Tulemme poikapuoleni äidin kanssa toimeen mitä mainioimmin, tykkäämme jutella ja kahvitella yhdessä ja pidän hänen lapsistaan (siis muistakin kuin mieheni ja tämän naisen yhteisestä) ja hän pitää minun lapsestani (minun ja mieheni yhteinen). Koen että voisimme olla, jollei ystäviä, niin erittäin hyviä kavereita ellei eräs asia hiertäisi minua. Asia koskee -yllätys yllätys – rahaa. (Sitten on muuten ihan turha tulla syytämään jotain shaibaa ahneesta uusikosta…)
Taustaa:
Mieheni on lähivanhempi ja lapsi on äidillään joka toinen viikonloppu. Näin on ollut noin vuoden verran, jota ennen asetelma oli toisin päin (muutettiin äidin ja lapsen näin pyytäessä). Kun asia oli toisin päin, mieheni osti vaatteita molempiin koteihin, kaikki ulkovaatteet, kengät ja kustansi harrastuksia ja maksoi elatusapua ensin kelan kautta ja sitten kelan muutospyynnön jälkeen suoraan äidin tilille (kirjallinen, molempien allekirjoittama sopimus joka postitettiin kelaan ja perille pääsy varmistettiin vielä puhelimitse). Kela kuitenkin möhli ja maksoi myös äidille elatusmaksuja, joten äiti sai ne kaksinkertaisesti 6kk ajan. Sitten miehelleni tuli ulosottokirje maksamatta jääneistä elatusmaksuista. Asiasta väännettiin kättä, mutta kirjallinen sopimus oli kelassa hävinnyt, joten maksoimme ulosotossa olleen summan häälahjarahoistamme luottotietojen menettämisen pelossa. Kelasta vain todettiin että jos äiti suosiolla maksaa kelalle, niin kela palauttaa rahat meille. Parempana vaihtoehtona virkailija kuitenkin piti sitä että haemme rahoja oikeusteitse (niin ja sehän onkin lapsen kannalta hyvä kun äiskä ja iskä tappelee oikeudessa rahasta!?). Äidillä ei ole pienintäkään meininkiä maksaa meille tätä summaa takaisin, eikä kelalle.
Lapsen äiti ei maksa käytännössä mitään muuta kuin niiden viikonloppujen ruoat kun lapsi on siellä. Jos hänelle sanoo että lapselle pitäisi ostaa uusia sukkia, äiti ostaa niitä tasan sen verran että riittävät siellä olemiseen. Aina ei sitäkään vaan takaisin meille päin tulee liian pieniä ja rikkinäisiä vaatteita, meidän ostamat uudet jää sinne käyttöön. Äiti ei maksa elatusapua, eikä ota kuuleviin korviinsakaan että menisivät mieheni kanssa tekemään paperit joissa käy ilmi äidin maksukyvyttömyys jotta mies voisi hakea elarit kelasta. Mieheni ja minä hoidamme lähes kaikki (9/10) tapaamisiin kuskaamiset. Minä ostan samalla tavalla asioita tälle mieheni lapselle kuin yhteisellemmekin. Olemmehan perhettä. Mutta äiti en hänelle ole kun hänellä on äiti.Eikös äitinä olemiseen liity myös lapsesta aineellisesti huolehtiminen isän ohella?
Ja sitten varsinainen kysymykseni:
Millä saisin kauniisti puhuttua asioista poikapuoleni äidille mutta niin että varmasti menisi perille? Miten otan asian esille ystävällisesti mutta lujasti? Rouva on herkästi tulistuvaa sorttia varsinkin kun kyse on rahasta ja lyttää mieheni saman tien oli asia mikä tahansa, eivät tule toimeen laisinkaan. Minä olen jo jonkin aikaa toiminut ”suomentajana” heidän välillään. Siksi minä siis ajan asiaa, eikä mieheni (joka on samaa mieltä kanssani että äidin pitäisi osallistua lapsensa kustannuksiin ja maksaa velka).
Mitä siis sanon? Neuvoja?
Taustaa:
Mieheni on lähivanhempi ja lapsi on äidillään joka toinen viikonloppu. Näin on ollut noin vuoden verran, jota ennen asetelma oli toisin päin (muutettiin äidin ja lapsen näin pyytäessä). Kun asia oli toisin päin, mieheni osti vaatteita molempiin koteihin, kaikki ulkovaatteet, kengät ja kustansi harrastuksia ja maksoi elatusapua ensin kelan kautta ja sitten kelan muutospyynnön jälkeen suoraan äidin tilille (kirjallinen, molempien allekirjoittama sopimus joka postitettiin kelaan ja perille pääsy varmistettiin vielä puhelimitse). Kela kuitenkin möhli ja maksoi myös äidille elatusmaksuja, joten äiti sai ne kaksinkertaisesti 6kk ajan. Sitten miehelleni tuli ulosottokirje maksamatta jääneistä elatusmaksuista. Asiasta väännettiin kättä, mutta kirjallinen sopimus oli kelassa hävinnyt, joten maksoimme ulosotossa olleen summan häälahjarahoistamme luottotietojen menettämisen pelossa. Kelasta vain todettiin että jos äiti suosiolla maksaa kelalle, niin kela palauttaa rahat meille. Parempana vaihtoehtona virkailija kuitenkin piti sitä että haemme rahoja oikeusteitse (niin ja sehän onkin lapsen kannalta hyvä kun äiskä ja iskä tappelee oikeudessa rahasta!?). Äidillä ei ole pienintäkään meininkiä maksaa meille tätä summaa takaisin, eikä kelalle.
Lapsen äiti ei maksa käytännössä mitään muuta kuin niiden viikonloppujen ruoat kun lapsi on siellä. Jos hänelle sanoo että lapselle pitäisi ostaa uusia sukkia, äiti ostaa niitä tasan sen verran että riittävät siellä olemiseen. Aina ei sitäkään vaan takaisin meille päin tulee liian pieniä ja rikkinäisiä vaatteita, meidän ostamat uudet jää sinne käyttöön. Äiti ei maksa elatusapua, eikä ota kuuleviin korviinsakaan että menisivät mieheni kanssa tekemään paperit joissa käy ilmi äidin maksukyvyttömyys jotta mies voisi hakea elarit kelasta. Mieheni ja minä hoidamme lähes kaikki (9/10) tapaamisiin kuskaamiset. Minä ostan samalla tavalla asioita tälle mieheni lapselle kuin yhteisellemmekin. Olemmehan perhettä. Mutta äiti en hänelle ole kun hänellä on äiti.Eikös äitinä olemiseen liity myös lapsesta aineellisesti huolehtiminen isän ohella?
Ja sitten varsinainen kysymykseni:
Millä saisin kauniisti puhuttua asioista poikapuoleni äidille mutta niin että varmasti menisi perille? Miten otan asian esille ystävällisesti mutta lujasti? Rouva on herkästi tulistuvaa sorttia varsinkin kun kyse on rahasta ja lyttää mieheni saman tien oli asia mikä tahansa, eivät tule toimeen laisinkaan. Minä olen jo jonkin aikaa toiminut ”suomentajana” heidän välillään. Siksi minä siis ajan asiaa, eikä mieheni (joka on samaa mieltä kanssani että äidin pitäisi osallistua lapsensa kustannuksiin ja maksaa velka).
Mitä siis sanon? Neuvoja?
Vastaukset 60
Vanhimmat
Niin ja lisättäköön vielä että mitä kernaimmin olisin hyvissä väleissä tämän naisen kanssa kun muuten pitän hänestä. Ja lapsi on tietysti onnensa kukkuloilla kun kaksi tärkeää naista ja aikuista hänen elämässään tulevat toimeen keskenään. Hjelp!
En oikein ymmärtänyt tilannetta, kun ei itsellä ole sellaisesta kokemusta.
Olen itse lähiäiti. Olen aikanaan hakenut Kelalta elatusmaksuja, kun ex jätti ne maksamatta. Nyt, kun ex on jäänyt työttämäksi, elatusmaksun määrä on tiputettu n. 60 euroon isän vähävaraisuuden vuoksi. Olen taas hakenut elatustuen Kelalta, joka maksaa minulle noin 150 euroa kuussa. Exältä Kela perii sen n. 60 euroa kuussa.
Tarkoititko samanlaista systeemiä, kun kerroit, että isä on ennen maksanut elatusmaksun "Kelan kautta äidille"? Miksi Kela halusi systeemin muuttamista?
Toinen asia: kun miehesi on maksanut elatusmaksut äidin tilille, niin näkyväthän maksut miehenkin tiliotteissa. Eikö sen pitäisi riittää todisteeksi Kelalle, jotta Kela perisi saataviaan lapsen äidiltä, eikä isältä?
Siis juuri sitä tarkoitin että ihan alunperin isä maksoi ensin kelalle ja kela sitten äidille.. Sitä en tiedä miksi muutospyyntö tuli mutta jokin meni pahasti vikaan. Vaikka maksutiedot tosiaan näkyvät sekä mieheni että naisen tiliotteilla ja ne on kelaan niin postitettu kuin henkilökohtaisestikin viety, niin tulos on tämä.
Olin ihan ällikällä lyöty kun kelan virkailija kehotti hakemaan rahoja oikeusteitse. Miksi meidän pitää lähteä oikeuteen tulehduttamaan välejämme ja riitelemään kun kela on se taho joka on mokannut?! En tajua...
Kela hoitakoon möhläyksensä.
Totakai äiti on ktrera, kun olet perheenrikkoja ja ominut toiste nlapset.Olet ahne kun viet lapsen rahat.
Juuri sinua en tähän keskusteluun kaivannut mutta vastataan kuitenkin...
1. En ole perheenrikkoja. Mies ja lapsen äiti olivat eronneet jo vuotta aiemmin ja naisella uudet pullat uunissa uuden miehen kanssa jo silloin kun tapasin mieheni. Erosivat yhteisestä päätöksestä eivätkä "kolmannen pyörän" takia.
2. En ole ominut kenenkään lasta. Miehen lapsi muutti meille omasta vapaasta tahdostaan ja äidin pyynnöstä kun heillä oli sopeutumisvaikeuksia uudella paikkakunnalla. Ja kuten aiemmin mainitsin: olemme perhettä kyllä, mutta äiti en hänelle ole kun hänellä on äiti. Olen huolehtija mutta en huoltaja enkä äiti.
3. Minä en ole viemässä lapsen rahoja, vaan haluan että lapsen äiti osallistuu myös lapsen elatukseen. Tällä hetkellä minä maksan tämän lapsen kuluja huomattavasti enemmän kuin lapsen äiti.
Opettelethan ymmärtämään tekstin sisällön ennen kuin alat mäikäämään? Kiitos.
Jokaisessa päätöksessä, jonka itse olen Kelalta saanut, on neuvottu, kuinka päätöksestä voi valittaa.
Kelan sivujen mukaan elatustukiasioissa 1. valitusaste on sosiaaliturvan
muutoksenhakulautakunta, ja viimeinen valitusaste vakuutusoikeus.
Valittiko mies Kelan päätöksestä hakea saatavia mieheltä? Miten valituksiin vastattiin?
Kun muutospyyntö maksusysteemiin on tullut Kelalta, niin Kelalla on siitä ihan varmasti olemassa dokumentit, ehkä miehellä itselläänkin, vaikka Kela tai posti olisi myöhemmin hukannut vanhempien allekirjoittaman sopimuksen.
Informaatio kyseisestä pyynnöstä, sen jälkeisistä tapahtumista ja kopioiden lähettäminen tiliotteista valitusosoitteiseen olisi varmaankin ollut oikea tapa toimia (?).
Jollakin tavalla kai ulosmittauksenkin olisi saanut muutoksenhaun ajaksi keskeytettyä. Niin on ainakin silloin, kun jokin asia menee kuluttajaviranomaiselle.
Nyt olette siis maksaneet Kelalle, ja Kela on luvannut palauttaa rahat teille, "jos äiti maksaa suosiolla"?
Mikä tilanne asian kanssa on tällä hetkellä? Onko Kela ollut yhteydessä lapsen äitiin ja miten isää on informoitu siitä, että "äidillä ei ole meininkiäkään maksaa".
Fiksut vanhemmat eivät huvikseen riitauta asioita, mutta on järkevämpää miehen selvittää asiat exänsä kanssa kuin antaa asian hiertää välejä.
Äidin mahdollinen tulistuminen ei ole syy olla ottamatta asiaa puheeksi ja neuvotella menettelytavasta asian korjaamiseksi.
Mutta kun kysyit, miten saisit puhuttua asiasta kauniisti, mutta lujasti poikapuolesi äidin kanssa, niin miksi se olisi sinun tehtäväsi?
Jos miehesi ja hänen exänsä eivät osaa neuvotella asioista keskenään, niin sitten täytyy vääryyttä kärsineen osapuolen edetä asiassa toisin.
Kun elatussopimuskin on teillä vanhentunut, koska olosuhteet ovat suuresti muuttuneet, olisi varmaan aiheellista miehesi varata aika lastenvalvojalta elatusasioiden neuvottelua varten?
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että raha-asiat entisessä uusperheessäni hiersivät paljonkin samantyyppisten tarinoiden vuoksi.
Yritin toimia välikätenä ja hoitaa asioita, kun miehellä riitti syitä, miksei hän tarttunut asioihin. Lapsen edulla ja exän luonteella hän asioita perusteli, mutta totuus oli sitten lopulta toinen. Erilaiset epäreilut perimiset eivät tapahtuneetkaan suotta.
Teillä varmastikin on toisenlainen tilanne, mutta kerroin nyt kuitenkin.
Mieheni lähetti kirjeen/valituksen ja vastaus kuului näin:
”TODISTUS ELATUSAPUVELAN MÄÄRÄSTÄ
Viite Kirje/pyyntö elatusapuvelan perinnän kumoamisesta
Koska päätöstä elatustuen maksamisen lakkauttamisesta ei
ole asiassa tehty, eikä saaja ole sitä pyytänytkään on
elatusapuvelkanne alla mainitun määräinen.
Oma ilmoituksenne elatusavun maksusta ei asiassa riitä
elatustukipäätöksen tekemiseen.
Suoraan lapsen äidille maksamistanne elatusavuista pyydän
sopimaan hänen kanssaan. Voisiko hän palauttaa ne tilillenne?”
Tiliotteet ajalta on lähetetty ja henkilökohtaisesti viety useaankin eri paikkaan, mm paikalliseen kelan toimistoon ja kelan perintäyksikköön. Asiaa on käyty puimassa kelan toimistossa kolme kertaa. Tuloksena oli se että asia jäädytettiin selvittelyn ajaksi. Selvittelyä kuulemma jatkettiin mutta yhtään asiakirjaa emme nähneet ennen kuin n. kuukausi häittemme jälkeen tuli uusi perintäkirje Varsinais-Suomen ulosottovirastolta. Silloin oli pakko maksaa tämä aiheeton velka, jotta mieheni välttäisi aiheettoman maksuhäiriömerkinnän.
Äidille oli kelan mukaan lähetetty elatustuen lakkauttamispyyntö ja myöhemmin takaisinmaksupyyntö, joihin äiti ei ole reagoinut mitenkään. Mainitsi kuitenkin meille saaneensa asiaan liittyviä asiakirjoja. Sen kerran olen yrittänyt ottaa asian puheeksi mutta rouva sivuutti sen vain kauhistellen ja päivitellen sitä että maksoimme summan häälahjarahoistamme ja hämmästeli päälle että jos me kerran olemme sen maksaneet niin miksi sitä häneltä edelleen peritään…
Tämän perusteella hän kuulostaa joko juonittelevalta tai tyhmältä mutta silti hänessä on jotain josta pidän ja jonka takia haluaisin väliemme pysyvän hyvinä.
Ja juuri tästä edellä mainitusta syystä minä ajan asiaa. Yleensä minä saan sovittua asiat rouvan kanssa. Mieheni onnistuu ilmaisemaan asiat aina niin että rouva suuttuu ja loukkaantuu, mutta kun minä puhun saman asian eri tavalla, niin kaikki on ok. Olen aina ollut luonteeltani välien selvittelijä ja osannut katsoa jonkun tietyn sanamuodon ohi ja ymmärtänyt sen mitä puhuja todella tarkoittaa, sekä osannut ilmaista saman asian toisella tavalla niin että vastaanottaja ymmärtää. Siksi minä, mieheni ja miehen ex keskustelemme yleensä kolmistaan, eivätkä he kaksistaan. Mies vihaa riitoja ja on mieluummin puhumaton kuin aiheuttaa tulivuorenpurkauksen. Tosin ei taida raukka ymmärtää että seuraava purkaus tapahtuu ihan kotona, ellei jotain ala tapahtua… Huoh. Rakastan miestäni mutta joskus hän on liian kiltti omaksi vahingokseen.
Koko farssi ensimmäisestä perintäkirjeestä tähän päivään on kestänyt lähes 2,5vuotta. 5vuotta ilmeisesti on valitusaika, muistaisin jostain lukeneeni...
Varmaan sinne lastenvalvojalle on syytä marssia sopimaan elatusasioista tästä eteenpäin. Se jo vähentäisi kiviä kengissäni kun edes toinen näistä asioista saataisiin hoitoon. Kiitos neuvosta ja oman kokemuksesi jakamisesta. Kurjaa kun sinun tilanteesi ilmeisesti päättyi eroon. :(
Hauska avaus. Huomaa et olet lapseton ihminen ja haluat provosoida taas. Mutta avautuminen ja kirjoittaminen on hyvää terapiaa, sitä sinä tarvitset.
Kaipaan vaan tosiaisoita ja asiallisia avauksia en fiktioita.
Kiitos vaan mutta valitettavasti tilanteemme on todellinen. Taloudessamme asuu kaksi lasta, toinen mieheni ja toinen yhteisemme, ihan tosiasiana vaan mainittakoon.
Minä taas kaipaan vinkkejä tämän todellisen, joskin erittäin valitettavan ongelmamme ratkaisuun.
Niin ja sinulle vielä "Kiva kirjoitus."
Mikäs tilanteestamme tekee mukamas provon ja fiktiivisen tarinan? Entäpä hauskan? Mielestäni tässä ei ole mitään hauskaa.
Itselläsi ei ilmeisesti ole koskaan ollut mitään ongelmia? Hyvä niin, mutta älä sitten ruikuta jos joskus tänne todellisesta tilanteesta kirjoitat, niin kuin minä teen ja joku sinua (omasta mielestään) "fiksumpi ja tervejärkisempi" tulee mollaamaan...
No on uskomaton soppa... Tuntuu oudolta, että tuollaiseen voi Kelan kanssa joutua, ja minä en tällä tarkoita, että pitäisin juttua keksittynä tai provona.
Itselläni oli aikanaan sairasloman kanssa sellainen tilanne, että meinasin tipahtaa pykäläviidakon takia melkein tyhjän päälle, kun tulojani huomioitu ollenkaan sairaspäivärahan määrässä. Kyllä siihenkin oli perusteet, mutta sen sai kuitenkin sovittua, kun lähetti juuri lisämateriaaleja ja selvensi asioita.
Joskus tuntuu, että kyse on yksittäisestä virkailijastakin, joka joko tahtoo käyttää maalaisjärkeä tai ei.
Olisihan tuossa teidänkin tapauksessa voinut varmistaa äidiltä, että tiliotteissa on nimenomaan elatusmaksu. Ehkä hänellä ei olisi ollut pokkaa väittää muuta.
Kyllä lapsen äidin kanssa pitäisi nyt ottaa ihan suoraan asia puheeksi, aivan kuten tarve hänen maksamille elatusmaksuille.
Asiaahan voi kysyä vaikka siellä lastenvalvojan luona, että mitenkäs niiden Kelan perimien maksujen kanssa toimitaan... Että voiko huomioida x-ajan verran äidiltä tulevissa elatusmaksuissa vai mitenkä saataisiin asia kuntoon...
On TODELLA ärsyttävää, ettei miehesi hoida itse asiaa. Elämässä valitettavasti on niitä hankaliakin asioita, ja joskus joku suuttuu.
Kuulostaa silti siltä, että miehesi exä saa hallita teitä "räjähdysalttiudella". Teidän tekisi mieli selvittää oleelliset asiat, mutta jos se suuttuu... Pidetään sitten mieluummin hampaankolossa, ja sehän varmasti sopii ex-rouvalle.
No en yhtään ihmettele että kuulostaa hullulta, niin se kuulostaa minunkin mielestäni! eivätkä kaikki tututkaan ole ensin uskoneet ennen kuin ovat nähneet asiaan liittyvää materiaalia...
Jos alunperin mies olisi kertonut minulle tälläisesta maksutapamuutoksesta niin olisin kyllä varmistanut että hänelle olisi jäänyt kopiot sopimuksesta! Niinhän se on, ärsyttävää kun saa miestä potkia hakemaan oikeudenmukaisia ratkaisuja ja jotenkin surullista ajatella että ex pystyy hallitsemaan meidän eloa näin. Eivätkä he aikanaan olleet yhdessäkään kuin about vuoden verran ja senkin pätkittynä: Välillä erottiin ja välillä yritettiin taas. Me olemme kuitenkin olleet pari pian jo 7 vuotta. Onko exän suuttuminen pahempaa kuin se että meidän perheessämme on kitkaa ja ristiriitoja asian takia? Raivostuttaa kun mies on arkajalka. Joskus jopa käy mielessä että onko kuitenkin jotain jota en tiedä... Hitto.
Todellakin sitä myös ajattelin että pitäisi pyytää joku toinen virkailija katsomaan asiaa, ja pitää huoli että asia pysyy vireillä. Jos vaikka joku muu osaisi katsoa asiaa järkevämmin. Ja pyytää myös jäljennös sopimuksesta, pakkohan sen on jossain olla! Eikä exällä ole mitään syytä suuttua minun mielestäni, kun hän on kuitenkin mokannut (kelan lisäksi) ja ottanut rahat kahdesta suunnasta vastaan. Eikö...? Tottakai se varmasti harmittaa mutta minkäs teet.
Eräs tuttu oli sitä mieltä että annettaisiin exälle vielä mahdollisuus ja varoitettaisiin että meitä on kehoitettu viemään asia oikeuteen, jos hän vaikka olisikin halukas ratkaisemaan asian muulla tavoin suosiolla. Toivon vaan että koko sotku olisi jo ohi, ihan liian kauan tässä on jahkailtu ja poljettu paikoillaan kun mielestäni asia on kuitenkin hyvin yksinkertainen: Liikaa ja väärin perustein saadut tuet peritään takaisin ja äiti osallistuu lapsensa kustannuksiin vaikka ei olekkaan lähihuoltaja.
Miten alan hiukan epäillä omaakin järkeäni kun kaikesta tästä ja muutamasta muustakin seikasta huolimatta haluan olla tekemisissä tämän naisen kanssa...
Lastenvalvojalle siis ja sieltä kautta asioihin käsiksi. Kiitos kun olet viitsinyt vastailla. Pistän tänne sitten tietoa kun jotain tapahtuu, toivottavasti pian...
Haa... Löysimpäs 2011 kirjoittamani tekstin. Saattaa olla selvempää kuin tuo tämä uudempi tuotokseni. http://keskustelu.suomi24.fi/node/10123927#comment-51965194
Mainitaan vielä että tuolloin minulla ja miehen exällä oli riitaa ihan aiheetta, joten viestin sävy voi olla... ärhäkkä? Muutkin aiheesta aikaisemmin kirjoittamani tekstit löytyy nimimerkillä tuplaelari tai tuplaelarit
Tuntuu oudolta tapahtumien kulku, sikäli jos sen oikein olen käsittänyt.
- Miehesi on saanut Kelalta pyynnön muuttaa maksutapaa.
- Mies on lähettänyt kirjattuna kirjeenä lomakkeen, jossa on molempien allekirjoitus, siis hänen ja sen lapsen äidin, jonka kanssa ei tule toimeen.
- Mies varmistaa puhelimella, että kirje on mennyt perille.
- Mies alkaa maksaa elatusmaksua exänsä tilille
- Kelalta tulee karhukirje. Kelalla ja miehellä itsellään ei ole enää mitään dokumentteja tallessa.
- Asia tulee ilmeisesti tässä vaiheessa sinulle yllätyksenä? Ainakin kirjoitit, että jos olisit tiennyt maksutapamuutoksesta, olisit vaatinut valokopion ottamista.
Toisessa ketjussa kirjoitit myös, että mies alkoi maksaa äidille jopa suurempaa summaa kuin olisi tarvinnut. Ja tämä kaikki sinulle kertomatta?
- Kela on nähnyt tiliotteista, että isä on maksanut suoraan äidille, muttei vaadi saatavia tuplaelareista äidiltä, vaan isältä, koska eivät voi niin tehdä. "Kanssasisarten" kohdalla toisessa ketjussa se on ollut mahdollista.
Jatkoiko mies karhulaskun maksamisen jälkeen elareitten maksamista äidille vai kelalle? Kun lapsi nyt asuu teillä, onko olemassa sopimus, jottei siltäkin ajalta tule joskus karhua?
- Kelan vastineessa lukee: "Koska päätöstä elatustuen maksamisen lakkauttamisesta ei ole asiassa tehty, eikä saaja ole sitä pyytänytkään..."
Kirjoituksistasi on saanut käsityksen, että Kela itse on pyytänyt asiaa, siis että mies alkaa maksaa elatusapua vaimolle, jolloin elatustuki lakkautetaan. MIKSI ovat niin tehneet ja kuinka eivät siitä mitään tiedä?
- Miehesi on liian kiltti hoitamaan asiaa, mutta kuitenkin sinä toimit asioissa välikätenä, koska osaat, toisin kuin se kiltti mies, esittää asiat niin, ettei tule riitaa. Toisen ketjun mukaan mies pelkää, ettei saisi enää nähdä lastaan, jos olisi tiukka asian kanssa. Mutta nythän lapsi asuu teillä? Mitä pelättävää miehellä oikeastaan on?
Oletko puhunut asiasta miehen ja miehen exän kanssa koskaan yhtä aikaa? Siis niin, että istutte saman pöydän ääreen. Silloin olisi hankalampi kertoa eri tarinoita. Tuntuu, että jokin tuossa ei nyt täsmää.
Olen samaa mieltä kuin se joku tuttavasi, että asiaa ei kannata viedä oikeuteen puhumatta ensin äidin kanssa. Jos kertomuksesi todella osoittautuu aukottomaksi faktaksi, eikä äiti silti osoita mitään yhteistyöhalua, niin sitten voi tosiaan kertoa, kuinka teitä on neuvottu hoitamaan asiaa oikeusteitse.
Kyllä mielestäni on ihan kohtuullista sanoa äidille, ettei tunnu sinusta oikealta, että häälahjarahasi menivät tälle miehesi exälle perusteettomasti ja ne pitäisi maksaa takaisin. Jos äiti siitä suuttuu, niin eiköhän tuo lepy ajallaan, asiaa mietiskeltyään...
Samoin ne nykyiset sopimukset olisi hyvä hoitaa ajantasalle!
Juurikin niin. Minä sain tietää sopimusmuutoksista ja tuosta elatusmaksujen summien muutoksista vasta ensimmäisen karhukirjeen tullessa. Tottakai se hetken kismitti kun sain tietää vasta silloin, mutta elatusmaksut olivat mielestäni siihen saakka olleet lähinnä miehen ja exän välinen asia, johon en ollut aiemmin nähnyt syytä puuttua. Siihen asti kaikki oli sujunut ok perheiden välisessä rahaliikenteessä ja lapsen kustannuksien jakamisessa. Eikä se summa ollut kuin n. 15e suurempi kuin viranomaisten päätöksessä, ei meidän talous siihen 15e/kk nyt kaadu.
Siinä kohtaa asiat menivät epäoikeudenmukaisiksi kun kelasta alkoi tulla miehelleni maksuvaateita ja siinä kohtaa siitä tuli myös minun asiani.
"- Kela on nähnyt tiliotteista, että isä on maksanut suoraan äidille, muttei vaadi saatavia tuplaelareista äidiltä, vaan isältä, koska eivät voi niin tehdä. " Juuri näin asia meille selitettiin. Enkä mitenkään käsitä miten se on mahdollista! Täysin järjenvastaista.
"- Kelan vastineessa lukee: "Koska päätöstä elatustuen maksamisen lakkauttamisesta ei ole asiassa tehty, eikä saaja ole sitä pyytänytkään..." " Sain kelan virkailijan puheista sen käsityksen että äidin olisi pitänyt vielä lähettää vahvistus että kela voi lakata elatusmaksujen maksamisen, mutta hän ei sitä tehnyt. Eli siis ei reagoinut tuen lakkauttamispyyntöön joka virkailijan mukaan oli tälle lähetetty. Tästä meillä ei ole kuin virkailijan sana. Muutospyyntö tosiaan tuli kelalta ja sijoittuu vuoden sisään siitä kun elarien hoitaminen siirtyi sosiaalikeskukselta kelan hoidettavaksi. Sitä en tajua miksi eivät mitään mukamas tiedä kun joka virkailija jonka kanssa olemme/mieheni on puhunut on selittänyt asioita hieman toisistaan poikkeavasti.
Niihin aikoihin kun ensimmäinen karhukirje tuli, suunnittelimme vuoroviikkoasumista, jolloin tehtiin nollasopimus maksuihin. Se on tällä hetkellä voimassaoleva sopimus vaikka lapsi muutti välillä äitinsä kanssa toiselle paikkakunnalle. Sopimusta ei silloin muutettu nollasta mihinkään kun ajattelimme (siis kaikki 3: minä, mies ja exä) että asia saa puoli vuotta olla niinään niin velkaa ei enää ole. Sitten tehdään uusi sopimus. Asia olisi todellakin hoitunut meidän kesken ilman kelaa. Mutta kun asiat menivätkin toisin. Lapsi asui siellä runsaat pari kuukautta mutta ikävöi meille, joten muutti meille ja pian vuoden asunut meillä.
Sitäpä olen ihmetellyt että mitä pelättävää miehellä enää on, ja otan asian keskusteluun hänen kanssaan. Raivostuttavaa tämä epäoikeudenmukainen nössöily. Olemme silloin kerran puhuneet kolmisin (en ainakaan muista muuta kertaa) silloin kun lapsi muutti äidin mukana muualle. Olen tismalleen samaa mieltä että kaikki ei ole oikein. Nyt ensin otamme yhteyttä kelaan ja tarkistamme tietoja vielä sieltä ennen kuin menemme lapsen äidin juttusille. Niin tämän velan kuin myös nykyisten elatusten kanssa.
Varmasti Kelaa voi syyttää turhasta byrokratiasta, mutta että tuossa määrin... Sitä on kyllä vähän vaikea uskoa.
Kela pyytää siis maksutavan muutosta ja asian hyväksymiseksi isä lähettää Kelalle MOLEMPIEN VANHEMPIEN allekirjoittaman lomakkeen, jonka jälkeen alkaa maksaa elatusmaksua suoraan äidille.
Tämän jälkeen äidin olisi vielä pitänyt allekirjoittaa erillinen suostumus siitä, että Kela ei maksa äidille elatustukea. Ja kun äiti ei sitä kirjoita, niin Kela perii isältä puolen vuoden saatavat, vaikka näkee tiliotteista, että isä on heidän ehdotuksen mukaan maksanut äidille.
Minä luulen, että harvat Kelan etuudet lakkaisivat koskaan, jos lakkauttaminen vaatisi asiakkaan allekirjoituksen siitä, että tämä suostuu edun lakkauttamiseen.
En tiedä... Jokin tuossa jutussa jutussa tuntuu käsittämättömältä ja ei niin todenperäiseltä. Ehkä jotain oleellista on jäänyt ymmärtämättä tai kertomatta sinulle?
Joka tapauksessa: onnea selvittelytyöhön ja asioiden hoitamiseen.
Voih... on kurjaa kun miehellä on lapsi, josta pitää maksaa elareita. Se on niin ikävää, mutta tosiasia. Onko mies yhtä katkera siitä, että onlapsi? Pohtikaa mitä voisitte tehdä sen asian eteen.
Mietin myös sitä, että joudutko sinä nyt menemään työhön jotta se lapsi saa edes niitä sukkia?Joudutko sinä maksamaan omista kaljarahoista toisen lapsen sukat?
Voih... onko mies onneton kun hänellä on lapsi? Kyllä se lapsen äiti on ollut kamala, kun on lapsen tehnyt.. eihän se mies mitenkään ole osallisena siihen vai? ei..
Jos luet aloitusviestin uudelleen tarkemmin ja ajatuksen kanssa, huomaat, että kyse on tuplana maksetuista elatusmaksuista, joiden vuoksi lapsen isä on miltei menettänyt luottotietonsa, tekemättä itse mitään väärin. Luottotietojen menettäminen ei ole mikään leikin asia.
Eikä isä vaikuta kyllä katkeralta siitä, että hänellä on lapsi, vaan siitä, että kyseisen lapsen äiti pimittää hänen rahojaan. Ihmemuija on kyllä tämä lapsen äiti, kun toimii tuolla tavoin...
Mistä sinä päättelit, että aloittaja ei ole töissä? Hän ainakin kertoo aloitusviestissä maksavansa miehenkin lapsen kuluja.
Mistä sinä päättelit, että aloittaja käyttää rahansa kaljaan? Perheenäitillä tuskin kaljaan rahaa menee. Vai onko nyt kyse siitä, että koska hän on miehen uusi puoliso, niin sinun mielestäsi hänen elämäntehtävänsä on tehdä kiusaa ja ryypätä kaikkien rahat?
Voi sinua pientä raukkaa. Erosta jo vuosia ja vuosia, ja vieläkin ryvet itsesäälissä ja tukehdut katkeruuteesi...
Mitä se sinua liikuttaa, mihin mies rahansa laittaa??? Eihän miehen kuulu sinua elättää. Hän saa laittaa omat rahat mihin haluaa, vaikka maksaa tuplatuplatupla elarit lapselleen jos haluaa.
Mistä sinä siitä suret, ei sulla ole velvollisuutta maksaa lapselle mitään, ei se ole sinun.
Mene töihin, jos tuntuu että rahasi ei riitä, et voi elää toisten siivellä.
Oletko Lissu vai joku samantasoinen älykääpiö?!?!
Varmaan joku älykääpiö sun kaltainen, joka luulee että miehen rahat on kaikkien yhtiesiä. Väärin, vain lapsi voi saada ne.
Tässä tapauksessa sai expuoliso. Sen on siis palautettava ne lapsen tilille, eikös vaan, Lissu2 ?!?!?!!
Voi hyvä luoja opettele lukemaan/ymmärtämään lukemasi...
Minä olen äitiyslomalla tällä hetkellä jota ennen todellakin olin palkkatyössä. Alkoholiin en ole koskenutkaan yli puoleentoista vuoteen.
Ja kyse on siitä että MINÄ ja lapsen isä maksamme lapsen elämisen , eikä lapsen ÄITI maksa muuta kuin ne kulut joita tulee silloin kun lapsi on hänen luonaan, eli n.4pv/kk... Eikä mitään muuta. Ei kenkiä, vaatteita (muutakuin ehkä sukkia ja kalsareita sen ajan tarpeiksi kun lapsi on siellä, eikä aina niitäkään), urheiluvälineitä, harrastuksia... Ei mitään. Minä ostan kyllä lapselle niin ruokaa, vaatteita kuin kirjoja, piirustusvälineitä, leluja, cd-levyjä jne. Mitä tarvitsee ja pyytää. Aina jotain myös poikapuolelleni kun omallekin pojalleni.
Lapsen tekoon tarvitaan aina kaksi, ja mies on ihan yhtä osallisena ollut poikapuoleni alkuun saattamisessa kuin exänsäkin, mutta niin kuin isä ei saa luikerrella kasvatus- ja elatusvastuusta, ei saa äitikään vaikka lapsi ei asuisi äidin luona!
Mies on päinvastoin olettamustasi erittäin onnellinen kun hänellä on kaksi ihanaa lasta ja vaimo, joka välittää kummastakin lapsesta, muttei todellakaan siitä että vanhemman lapsen äiti (eli siis ex) vetäytyy vastuistaan. Ja on meille vielä kaiken lisäksi velkaa melkoisen summan. Siitä kyse.
Lakkaa terrorisoimasta keskusteluja!
Ei halunnut maksaa kahdesti vaan teki sen pakon edessä. Miten minä voin olla maksamatta lapselle mitään, siitä ei seuraa kuin se että lapsi tulee kateelliseksi omalleni jolle joka tapauksessa ostan asioita, ja sitä paitsi, poikapuoleni kuuluu perheeseeni! Perheenjäsenistä huolehditaan. Kyse ei ole rahan riittävyydestä vaan periaatteesta: LAPSEN ÄIDIN KUULUU OSALLISTUA. Eivätkä ne äidin maksamat rahat minulle tulisi, haloo! Miehen tilille ne maksettaisiin että kulut suurimmista pakollisista hankinnoista ja kuskaamisista puolittuisivat. Edelleen minä maksaisin lapselle kaikenlaista extraa samalla kun omallekin!
Voi hyvänen aika. On se lapsen äiti tosi huono ihminen. Eikö se isä ole?
Mutta onneksi sinä pelastit tilanteen, näinhän se aina menee. Lapsenäitit muuttuvat todella huonoiksi ihmisiksi kun uusikko tulee ja niin sanoo.
Miten kummaa ne äidit ovatkaan osanneet hoitaa lapsiaan ja miestä silloin kun ei ollut tätä uusikkoa???
On se hyvä, että uusio itse kehuu itseään, eihän sitä muutkaan tee.
Ikävä tilanne, meillä täysin sama tilanne. Lapsi äidillään 3-4 päivää kuukaudessa ja isä maksaa kaiken. Kelassa ei ole edes käyty, koska lapsen äiti saattaisi suuttua asiasta. Asia ei tietenkään ole minun murheeni, tosin kyllä valitettavasti näkyy myös meidän taloudessamme siten, että yhteisiin ostoksiin esim. kodin remppaamiseen tai vaikkapa huonekalujen ostoon ei välttämättä ole rahaa koska lapsella on mm. kallis harrastus. Tai sitten nämä ostokset on tehtävä minun rahoillani, joka mielestäni ei kuitenkaan ole reilua kun yhteisestä kodista on kyse. Oman lapseni menot maksan myös itse. Asialle ei kuitenkaan voi mitään....valitettavasti.
Niin minäkin ajattelen, kun kertaan tietojani. Jokin oleellinen on varmasti mennyt ohi korvien. Kuulostaa tämä vaan niin hullulta ja mahdottomalta... Yhden jutun muuten huomasin: Pyyntö maksutavan muutoksesta ei tullut miehelle vaan exälle. Ja eri virkailijoilta tulee Toisistaan poikkeavaa tietoa. Voisiko olla että jokin asiakirja olisi jäänyt vain paperimuotoon epähuomiossa, arkistoitu siirtämättä tietoja koneelle? Kun koneeltahan ne virkailijat kaikki tiedot hakevat. Inhimillisiä erehdyksiä kun sattuu.
Ja vielä kiitos kun olet jaksanut viestitellä ajatuksiasi eteenpäin. Helpottaa hiukan jakaa asiaa jonkun kanssa ja saada neuvoa ja asiallista kommenttia.
Mukava, jos on ollut jotain apua, vaikka neuvot on kyllä vähissä.
Täällä ei tosiaan asiallisten kommenttien saaminen mitenkään itsestäänselvyys ole...
Tuntuu aina vain hullummalta tuo juttu. Uskon kyllä, että Kelalle sattuu virheitä, mutta onhan se ihan absurdia, että miehen exä olisi saanut Kelalta pyynnön, että miehesi alkaisi maksaa elatusmaksua suoraan hänelle.
Siis että Kela lähettää henkilölle A postia, että pyydämme henkilöä B maksamaan eri tavalla.
Ja tätä pyyntöäkö ei sitten Kelan järjestelmistä löydy?
Ehkä sellaista postia ei koskaan ole tullutkaan? Jotain on käsitetty väärin?
Jep. Ihmiset käsittää kyllä asiat välillä ihan miten itse haluavat ja vastaukset ovat sen mukaisia...
Juuri sitä pyyntöä ei löydy. Ja sellaisen ex oli miehelle kiikuttanut ja olivat allekirjoittaneet ja mies vei postiin. Näin minulle kerrottiin ainakin kun se ensimmäinen karhu tuli. On niin kusetettu olo enkä enää tiedä mihin uskoa ja kehen luottaa kun mikään ei tunnu täsmäävän. :(
:( Ymmärrän.
Itselläni on siis vastaavasta kokemusta. Minä myös olin vähän tuollainen rauhantuomari lapseni isän ja hänen ekan vaimon välissä. Olen siis eronnut, entinen uusperheellinen.
Nyt ajattelenkin, etten enää samanlaiseen lähtisi. Nykyinen miesystäväni hoitaakin itse asiansa ja on exänsä kanssa väleissä. Kummallisuuksia ei toistaiseksi ole ilmaantunut.
Yksityiskohdat olivat meidän tapauksessa erilaiset, mutta kuitenkin sama tilanne, että luulin muuten mukavaa miehen ekaa vaimoa tosi ahneeksi ja kieroksi ja vaikka mitä, kun "kusetti" elatusmaksuasiassa. Mies joutui muka maksamaan hirväesti liikaa, aiemmin tehty sopimus ei pitänytkään.
Kun lopulta päätin, että onhan tähän tolkku tultava ja otin asian napakasti puheeksi hänen ekan vaimon kanssa, niin hänen tarina olikin ihan erilainen. Mutta sitä ei saanut kertoa silloiselle miehelleni, koska nainen kuulemma pelkäsi häntä.
No, kerroin kuitenkin, mies raivostui ja selitti täysin uskottavan tarinan, miksi exänsä varmaan valehtelee. Tämän jälkeen eka vaimonsa ärsytti vielä enemmän.
Minua pompoteltiin siinä kahden tarinan välissä, ja omat rahani siinä sivussa menivät elarivelkoihin.
Myöhemmin oltiin tekemisissä toisen perintäjutun kanssa, joka oli vielä ihmeellisempi. Selvittelin asioita miehen selän takana, kun en mitään järkevää vastausta saanut mihinkään. Mies alkoi kilahdella tavalla, etten enää ihmetellyt, vaikka eka vaimonsa häntä pelkäsi.
Nyt olen onneksi tuosta sopasta ollut erossa monta vuotta. Lapseni isän uuden vaimon (kyllä, on kolmatta kertaa naimisissa ja vauvakin tulossa) puheista olen käsittänyt, että nyt se olen minä, joka on ahne ja kiero... No, aina oppii itsestään uutta. ;)
Toivottavasti teillä asiat selviävät parhain päin.
Voi että kun muistuttaa jutut toisiaan! :O Hämmentävää. Toivottavasti omasta miehestäni ei paljastu mitään inhottavaa ja liittomme on ja kestää. :) Haha, taitaa olla melko tyypillistä uusikoiden ajattelua tuo että ex on ahne ja kiero. Niinhän minäkin ajattelin ja vielä lisäksi että hän on töykeä ja epäystävällinen kunnes aloin käymään yksin siellä viedessäni poikaa äidilleen. Mies ei aina pääse työn vuoksi. Silloin pääsimme puheyhteyteen ja hän osoittautuikin ihan erilaiseksi kun mieheni ei ole paikalla.
Kai se vain on niin että toiset nostavat meistä esiin parhaimmat puolet, ja toiset taas pahimmat. ;)
Mukavaa kun kuitenkin selvisit tilanteesta ja nyt sinulla on Toimiva suhde ja kaikki hyvin. Toivotaan, täälläkin, toivotaan... :)
Mietin tässä vielä, että vähän hankala tuota juttua on varmaan viedä oikeuteenkaan, jos mitään dokumentteja ei löydy - paitsi ne tiliotteet ja Kelan karhukirje.
Mies on itse vapaasta tahdosta laittanut rahaa exänsä tilille. Kelalta on sittemmin tullut karhukirje maksamattomista elatusmaksuista.
Missään ei kuitenkaan ole mitään faktaa siitä, että mies olisi maksanut exänsä tilille juuri Kelan pyynnöstä, korvatakseen Kelan maksaman elatustuen suoraan äidille.
Asiahan voisi olla esimerkiksi niinkin, että mies on luvannut syystä x osallistua tietyn ajan lapsensa elatukseen tuplasti, mutta on kuitenkin luistanut siitä Kelan osuudesta. Syy voi olla mikä tahansa - esim. aikanaan maksamatta jääneen elarit. Jostain syystähän maksuliikenne on aikanaan siirtynyt Kelalle.
Ja sitten myöhemmin mies voisi päättää, että tupla oli liikaa ja Kelan pitäisikin hakea saatavansa exältä, ja esittää tiliotteita todisteeksi.
En tiedä, mikä on miehen exän tarina tilanteesta, mutta jos se on erilainen kuin miehellä, niin oikeudessa olisi vain sana sanaa vastaan.
Ja tosiaan kohtuutonta olisi viedä juttu oikeuteen, selvittämättä ensin reilusti äidin kanssa.
Mutta sitä en käsitä, miksi ette ole jo tehneet uutta (tapaamis-) ja elatussopimusta, kun lapsi kerran nykyään asuu teillä.
Niin. Se ei välttämättä toimi se oikeuteen vieminen eikä sitä muutenkaan... Aiheutuu vain pahaa mieltä kaikille. :/ Niin kuin joku tuossa jo sanoikin, parempi laiha sopu kuin lihava riita, hyvin sanottu mielestäni. Ja kun tästä eteenpäin saataisiin asiat reilulle tolalleniin oltaisiin jo plussan puolella. Hmm.
Sitä ei silloin heti tehty, ettei lapsen äiti vaan muuta mieltään ja ala vaatia lasta takaisin itselleen. Olisimme alunperin jo olleet sitä mieltä ettei lapsen olisi pitänyt muuttaa ensinnäkään äitinsä kanssa vaan jäädä suoraan meille, mutta se ei käynyt äidille kuin vasta silloin kun lapselle alkoi tulla sopeutumisvaikeuksia uudella paikkakunnalla. Silloin äiti myönsi olleensa väärässä ja sanoi että olisi ollut alunperinkin järkevämpää antaa lapsen jäädä meille. Mutta ymmärrän. Kuka äiti "luopuisi" lapsestaan yrittämättä ensin itse kaikkensa?
Suunnitelmissa oli heti käydä tekemässä paperit kun on osoitteen ja koulun muutos saatu selväksi mutta se sitten jäi jostain syystä, keskityttiin kai sopeutumaan kaikki taas uuteen tilanteeseen. Me aikuisetkin olimme vasta saaneet "surutyömme" valmiiksi lapsen poismuuton takia, kun tilanne muuttuikin jo uudestaan. Samaan syssyyn osui myös ensimmäisen yhteisen lapsemme odotus... Viimeiset 2 vuotta on ollut todellista muutosten aikaa ja myllerrystä.
Kelan hoidettavaksi siirretyissä asioissa tulee jatkuvasti virheitä. KELAN virheistä kärsii asiakkaat jatkuvasti.
Kelan lääkäritkin on tunnetusti hyvässä kurssissa. Kelan lääkärin ja valelääkärin erottaa siitä, että valelääkärin on nähnyt potilaan.
Myöskin Kelan päätökseen asioissa vaikuttaa se, kuka virkailija on, eli on melkeinpä lottovoitto jos kohdalle sattuu ammattitaitoinen ihminen.
Tässä teidän tapauksessanne ei missään nimessä mieheltä olisi voitu periä liikamaksuja!
Vaan siltä expuolisolta joka oli saanut LIIKAA RAHAA. Tietysti se maksaa takaisin joka aiheetta saa tukiaisia! !
En ymmärrä miten Kela laittoi maksajaksi henkilön joka ei ollut edes saanut Kelalta rahaa ?!?!
HYVÄ KELA TAAS KERRAN...
Huoh. Niimpä.
Kela vetosi elatusmaksujen laiminlyöntiin koska suorituksia ei oltu maksettu kelalle.
Ja sitten varsinainen kysymykseni:
Millä saisin kauniisti puhuttua asioista poikapuoleni äidille mutta niin että varmasti menisi perille? Miten otan asian esille ystävällisesti mutta lujasti? Rouva on herkästi tulistuvaa sorttia varsinkin kun kyse on rahasta ja lyttää mieheni saman tien oli asia mikä tahansa, eivät tule toimeen laisinkaan. Minä olen jo jonkin aikaa toiminut ”suomentajana” heidän välillään. Siksi minä siis ajan asiaa, eikä mieheni (joka on samaa mieltä kanssani että äidin pitäisi osallistua lapsensa kustannuksiin ja maksaa velka).
Heh.. tää viimenen kappale on tosi hyvä...lukekaapa oikein ajatuksen kanssa, niin tajuutte asian ytimen.
Voi mahoton.. onko tämä ees totta??? Hehheeee.. ei voi kun nauraa ja samalla itkee...
Minä olen ollut samassa tilanteessa, miehen ja tämän exän välikätenä. Välinsä olivat niin tulehtuneet, että minä hoidin miehen exän kanssa lasten asioita puhelimitse ja kasvotustenkin. Miehen exä ilmoitti jopa tarhaan minut lapsensa hakijaksi, sanoi, että minulla on enemmän järkeä päässäni kuin miehellä koskaan.
Nykyään olemme miehen kanssa eronneet, ja meillä on yhteinen lapsi. Olemme edelleen tekemisissä miehen ex-vaimon kanssa, pidämme huolen, että sisarukset viettävät aikaa keskenään ja tapaavat säännöllisesti. Suhde kariutui, mutta minä sain pysyvän ystävän, joka on lapseni sisaruksen äiti :)
Siis täh ? Mikä tossa nyt niin naurattaa..
No tämä!!!
"Millä saisin kauniisti puhuttua asioista poikapuoleni äidille mutta niin että varmasti menisi perille?" .. elikkä, tämä uusikko pitää miehen exää todella tyhmänä, joka ei ymmärrä mitään, mutta uusikko ymmärtää kaiken, eikä keksi keinoa millä saisi miehen exän tajuamaan asioita... hän on siis tosi fiksu, mutta miheen exä tosi tyhmä.
" Minä olen jo jonkin aikaa toiminut ”suomentajana” heidän välillään. Siksi minä siis ajan asiaa," .. elikkä tämä uusikko pitää itseään loistavana välikätenä, joka siis toimii minäminä osaan tyylillä, hän sopii kaiken, hän osaa kaiken, muuta tappeleee, mutta hän yrittää sopia ja on hyvä ihminen.. muut ei osaa mitään.
Niin itsekästä ja typerää, että minäminäminä... muut eivät mitään.
Se naurattaa, että miehen exä on niin huono ihminen, ei tajuu mitään ei osaa mitään, mutta kun uusikko tulee väliin niin kaikki hoituu hyvin ja järkevästi..mikä saa ihmisen toimimaan ja ajattelemaan noin, että eron jälkeen puolisot ovat erittäin tyhmiä, ja vajoavat johonkin osaamattomuuteen ja tyhmyyteen eikä tiesä ei osaa enää mitään???
Onko se uusikko niin epätoivoinen, että pitää itse korostaa itseään ja nousta kaikkienyläpuolelle, että hän osaa sovitella, hän tietää miten tehdä, ja jos ei tiedä, niin sitten pyydetään apua, että miten voisi saada väännettyä jyveästi että se exä tajuaisia edes jotain?? On se niin tyhmä.
KUULEPPAS. tämä aloittaja myöntää olevansa neuvoton ja kyselee miten toimia kun mies ei näytä saavan asioita kuntoon.
Ei näytä ex.lle menevän perille se, että hän on velkaa exmiehellensä koska tämä maksoi hänen puolestaan velan Kelaan!
Eli miehen eksä on tyhmä tai näyttelee tyhmää. Tämä uusi puoliso haluaa välttää konfliktia eikä uskalla sanoa suoraan, valitettavasti.
Jos ex olisi fiksu ihminen niin hän olisi jo maksanut velkansa, mutta ei näytä olevan.
Eikä saanut pitää edes lastaan vaan tämä miehen uusi puoliso on nyt huolehtinut lapsesta.
Tässä(kin) tapauksessa mies vaihtoi parempaan, eikä hylännyt lastaan jätti vain entisen eukkonsa.
Vastaa vaan itsellesi, sillä lailla saa semmoisia vastauksia kun haluaa. Se on vanha konsti, ja keksitty jo.
Olet outo ihminen puhut ihan sekoja. Etkö ymmärrä lukemaasi?
No voi herrajee kun täytyy jonkun taas olla viisas...
Ei, en pidä exää tyhmänä enkä huonona. Päin vastoin, pidän hänestä! Tässä asiassa hän vaan on kierrellyt aina kun olen yrittänyt ottaa asian puheeksi. Haluan asian "menevän perille" eli että hän ottaisi keskustelunavaukseni todesta eikä kääntäisi keskustelua muihin aiheisiin. Hän tietää olevansa velkaa, on sanonutkin että ei kelan olisi pitänyt meiltä mitään periä, mutta ei kuitenkaan tee mitään maksaakseen, onko se sinusta sitten fiksua? Miten itse toimisit jos joku olisi perheellesi suuren summan velkaa, eikä ota hienovaraisia tiedusteluja huomioon ollenkaan? Onko oikein jos etävanhempi ei osallistu lapsen elatukseen, oli kyse sitten isästä tai äidistä. Kaikki asiat eivät ole mustavalkoisia, jokainen tekee virheitä/väärin jossain kohtaa elämässään ja tämä on hänellä se asia.
En minäkään aina tule toimeen kaikkien kanssa ja olen väärässä, teen virheitä ja riitelen,mutta en myöskään ole sellainen kaikkitietävä ja -osaava täydellinen ja itserakas uusikko kuten sinä näytät minusta ajattelevan.
Miksi olisin tekemisissä ihmisen kanssa ja sanoisin jopa pitäväni tästä jos pitäisin häntä massiivisesti itseäni tyhmempänä, niin kuin sinä väität minun tekevän. Sama pätee mieheeni. Miksi ihmeessä olisin mennyt naimisiin tyhmänä pitäväni miehen kanssa? Pidän siitä kun pystyn keskestelemaan ihmisten kanssa tasavertaisena.
Mies ja ex erosivat nimenomaan jatkuvan riitelyn seurauksena, mihin se asia olisi kadonnut eron jälkeen? Olenko sanonut että he ovat tyhmiä? He eivät vain tule toistensa kanssa toimeen ja se siitä.
Ja ainoa nimimerkki jolla tähän keskusteluun kirjoitan on tämä.
On se vaan hienoa kun ihmiset lukee rivien välistä ihan mitä itse tahtovat.
Alkuperäiseen asiaan palatakseni, jos haluat säilyttää edes jonkinlaiset välit miehesi exän kanssa, pysy poissa sotatantereelta. Anna miehesi hoitaa riitatilanteet tai jättää hoitamatta, oman valintansa mukaan.
Parhaiten selviät ottamalla neutraalin asenteen, ja tukemalla miestäsi kulisseissa, niin sanoakseni.
Asian esille ottaminen exänsä kanssa on miehesi tehtävä, jos ei hänestä siihen ole, se on siinä sitten. Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
Niin, onhan se noinkin. Kuitenkin rakastan miestäni ja pidän hänen exästään. Ehkä pitäissi antaa asian olla vaikka itseä vähän ärsyttäisi.
No etpä näytä rakastavan, kun haluat pahoittaa hänen mielensä haukkumalla hänen läheisiään. Ei kukaan fiksu teee niin.
Mulla van on semmoinen aavistus, yleensä oon oikeessa, että olet vain kaveria siksi että pääset sen avulla enempi mollaamaan miehen läheisiä.
Pidä viholliset hyvin lähellä, sen avulla pääset heistä eroon ja tunnet olevasi sankari.
Kylläpäs on vainoharhaisen ihmisen puhetta, huh huh... Sinun maailmankuvasi on kertakaikkisen pahasti kieroutunut ja vääristynyt. Sinä aina ajattelet ihmisistä kaikista pahinta, ja sen vuoksi pelkäät kaikkia vieraita ihmisiä.
Niin taas Lissu tunki tuomaan katkerana noita älyttömiä juttujaan. Kun hänellä ei ole miestä eikä lapsia kotonaan joita voisi haukkua!
Lissu parka :(
Niin ja ketähän taas muka haukuin? Nimimerkkisi taitaa viitata itseesi, vai kuinka? ;) Ei olis tarvinnu, kyllähän me kaikki muutenkin huomataan millainen olet.
hups, tuli virhe omaan nimimerkkiin... ^.^
Lissukka, kirjoita ees eka sana oikein!! Idiotti.
Kuulostaa minusta lissuksi liian järkevältä ja sovittelevalta tuo neuvoton äitipuoli. Näppäinvirhe voi tulla kenelle tahansa.
Ap, toivottavasti huomaat uuden kommenttini sule tuolta keskustelun keskeltä.
Ei toi "neuvoton äitipuoli" ole mikään Lissu. Vaan esim onnen perhe, voih voih ohi ja Pösilö pösilö. Lissukka käyttää mitä hauskempia nimimerkkejä mutta teksti paljastaa kuitenkin sen idiootin.
Juu minulla tuli ihan oikeasti näppäinvirhe tuossa nimimerkissäni, enkä todellakaan ole Lissu. :D Välillä vauva sylissä on vaikea kirjoittaa ;)
Älä selitä! Lissu vaan ei tajuu kun on idootti et sut on keksitty.
Sinä voi sua sentään oot Lissu! Huomenta vaan...
Kuules lissu, kirjoitat itellesi kyssäreitä ja vastauksia. Hola hola...mitähän sie kysyit?
Yksi lapsi 6 kk, en tiedä summan suuruutta, arvio 6 x 160 = 960. Tonnin vahinkoja sattuu, vesiputki paukahtaa, autosta joku kompura, kamera välähtää... jätä summa katovahinkoihin, äläkä ärsytä sillä köyhää etä-äitiä. Samoi voit unohtaa sukkien ostovuorot.
Pidemmän tähtäimen suunnitelma : miehesi varaa lastenvalvojalta ajan elatussopparin tekoon. Maanittlette ja huijaatte äidin sinne. - Kun Kela silloin töppäsi, niin laitettais tää papru nyt niin, että saatais Kelalta rahaa Villen menoihin, kun se tarvii uudet vetimet jne. Tarvittais sun apua, voisitko käydä lastenvalvojalla, sulle ei tule mitään kuluja, samalla voitais unohtaa se vanha sotku... voisiks sä auttaa, kun meilläkin on nyt tiukkaa, oot niin kiva/reilu/ ajattelet Villen parasta.
Jos ämpyilee vastaan, niin tirautat pikku itkut, että jos menee käräjille niin Villen nimissä joudutaan hakeen elatusta, nyyh....
Lastenvalvoja ottaa virkansa puolesta yhteyttä äitiin, mutta voitte nätisti kertoa etukäteen...