Sovittelu huuhaata ainakin Espoossa

Sovittelussa kyllä tämäkin asia aina kerrotaan. Kun kyseessä on yleisen syytteen alainen rikos esim. pahoinpitely, jää aina syyttäjän harkintaan vaatiiko tekijälle rangaistusta vai ei. Eli vaikka mahdollisista korvauksista on osapuolten välillä sovittu, jatkuu asian käsittely oikeudessa jos syyttäjä katsoo tarpeelliseksi. Sovittelun tarkoitushan ei ole että rikoksen tekijä selviää teostaan rahalla. Siitähän seuraisi oikeus kohdella toisia kaltoin jos on lompakossa pätäkkää. Sovittelussa osapuolet voivat kohdata toisensa, selvittää tapahtuneen, ottaa vastuun, pyytää ja antaa anteeksi, sopia vahinkojen korvaamisesta.
Sovittelun jälkeen asia on yleensä saatettu tasapainoon asianosaisten väillä. Syyttäjä on sitten valtion asialla vaatiessaan teosta rangaistusta.

Sovittelijan olisi pitänyt kertoa eri vaihtoehtoisista ratkaisutavoista. Valita edes, jos on ollut epäpätevä. Tietysti voi olla, että sovittelun ajankohtana on ollut vain yksi asianomistajarikos tiedossa ja siitä päädytty sovitteluun ja sitten myöhemmin selvinnyt lisää, jolloin ei enää ole ollut mahdollisuuttakaan sovitella.