Kuntaliitosten tarve vain kasvanut
Etelä-Suomen sanomien pääkirjoitus 19.1.2013
Päijät-Hämeen asiat ovat teettäneet valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtajalla Päivi Laajalalla kovasti töitä kuluvalla viikolla.
Keskiviikkona Laajala joutui patistelemaan puhutteluunsa saapuneita Oiva-kuntia suunnittelemaan sosiaali- ja terveyspalvelunsa sellaisen mallin mukaisesti, joka mahtuu vielä jonkin aikaa voimassa olevan Paras-lain puitteisiin.
Torstaina ylijohtaja vieraili Lahdessa oman ministeriönsä ja kaupunkiseudun kuntien yhteisessä keskustelutilaisuudessa, jonka aiheena oli hallituksen valmisteleman kuntauudistuksen tämänhetkinen tilanne.
Ylijohtaja ei jättänyt käyttämättä tilaisuutta hyväkseen pyrkiessään saamaan täkäläiset kuntapäättäjät vakuuttuneiksi paitsi kuntauudistuksen toteutumisesta, myös sen ehdottomasta tarpeellisuudesta. Hänen viestinsä oli selvä, niin kiusallista kuultavaa kuin se olikin Lahden naapurikuntien edustajien korville: alueella on suorastaan välttämätöntä tehdä kuntaliitoksia.
Ylijohtajan mukaan tekemättömyyden syyksi ei kelpaa, että Päijät-Hämeessä laadittiin ja hylättiin laaja liitosselvitys vasta kolmisen vuotta sitten. Kuten jokainen uutisia seuraava tietää, ajat muuttuvat nyt nopeasti. Kuntien rahoitusasema on kovaa vauhtia rapautumassa. Valtio on sysännyt kunnille uusia tehtäviä ja vastuita, ja lisää on tulossa uuden vanhuspalvelulain myötä. Myös valtionosuusjärjestelmää, jota suurin osa pienistä kunnista saa kiittää näennäisestä itsenäisyydestään, ollaan uudistamassa.
Kaikki tämä merkitsee, että takavuosien liitosselvitykset alkavat olla vanhentuneita, ja tarvitaan uutta näkökulmaa. Tosin on hyvä muistaa, että jo taannoinen Uusi kunta -selvitys löysi kosolti syitä, joiden vuoksi uuden suurkunnan perustaminen Lahden seudulle olisi jo tuolloin ollut suositeltavaa.
Paitsi että hankkeen toteutuminen olisi synnyttänyt maakuntaan entistä vahvemman ja kilpailukykyisemmän suurkunnan, se olisi vihdoin lopettanut kuntien keskinäisen kilpailun uusista asukkaista ja työpaikoista tarjoten mahdollisuuden suunnitella seudun maankäyttöä järkevästi kokonaisuutena.
Kolme vuotta sitten liitoshanke kaatui poliittisen johtajuuden ja rohkeuden puutteeseen.
Tällä kertaa asialla ovat järeämmät voimat valtakunnan hallituksen johdolla, joten lopputuloskin voi olla toinen.
Edellä oleva on lainausta ESS:n pääkirjoituksesta.
Miten Heinolassa valmistaudutaan Lahden suurkunta -hankkeeseen, jota tullaan maan hallituksen toimesta toteuttamaan?
Kuka valmistelee ja miten?
Virkamiehet valmistelevat Malinin johdolla kaupunginjohtajan erottamista. Kaupunginjohtaja Tita Rinnevaara, joka yrittää kehittää Heinolasta itsenäistä ja vahvaa kuntaa. Rinnevaaralla on kolme loppututkintoa, kokemusta kaupunginjohtamisesta ja sijoitusjohtajana toimisesta, lakiopinnot ym.
Mutta sehän ei riitä virkamiemafialle, joka haluaa kaupunginjhtajaksi hevospitäjä Ypäjän entisen kunnanjohtaja S. Malinin, henkilöstöjohtajan, joka ei henkilöstöä ole osannut johtaa.
Etelä-Suomen sanomien pääkirjoitus 19.1.2013
Päijät-Hämeen asiat ovat teettäneet valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtajalla Päivi Laajalalla kovasti töitä kuluvalla viikolla.
Keskiviikkona Laajala joutui patistelemaan puhutteluunsa saapuneita Oiva-kuntia suunnittelemaan sosiaali- ja terveyspalvelunsa sellaisen mallin mukaisesti, joka mahtuu vielä jonkin aikaa voimassa olevan Paras-lain puitteisiin.
Torstaina ylijohtaja vieraili Lahdessa oman ministeriönsä ja kaupunkiseudun kuntien yhteisessä keskustelutilaisuudessa, jonka aiheena oli hallituksen valmisteleman kuntauudistuksen tämänhetkinen tilanne.
Ylijohtaja ei jättänyt käyttämättä tilaisuutta hyväkseen pyrkiessään saamaan täkäläiset kuntapäättäjät vakuuttuneiksi paitsi kuntauudistuksen toteutumisesta, myös sen ehdottomasta tarpeellisuudesta. Hänen viestinsä oli selvä, niin kiusallista kuultavaa kuin se olikin Lahden naapurikuntien edustajien korville: alueella on suorastaan välttämätöntä tehdä kuntaliitoksia.
Ylijohtajan mukaan tekemättömyyden syyksi ei kelpaa, että Päijät-Hämeessä laadittiin ja hylättiin laaja liitosselvitys vasta kolmisen vuotta sitten. Kuten jokainen uutisia seuraava tietää, ajat muuttuvat nyt nopeasti. Kuntien rahoitusasema on kovaa vauhtia rapautumassa. Valtio on sysännyt kunnille uusia tehtäviä ja vastuita, ja lisää on tulossa uuden vanhuspalvelulain myötä. Myös valtionosuusjärjestelmää, jota suurin osa pienistä kunnista saa kiittää näennäisestä itsenäisyydestään, ollaan uudistamassa.
Kaikki tämä merkitsee, että takavuosien liitosselvitykset alkavat olla vanhentuneita, ja tarvitaan uutta näkökulmaa. Tosin on hyvä muistaa, että jo taannoinen Uusi kunta -selvitys löysi kosolti syitä, joiden vuoksi uuden suurkunnan perustaminen Lahden seudulle olisi jo tuolloin ollut suositeltavaa.
Paitsi että hankkeen toteutuminen olisi synnyttänyt maakuntaan entistä vahvemman ja kilpailukykyisemmän suurkunnan, se olisi vihdoin lopettanut kuntien keskinäisen kilpailun uusista asukkaista ja työpaikoista tarjoten mahdollisuuden suunnitella seudun maankäyttöä järkevästi kokonaisuutena.
Kolme vuotta sitten liitoshanke kaatui poliittisen johtajuuden ja rohkeuden puutteeseen.
Tällä kertaa asialla ovat järeämmät voimat valtakunnan hallituksen johdolla, joten lopputuloskin voi olla toinen.
Edellä oleva on lainausta ESS:n pääkirjoituksesta.
Miten Heinolassa valmistaudutaan Lahden suurkunta -hankkeeseen, jota tullaan maan hallituksen toimesta toteuttamaan?
Kuka valmistelee ja miten?
Virkamiehet valmistelevat Malinin johdolla kaupunginjohtajan erottamista. Kaupunginjohtaja Tita Rinnevaara, joka yrittää kehittää Heinolasta itsenäistä ja vahvaa kuntaa. Rinnevaaralla on kolme loppututkintoa, kokemusta kaupunginjohtamisesta ja sijoitusjohtajana toimisesta, lakiopinnot ym.
Mutta sehän ei riitä virkamiemafialle, joka haluaa kaupunginjhtajaksi hevospitäjä Ypäjän entisen kunnanjohtaja S. Malinin, henkilöstöjohtajan, joka ei henkilöstöä ole osannut johtaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pitäisikö Heinolan kaupunginhallituksen ja -valtuuston ottaa esityslistalle Lahdesta suurkunta -aikomuksen, kun Lahdesta ollaan selvästi tekemässä lähikuntien "työssäkäyntikeskusta" ja suurkuntaa?
"Torstaina valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja vieraili Lahdessa oman ministeriönsä ja kaupunkiseudun kuntien yhteisessä keskustelutilaisuudessa, jonka aiheena oli hallituksen valmisteleman kuntauudistuksen tämänhetkinen tilanne". Kuka oli Heinolan kaupungin edustajana tuossa tilaisuudessa ja mitkä olivat valtuutensa?
Lahti ottaa Heinolan vastaan mieluummin, jos on vähemmän kustannuksia liitoksesta.
Nyt on hyvä hetki, kun Heinola hakee 2 virkamiestä eli kansiliapäällikköä (Virkkunen) ja apulaiskansliapäällikköä (Kankaanpää) ja kun kaupunginjohtaja vielä erotetaan, on 3 virkaa vähemmän Lahden haitoiksi. Kustannukset näistä viroista ovat vuodessa ainakin 350000 euroa, sillä saa 10 vanhustenhoitajaa eli tekeviä käsiä.
Akkiä Lahteen! Nyt äkkiä nettiadressi liikkeelle asian eteenpäin saamiseksi.
Lahteen vois mun mielestä liittyä muutama kunta, mutta ei Itä-Häme. Menee muuten maakunnat ja kunnat ihan sekaisin.
Heinola Sysmä Hartola Pertunmaa = Itä-Häme. Se olisi sopivan suuruinen palikka hallittavaksi.