jatko-opiskelija saata vetää kurssit läpi aikaa säästäen eli vähällä lukemisella, jolloin vastauksensa eivät tietenkään ole asiantuntevimpia?
Suuri osa kursseista kun ei välttämättä herätä varsinaista intohimoa, vaikka omalta tutkimusalalta sellaisen löytäisikin.Totta. Siksi lahjakkuudet nousevatkin esiin erilaisissa seminaareissa, joissa opiskelija saa tehdä oman esityksensä. Gradua ohjatessa huomaa myös pian sen, jos opiskelija on "nopea ajattelija" sekä pystyy esittämään uusia lähestymistapoja.
Ukoluvulla saa kyllä kasaan perustutkinnon, mutta siihen se sitten loppuukin. Rekrytoijan tulee olla tarkkana, sillä potkujen antaminen on aina ikävä ja dramaattinen prosessi. Lahjattomille olen yleensä sanonut, että "ei ole vääriä ihmisiä, vaan oikeita ihmisiä, mutta vääriä työtehtäviä".
Ohjaajan vastuu on suuri, sillä ei ole oikein haaskata kenenkään aikaa -- ei omaa, eikä jatko-opiskelijan -- turhaan työhön. - Entinen proffa
potentiaalinen prof kirjoitti:
Eikö fiksu ja potentiaalinen jatko-opiskelija saata vetää kurssit läpi aikaa säästäen eli vähällä lukemisella, jolloin vastauksensa eivät tietenkään ole asiantuntevimpia?
Suuri osa kursseista kun ei välttämättä herätä varsinaista intohimoa, vaikka omalta tutkimusalalta sellaisen löytäisikin.Parhaat perusopiskelijat eli potentiaaliset jatko-opiskelijat ovat varsin ihmeellisiä. Vaikuttaa siltä, että he tekevät pääasiassa aivan jotakin muuta kuin opiskelevat, mutta siitä huolimatta he saavat kursseista vähintään kelvollisia arvosanoja. Heihin tieto tarttuu aivan käsittämättömällä tavalla, eli heidän tarvitsee vain selata kurssimateriaali muutaman kerran läpi ja he ovat sen pääosiltaan omaksuneet.
Kaikkein fiksuimmat, ja tämän seikan itsekin tietävinä mahdollisesti myös kaikkein ylimielisimmät, saattavat jopa mennä tenttiin ilman valmistautumista. Tosin tämä ei tietenkään onnistu aivan kaikissa aineissa, jos kurssissa oletetaan osattavan kurssimateriaalin yksityiskohtia. Mutta varsin ihmesuorituksia olen tavannut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3207600Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1761853
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161382- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91251Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j561181Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019