Olen pitkään ajatellut hommata koiran. Opiskelut on kuitenkin vielä kesken. Kesällä jää n.1kk lomaa ja ajattelin silloin koiranpennun hommata. Onko 1kk ( luovutus ikä) valmis olemaan sen 6h päivässä yksin?
Kuulisin mielelläni myös kokemuksia pennun hommaamisesta! Oletteko joutunut ottamaan lomaa töistä/koulusta vai mitenkä on pennun hommaaminen onnistunut? :)
Kuulisin mielelläni myös kokemuksia pennun hommaamisesta! Oletteko joutunut ottamaan lomaa töistä/koulusta vai mitenkä on pennun hommaaminen onnistunut? :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyviä vinkkejä ja asiaa pennun hommaamisesta löytyy:
www.sey.fi
www.kennelliitto.fi
www.halpapentu.fi
Tutustu eri rotuihin ensin ja pohdi mihin tarkoitukseen koira tulee. Ennen kesää on hyvää aikaa säästää koiraan rahaa ja kierrellä tapahtumissa jne. :)
Meillä ensimmäinen koira sai tuon kuukauden aikaa ja jälkimmäiselle oli aikaa vain 2 viikkoa (tosin se ei jää ENÄÄN ikinä yksin, sillä vanhempi on sen seurana).
Ensimmäisen koiran kanssa ei juuri ymmärretty opettella yksi oloa. Se olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Jätimme kuitenkin esim kauppareissuksi sen yksin yms normaalien toimintojen ajaksi ja meidän muru pärjäsi loistavasti.
Sitten tämä nuorempi.... 2 viikkoa koulutin sitä joka päivä yksinoloa ajatellen. Vein vanhemman koiran nimittäin lenkille, jolloin nuorempi jäi yksin. Aluksi yksinolo oli sitä, että eristin sen niin, että se näki minut. Yksinolo aika oli aluksi niin pitkä, kunnes koira rauhottui. Sitten se pääsi hetkeksi leikkimään ja sitten toistettiin (hetki= 1-2tuntia). Sitten menin toiseen huoneeseen, ettei se nähnyt minua ja menin luokse kun rauhoittui. Pärjäsi loistavasti. Sitten alkoi tuo lenkitys eli jäi aivan yksi kotiin. Aluksi vain 2-5 minuuttia riippuen vanhemmasta koirasta. Kotiin tultuani koti oli AINA kaaos. Kengät oli olohuoneessa ja olohuoneessa olleet lelut ja luut oli eteisessä. Lisäksi se oli mennyt sukkakorille ja ripotellut sukkia ympäri kämppää. Sitten oli useammat ripulit ja pissaa tosi paljon ympäri kämppää. Sitten päätin jättää sen kotiin kerran niin, että menin ulko-ovesta ulos ja menin katsomaan ikkunasta mitä tapahtuu. Jo pelkästään siirtymän aikana se oli aloittanut tuhoamisen.
Yritettiin jättää kaikenlaisia aktivointi leluja ja se vähän helpotti tilannetta (esim sukat oli ehkä saanut olla rauhassa), mutta kaaos se silti oli. Kuitenkin kun se jäi kahdestaan vanhemman koiran kanssa, ne pärjäsi loistavasti ja koira oli melkein sisäsiistikin (kyseessä siis 10-12vk ikäinen kakara). Päätimmekin perheessä, että sitä ei sitten eroteta vanhemmasta koirasta ja jos vanhemmalle koiralle jotain sattuu, tilannetta mietitään sitten uudestaan.
Eli kuukausi on riittävä, jos koira on sen luontoinen ja siihen valmis. Kuitenkin kannustan yksinolo koulutukseen. Älä moikkaa iloisesti koiraa kotiin tullessasi tai sano "heippa" lähtiessäsi. Näin tuleminen ja lähteminen ei ole niin iso asia. Jos taas saat samanlaisen hirmumyrskyn kuin meidän tämä jälkimmäinen.... hanki vauva portti, hanki aktiviteettejä sille, ole kärsivällinen ja toivo parasta. Kyllä ne oppii kun olet johdonmukainen etkä tosiaan tee siitä tulemisesta ja lähtemisestä MITÄÄN numeroa. (opeta myös, että kaverisi ei tule riemuiten huutaen tai isosti hyvästellen, sillä joskus silläkin voi olla merkitystä varsinkin jos koira on samanlainen täystuho kuin meidän)
Onnea koiran hankintaan!!! :)
Meille tuli vauva ja viikonlopun hänen kanssaan kerkesin olemaan joillan harjoteltiin vain muutamalla minuutilla. Seuraavan viikon oli kavereita hänen kanssaan kun itse olin töissä ja silloin jo aloitettiin tunnista muutamaan tuntiin, Koskaan ei ole ollut ongelmaa, paitsi jos olen ollut kokopäivän poissa niin pari kertaa repinyt pissapaperin.
Riippuu tietysti rodusta ja luonteesta mutta jos vaan kovin harjoittelee yksin olemista niin kyllä se sen kestää :) Meillä ainakin nykyään kun tulen kotiin niin koira on niin sikeessä unessa et varmasti vain nukkuu sen ajan :)
Meillä opeteltiin neljä päivää ja sen jälkeen koira oli 8,5 h yksin kotona. Harjoittelu pitää aloittaa heti. Koira eristetään laumasta kodin sisällä eikä kitinöistä huolimatta sitä mennä moikkaamaan eikä lepyttelemään. KERRANKIN jos tässä kohtaa erehdyt pennulle huikkaamaan yhtikäs mitään, vinkuna on seuraavalla kerralla tuplaten pahempaa ja vaativampaa. Sehän sai sillä sen minkä halusi, eli ihmisen tykö ja huomiota... Sitä on sydäntäraastavaa kuunnella, mutta antaa sen vaan huutaa.