Ihastumis tarinoita

Tapasin sen ensimmäisen kerran viime elokuussa, kun alotin lukion. Ensin aattelin siitä, että tuohon hippiin nyt en ainakaan ihastu, mutta oikeastaan jo muutaman päivän päästä ihastuin. En oo ihan varma oikein mihin. Ehkä niihin sinisiin silmiin, tai kiharoihin hiuksiin. Kokonaisuuteen nyt varmaan. Ja tietenki ulkonäköön ensin kun en tuntenut sitä vielä siinä vaiheessa.
Koko syksy oli pelkkää vilkuilua puolin ja toisin. Itellä ei käynyt mielessäkään tehdä aloitetta jumalattoman alemmuuskompleksin ja yleisen ujouden takia. Yhessä vaiheessa aika pitkän ajan kuluttua se sitte teki alotteen, tosin facebookissa mutta eipä se mua siinä tilanteessa haitannut eikä kyllä nytkään. Mutta se siinä haittas että se oli maailman epämääräisin, oudoin ja selittämätön aloite. Se linkkas mulle biisin, joka ei mun mielestä liittynyt aloitteen kontekstiin millään tasolla, ja en oikein keksinyt mitä se sillä muutenkaan ois tarkottanut. Sitte vähän ajan päästä kysyin että mitä se tarkotti sillä ja ilmeisesti sillä ei ollut mitään merkitystä. Suutuin tästä itse asiassa, enkä halunnut edes yrittää puhua sille ja aattelin että no tämä nyt on tässä. Tyhmänä jäin kuitenki roikkumaan ajatukseen, että se vois olla ihastunut muhun. Se ei puhunu mulle oikeassa elämässä saati facebookissa. Yhtään mitään ei tapahtunut. Vilkuilu vaan jatku mutta vähän vaisumpana.
Jossain vaiheessa meijät laitettiin istumaan vierekkäin parilla tunnilla ja sillä lailla saatiin puhekanava auki paritöitten yhteydessä, kun oli vähän pakko. Ei sillä ettäkö me mistään olennaisesta oltais puhuttu, eikä tähän päiväänkään mennessä olla.
Mutta nyt jostain syystä mun tunteet on alkanu laimenemaan. Jospa se kuuluu vaan tähän ikään että ihastuksia tulee ja menee. Mutta huono puoli tässä on, että se on alkanu käyttäytymään selkeämmin ihastuneesti. Tavallaan huono puoli toisaalta ei. Haluaisin miettiä rauhassa, että mitä mää nyt teen. Oon tavallaan vielä ihastunut, mutta toisaalta en. Sen takia en haluais joutua semmoseen tilanteeseen, että pitäis sanoa sille oonko ihastunut vai en. En haluais loukata, tai no ei se loukkaus oo mutta sanotaanko että "murtaa" sydäntä, sanomalla etten oo ihastunut. Tai sitte en haluais nostaa sen toivoja ylös sanomalla että oon ihastunut.
Nyt ootan vaan kauhulla sitä päivää että se tulee kysymään multa tuota, enkä tiedä mitä vastata.
Olipas pitkä sepustus. Niin ja oon tyttö ja 16v.