Ajattelen hyvin paljon ja koen sen aina hyödlylliseksi. Jos edessä on nogelma, se ratkeaa parhaiten ajattelemalla eli miettimällä, jota sanotaan myös pohtimiseksi.
Pyydän anteeeksi minä-keskeistä avaustani, mutta saahan jokainen olla oma itsensä.
Lähden nyt pohtimaan vanhuudenhoiltoa ja siihen liittyviä ongelmia. Laitoshoitohan on pahimmillaan hirvittävää, ihmisarvoa alentavaa ja toteutuu ehkä jonkun meistäkin kohdalla
Uutisissa kerrotaan miten vanhukset jäävät hoidotta, ruoatta ja joutuvat lojumaan pesemättöminä jne.
Kun ratkaisua haetaan, se tapahtuu hastattelemalla korkeaa virkanaista, kuten sosiaalineuvosta tms. Paljonkohan asiat paranevat näiftä kertomuksista henkilökunnan vähäisyydestä, rahan puutteesta ym.
Otetaanpa sitten haastateltavaksi itse ministeri, Maria Richardson-Guzenina.
Juttua tulee enemmän kuin mikrofoniin mahtuu. "Ensi vuodeksi on luvattu lisää rahaa ongelmien ratkaisuun n, 20 milj." Täytyyhän tuohon uskoa kun hallitus on kerran asian päättänyt. Noin se suuri kurjuus muuttuu kuin taivaalliseksi iloiksi ja ihan hetkessä
Tuollaisilla rahoilla saa palkattua monta korkeahkoa virkanaista/miestä hienoine toimistoineen. Johan on ihme ellei selittelijöitä riitä haastattelijoille!
Nin, niin, mutta mites ne vanhat? Sama jatkuu tietysti, tajuttaneen tuo ilman vastaustakin.
Johan nyt on ....sanois Rannanjärvikin. Noilla rahoilla voitaisiin hyvin tutkia jokaisen hoitolaitoksen olosuhteet, kaikki puutteet ja haastatella vielä johtajaakin.. Kun vielä selvitetään kuka on omistaja, minkä hintaista on hoito jne. Kyllä suomalaisten, meidänkin, tulee saada tietää kakki taustat
Oletan, että taustalla on ulkolainen raha, joka kerää kelvottoman suomalaisen roiston nimissä normaalikokoiset eurot , mutta liian paljon.
Tuo kertomani pitää likimain paikkansa ja itsehän voitte valaista lisää.nyt on pakko lopettaa sillä paperi kuumenee liikaa.
Niin tekisi mieli lampsia kirves- ja pyssykauppaan ja sitten asioita selvittämään. Hyppisivät siinä hunsvotit hetken pitkin seiniä ja minä taas ehkä hiljaisena puntti jalassa . jos edes hengissä
Älkää enää hymistelkö kun kyse on vakavista asioista!
Pyydän anteeeksi minä-keskeistä avaustani, mutta saahan jokainen olla oma itsensä.
Lähden nyt pohtimaan vanhuudenhoiltoa ja siihen liittyviä ongelmia. Laitoshoitohan on pahimmillaan hirvittävää, ihmisarvoa alentavaa ja toteutuu ehkä jonkun meistäkin kohdalla
Uutisissa kerrotaan miten vanhukset jäävät hoidotta, ruoatta ja joutuvat lojumaan pesemättöminä jne.
Kun ratkaisua haetaan, se tapahtuu hastattelemalla korkeaa virkanaista, kuten sosiaalineuvosta tms. Paljonkohan asiat paranevat näiftä kertomuksista henkilökunnan vähäisyydestä, rahan puutteesta ym.
Otetaanpa sitten haastateltavaksi itse ministeri, Maria Richardson-Guzenina.
Juttua tulee enemmän kuin mikrofoniin mahtuu. "Ensi vuodeksi on luvattu lisää rahaa ongelmien ratkaisuun n, 20 milj." Täytyyhän tuohon uskoa kun hallitus on kerran asian päättänyt. Noin se suuri kurjuus muuttuu kuin taivaalliseksi iloiksi ja ihan hetkessä
Tuollaisilla rahoilla saa palkattua monta korkeahkoa virkanaista/miestä hienoine toimistoineen. Johan on ihme ellei selittelijöitä riitä haastattelijoille!
Nin, niin, mutta mites ne vanhat? Sama jatkuu tietysti, tajuttaneen tuo ilman vastaustakin.
Johan nyt on ....sanois Rannanjärvikin. Noilla rahoilla voitaisiin hyvin tutkia jokaisen hoitolaitoksen olosuhteet, kaikki puutteet ja haastatella vielä johtajaakin.. Kun vielä selvitetään kuka on omistaja, minkä hintaista on hoito jne. Kyllä suomalaisten, meidänkin, tulee saada tietää kakki taustat
Oletan, että taustalla on ulkolainen raha, joka kerää kelvottoman suomalaisen roiston nimissä normaalikokoiset eurot , mutta liian paljon.
Tuo kertomani pitää likimain paikkansa ja itsehän voitte valaista lisää.nyt on pakko lopettaa sillä paperi kuumenee liikaa.
Niin tekisi mieli lampsia kirves- ja pyssykauppaan ja sitten asioita selvittämään. Hyppisivät siinä hunsvotit hetken pitkin seiniä ja minä taas ehkä hiljaisena puntti jalassa . jos edes hengissä
Älkää enää hymistelkö kun kyse on vakavista asioista!
Vastaukset 21
Vanhimmat
Oikeaa asiaa pohdiskelet. Antaa varmasti ajattelemisen aihetta meille itsekullekin.
Jo tuo, että aikoinaan oli puhe, että tarkastajat käy kaikissa vanhainkodeissa ja laitoksissa tarkastamassa olosuhteet, mutta kuinkas kävi?
Ei ole riittänyt tarkastajia, näin sanottiin ja sama meno on saanut jatkua joissakin toimipisteissä. Surullista! Eikö nyt voitais palkata henkilökuntaa kentälle tekemään tätä kontrollityötä ja poistaa joitakin sieltä yläpäästä virkakoneistoa, jotta rahat riittäisivät oikeisiin toimiin.
Onhan parannustakin tapahtunut, mutta kun silmä välttää, niin laiminlyödään hoitotoimenpiteitä ja tietysti, niin yksityiset kuin julkisetkin hoitokodit, koettavat laistaa kustannuksia niin paljon kuin mahdollista.
Pitäisiköhän muodostaa vapaaehtoisten delegaatioita ja alkaa vierailla eri toimipisteissä suorittaen samalla tarkastuksia ja kuulostellen asukkaitten vointia.
Olisikohan sellainen mahdollista? Tulipahan mieleen tuollainenkin ajatus.
Yksittäistapaukset saavat aina kohua aikaan vanhustenhoidossa, varsinkin kun ilmapiiri laman, ja eläköityvien määrän nousu lähivuosina saa ottamaan kantaa.
Eräs ongelmista on työn epäkiitollisuus, vaihtuvuus alalla on suuri, mikä onkin ymmärrettävää. Liian vähällä henkilökunnalla läpiviety hoitokoti mahtaa olla ikävä ja kurja työympäristö, missä stressaantuneet hoitajat saavat kyllikseen vaippojen vaihdoista ja lamaantuneista vuodepotilaista.
Onhan se seurausta koko yhteiskuntamme pyrkimyksestä lääkärinvalan velvoittamana pidentää elämää niin kauan kuin jokin keino tai lääke siihen on!
Monet potilaat ovat tahattomasti jo passiivisia ja ottavat määrätyt lääkkeet, mikä verenkiertoa edistävä, ohentava, sydäntä säästävä jne.
Pää toimettomana sitä elellään makuultaankin, mutta lääkemääräys on voimassa annosteltavana yöpöydällä. Kyllähän siinä käsipareja tarvitaan nostaa vanhus istuma-asentoon, tai nokkapullolla vesitilkkaa juottamalla saada ne alas, ja sitten hidas ruokinta perään.
Hygienian hoito päivittäisenä ihonpyyhkintänä jää lähes ainoaksi keinoksi, yksittäisen kylvettäjän mahdottomaan työtehtävään. Sairaanhoitoharjoittelijat suorittavat näitä tehtäviä jo opiskelun puolivälistä alkaen, mutta hitaampina vakikylvettäjää.
Kaikki saattaisi ollakin toisin, jos ja kun NUO LISÄRAHAT TULEVAT ENSI VUONNA!
Siihen asti pitäisi hoitokotien sentään valvoa johtoportaasta käsin, ettei niin karkeita hoitovirheitä sallittaisi!
Onhan selvää, että riittävä ja jaksava henkilökunta, saa iloa ja huumorihenkeä jo toisistaankin, ja niinollen ilmapiirin valkeneminen olisi vanhuksiakin tervehdyttävä henkisesti.
Monet huudot marinat ja kiukuttelut, jotka nyt vaativat rauhoittavien lääkkeiden antamista häiriköille, jäisivät osalle edes vähemmälle. Monta seikkaa sujuisi inhimillisemmin laitoksissakin, lisähenkilökunnan palkkaamisessa - jota toivoisi!
Olemmehan me kansalaisetkin toki aika valmiita arvostelemaan. Hoidon riittävä määrä ja laatu on kaikkien tavoitteena ja uskon kyllä hyvienkin esimerkkien olemassaoloon.
Myös ensi keskiviikkona asia vanhuksista jatkuu. Hyvä kun jotkut tahot uskaltavat penkoa näitä vaikeita asioita..Alkaisivat johtoportaissa hiukan pohtimaan kuinka
asianlaita on jopa pelkäämään.Koska ihmisiä olemme vanhuksetkin ja maksamme hoidon.
Kysymys
Mikähän mahtaa olla syynä siihen ettei juuri kommentoida jos etsitään ongelmien taustoja ja ratkaisuja?
Kuka helkatti kuvittelee että yli 70 kymppiset pystyisivätkään ratkomaan hallinnollisia organisaatioita?
Eikä siihen pysty asiaan perehtymättömät nuoremmatkaan!
Totta turiset!
Vanhoja yhä enemmän, yhä kauemmin elossa. Maksajia yhä vähemmän, yhä kauemmin työttöminä. Ja 7-kymppiset ratkomassa, hauskaa pikku puuhastelua meille.
Ajattelen, olen siis olemassa:
Kukin hoitakoon vanhuksensa = vanhempansa kotonaan. Niin oli ennen, kotiin kuoltiin. Tutuksi tuli lapsesta asti elämän kiertokulku. - Ai, etteikö nykyään onnistu? Kyllä onnistuu, järjestelykysymys tämäkin on ja hyvän tahdon asia. Kiertävät kotisairaanhoitajatkin nykyisin apuna.
On kysymys vain todellisesta vanhusten kunnioittamisesta, moraalista. Sairaalaan ja laitoksiin vain todella vaikeasti sairaat ja ypöyksinäiset.
Vai niin!
Kyllä sairaat ja yksinäisetkin ovat hoidettavia.
Suuri ongelma on se, että lähes kakki rahat käytetään laitoshoitoon ja siinä huippuna yksityiset, rahoiksi lyövät sijoittajat.
Noihin verrattuna kotihoito on lähes ilmaista.
Kotihoito on yksinäisille välttämätön apu, mutta ei sekään nosta kusyannuksia laitoshoidon tasolle.
Täällä palstallakin voitaisiin keskustellu mahdollisista apukeinoista kotihoidoista.
Vaikkapa peseytymisen osalta voitaisiin saada aikaan huikeita parannuksia.
Vanhusten hoidossa toimitaan kuin sosialismissa, jonka tulokset kyllä tiedetään.
puolisonsa.
Useat ikääntyneet omaiseni elivät viime vuotensa vanhusten taloissa. Enäänhän niitä ei sanota vanhainkodeiksi, vaan joksikin senioiriasuntoloiksi, ja ovathan ne muuttuneet parempaan suuntaan vuosikymmenien takaisista.
Osa on kaupungin, osa yksityisiä.
Jokaisella "minun" vanhuksellani on ollut oma huone ja huonekalut. Yhteisissä tiloissa tarjottiin ruoka määräajoin, ja olen aivan varma, että huolellisesti valituista raaka-aineista tarjoiltu arkiruoka antoi asukkaille terveemmän ja virkeämmän elämän. Moni leskimummu kuittaisi ateriansa kahvilla ja voileivällä, jos on ikänsä tehnyt ruokaa isolle perheelleen. Itselleen ei enää viitsi.
Kaikilla oli myös keittomahdollisuus omissa tiloissaan, vaikka ei sitä juuri tullut käytetyksi, varsinkaan sitten kun kahvinkeittimet keksittiin.
Hyvä heidän oli olla, vaikka viikonloppuisin ei henkilökuntaa ollut, ja yövalvontakin oli napin painalluksella jonnekin keskusvalvomoon. Suurin osa asukkaista ei mitään hoivaa edes tarvinnut tai odottanut.
Äitini hoitopaikkaan tuli kampaaja kerran viikossa, lääkäri kerran kuussa. Isompia kutsuja varten asukkaat saattoivat varata tarkoitukseen kalustetun huoneen. Sinne talon keittiöstä tuotiin tarjottavat, ja hoidettiin järjestelyt.
Varmaankin oli tarpeen talossa, jossa täytettiin tasakymmeniä, ja joskus vietettiin muistotilaisuuksia.
Paha kello kauas kuuluu, sanotaan. Uskon kuitenkin, että suurin osa ikäihmisten hoivakodeista ovat hoidetut ja hyvällä mallilla.
En usko, että pelätä pitäisi.
Appeni kuoli paljon aikaisemmin kuin vaimonsa, joka eli siinä perheen isossa asunnossa yli 90-vuotiaaksi.
Liikuntaa ei tullut paljoa harrastetuksi, joten jalat olivat huonossa kunnossa ja viimeisinä vuosinaan työnsimme hänet Töölönlahden ympäri rullatuolissaan, kun ulkoilu kuitenkin teki hänelle hyvää.
Kotona kävi kodinhoitajia ja siivoojia säännöllisesti.
Työnsin hänet sillä pyörätuolilla silmäleikkaukseenkin, laserointi antoi heti saman tien väriennäkemiskyvyn takaisin.
Viimeisen vuotensa hän vietti omasta toivomuksestaan seniorikodissa, mutta huomasi kyllä keskustelun ruokapöydässäkin mahdottomaksi, koska kuulovaikeudet kaikilla rajoittivat.
Hän oleskeli paljon omassa huoneessaan, ja oli aina iloinen kun menimme, sillä poikansa oli hänelle rakkain ihminen päällä maan, lapsenlapsensa samoin ja kyllä hän minustakin piti, vaikka usein miniän ja anopin suhdetta vaikeaksi sanotaankin.
Seniorikodissa oli hyvä hoito ja huolenpito, myöskin voitiin
syntymäpäiväjuhlapaikka varata sieltä alakerrasta, samoin tarjottavat.
Hyvät muistot ovat appivanhemmistanikin jääneet, kuten omistanikin. :)
.
Noissa Ruuneperin mainitsemissa tarkastajissa on yksi paha vika, he ovat nuoria tai korkeintaan keski-ikäisiä. Heidän lausuntojensa täytyy olla päättäville tahoille kelpaavia, tai ura saattaa olla vaihtovaiheessa.
Kun kuuntelin sen saattohoitajalääkärin puolustuksia ja häneen kohdistettuja syytöksiä, en kuullut kenenkään puhuvan motiivista, joka pälkähti päähäni.
Kun saattohoidossa olevaa ihmistä hoidetaan, niin oleellinen lääke on todella kipulääke.
Kipulääkkeeillä on vaan se taipumus, että ne myös tappavat liian suurina annoksina.
Jos siis lääkäri haluaisi auttaa potilasta pääsemään pois, niin tuollainen varasto olisi ihan käyttökelpoinen, eikä osaston lääkevaraston kirjanpito näyttäisi mitään väärää.
Nythän on kysymys uudistuksesta, jossa yhdistetään TK-palvelut suuremmiksi yksiköiksi käsittäen vähintäin 50.000 asukasmäärän.
Kunnat itse saavat esittää näkökantansa miten se toiminnallisesti sopii parhaiten heille.
Se on helmikuun aikana ajankohtainen, eikä suinkaan meidän keskustelumme vanhusten hoidosta.
Toki ulkomaalainen työvoima jo nyt on tarpeen, ei riitä työiässä olevista kovin montaa sille alalle edes haluvia, meillä on hyvin kouluttautuneita ihmisiä työelämässä vetämässä melkoista taakkaa tällä hetkellä.
Turhaa on syyttää hallitustakaan, elämme nyt näitä aikoja eikä kaikkea voi ja saa odottaa yhteiskunnankaan järjestävän.
Monet säästävät koko ikänsä vanhuutensa varalle, että on jotakin mistä ottaa kun on tarve.
atolfialla olikin hyvä ehdotus .
Toimivat eläkeläis kerhot----" haloo tässä teille hyvän ,vanhuksia auttava toimenpide"
Keräätte keskuudestanne muutaman eläkeläisen ja käytte näissä ysityisissä Hoitokodeissa ensin
Otatte asenteen että olette katsomassa tulevalle koitokotia tarvitsialle hyvää paikka . olette samalla " uteliaita " olosuhteista paikanpäällä
Kyllä sen näkee jos asiat ei ole kunnossa . --- muuten ihmettelen kuinka omaisten huomiokyky ei ole näihin epäkohtiin osunut.
Eihän kaikilla kyllä olekkaan omaisia --mutta jos huomaa vierailulla olevista --että huonosti on asiat -- ei saisi ummistaa silmiään.
Huonoja kokemuksia on vapaaehtois hommista.
Jäin eläkkeelle ja päivät oli tavallista pitempiä halusin nimenomaan ulkoiluttajaksi, soittelin tietysti esitelläkseni itseni ja taustoja, vuosi oli 2002
Siinä ensimmäisen puhelun akana kävi selväksi ettei se käy.
Heidän vakuutukset eivät korvaa jos jotain sattuu, ja pitää käydä muutamia kursseja, ja ties mitä en edes muista.
Nämä hoivakodit olivat Hgissä.
Maaseudulla tämä on suotavaa ja siellä tunnetaan ihmiset joka helpottaa ulkoiluttamista, P-Karjalassa jossain kunnasta tuli pieni kuvaus tuosta auttamisesta.
Sisareni ollessa vanhainkodissa kävin pari kertaa viikossa ulkoiluttamassa ja mukana oli joku hänen 'ystävistään', siellä apu kelpasi ja kirjoitin aina hänen vierasvihkoon missä kävelimme ja mitä näimme.
Viisaimmat ajatukset Cogitatuksella.
Joitakin ajatuksia tuli mieleeni tuosta tulevasta Tkeskus uudistuksesta, jotka erilaisille kunnille nyt aiheuttaa miettimistä.
Tuo "runko" tuntuu selkeältä, 50.000 asukkaan kohdalla, mikä vähentää pienempien yksiköiden aiheuttamia kustannuksia mm. rakennusten kunnon, laitteiden ja henkilökunnan osalta.
Kun kunnat itse joutuvat harkitsemaan omakohtaisesti, miten syrjemmällä asuvat saavat terveyskeskuspalveluita, voisihan kodinhoitoyksiköt kiertää läppärin avulla hoitamassa tarvitseville sähköisesti reseptien uusinnan mm. Apteekeillakin on lääkkeiden kotiinkuljetus korvausta vastaan, mutta paljon hoitavat kotisairaanhoitohenkilökunnat näitäkin tehtäviä kotona asuville. Samoin vanhusten kotiavustajat.
Se vaatii omatoimisuutta vanhukselta, ottaa yhteyttä kunnan sosiaalitoimeen ja kertoa tilanteensa.
Yleensä ei täysin aukotonta noin laajaa järjestelmää pystytä
luomaan, mutta siinä joutuu jokainen kunta omien tarpeidensa mukaan itse järjestämään toimivuuden.
Palvelutalojen osalta en näe niinkään muita uudistuksia olevan tarpeen, kuin lisähenkilökunnan palkkaaminen.
Kentällä oleva vanhusmäärä lisääntyy huimasti, kun nyt eläkkeelle tulevat 10-20 v. kuluttua tarvitsevat lisäpalveluita. Siihen ilmeisesti uudistuskin tähtää.
tilaisuus nähdä sellainen harvinaisuus, kuin terveyskeskuslääkäri.
Ihan totta, näin se on.
Viime syyskuussa pyysin päästä lääkärille täällä Espoon yhdessä terveyskeskuksessa.
Minulle sanottiin, että ei oo lääkäreitä. Me ilmoitetaan sitten kun on.
Kun sitten soittelin ja kyselin, niin sanottiin, että ei saa soitella ja häiritä.
Nyt sitten sain kirjeen, että ensi kuussa saan tavata tuon ihmeen, terveyskeskuslääkärin. Eihän siihen odotteluun mennyt kuin puoli vuotta.
Olen minä nyt onnellinen.
Päivystyspoliklinikka ottaa kyllä kiireelliset tapaukset huomioon. Eipä vaivasi taitanut kummoinen olla jos jouduit puoli vuotta odottamaan vuoroasi.
Vaikka provolta tunnut kyllä.
On yleisesti valla luulo että vanhukset eivät maksa palveluksistaan kyllä maksaa joku jopa on niin varakas että ottaa apua muualta kun kunnallisilta . Vaikka mekin maksamme veroja pienestä eläkkeestäkin . Sillain kartutetaan kassaa --minäkin joka en niitä tarvitse.
Molempiin maksan veroja Suomeen 30vuotisesta siellä käymästä tyäeläkkeestä jota saan nyt -- tänne Ruotsiin ,15 vuotta käymästäni työstä täälä
Niin että autanhan minä ainakin näitä tarvitsioita --- Sitten moni kuolee ja on maksanut elinaikanaan veroja -- hän oli niin nuori kuollessaan että ei kerinnyt niitä kuluttamaan
Turhaan maristaan --kyllä Vakuutuskassoilla on meidän rahat --kun vaan ei niitä sijoitettais .huonosti -- niinkin olen huomannut
Konkurssiin ei nämä firmat tule koskaan menemään . On sellainen putkipäällä
Että hyvin on asiat.