Voiko koira olla oikeasti tyhmä tai yksinkertainen?

Kaikki koirat ei oo mitään suorittajia. On myös itsepäisiä rotuja - ja yksilöitä. Oma koirani on fiksu ja se oppii nopeasti, mutta se on itsepäinen eikä omaa miellyttämisen halua.

Kouluttamisessa pitää myös tietää mikä motivoi koiraa (joku tietty herkku, lelu) ja itse olen sitä mieltä että kunhan koira osaa perusasiat, on sosiaalistettu, tietää paikkansa laumassa eikä räyhää ja antaa leikata kynnet ja suorittaa muutkin hoitotoimen piteet niin siinä on jo ihan tarpeeksi. Koiran ei tarvitse mielestäni osata mitään tottis liikkeitä kuten mennä maahan vauhdista.

Toki on varmasti myös niitäkin jotka eivät ole viitsineet koiralleen opettaa mitään ja ovat ottaneet koiran mitä ilmeisemmin vain hetken mielijohteesta tajuamatta mitä koiran omistaminen tuo tullessaan ja tietämättä koirista mitään.

En minä ainakaan katso tarpeelliseksi, että koira osaa kieriä ja antaa tassua tarvittaessa, milloin leikkiä kuollutta ja milloin sanoa isoa sanaa. Ja kuten cf sanoi, jotkut koirat on itsepäisiä, joille jokin niinkin yksinkertainen temppu kuin paikka, voi olla ylitsepääsemätön ellei sitä keksitä mikä motivoi koiraa 100%sti varsinkaan jos rotu on ei-miellyttämishaluinen. Jos tällaiselle rodulle haluaa kouluttaa nämä, istu, maahan, paikka, sivu ja niin edelleen, niin saa olla pirun hyvä lukemaan koiraa ja riittävästi hermoja, että saa ne toimimaan. Ja tällainen voi myös oppia ne, mutta ei välttämättä tee pyydettäessä ellei se saa sitä samaa mikä motivoi silloin kun ne opetettiin ja tällöin omistaja voi luulla, ettei se koira ole niitä oppinut

ei mun koiralla oo ainakaa tarvis osata mitää päätä kääntäviä sirkustemppuja. koirassani on 50 prossaa bordercollieta, joten fiksuutta kyllä löytyy. koirani osaa peruskäskyt ja tietää juurikin paikkansa laumassa niiku ylempänä caninefamiglia sanoikin. ei ole kyse siitä että en laiskuuttani jaksa opettaa, haluan vaan pitää koirani koirana en sirkuspellenä tai suorittajana. pääasia että koirani tottelee ja käyttäytyy niinku koiran pitääki.

Miksi kotikoiran pitäisi osata sirkustemppuja ? Meillä osaa istua, maata, ottaa nätisti (istuu ja etutassut ylhäällä), osaa olla jo pikkuisen aikaa paikallaan, mutta ne sille aiokaan mitään kierimisiä tai voltteja opettaa, kun se on seurakoira eikä ole sirkukseen menossa. Eikä todellakaan ole tyhmä koira, vaikka itsepäinen osaa olla.

Koirat ovat tyhmiä oikeesti.

Kissat on fiksumpia.

Minulla on mäykky (=pässi, ei tyhmä) ja minä opetan sille "sirkustemppuja". Mutta en minä opeta niitä sille siksi, että sen pitäisi osata jotain ihme temppuja, vaan siksi, että se on osa meidän yhdessä touhuamista. Kovilla pakkasilla jätetään lenkit lyhyemmiksi ja tehdään sisällä temppuja ja päinvastoin. Välillä on kertoja, että sitä ei vaan kiinnosta (ulkona varsinkaan) ja sitten ei tehdä. Ja välillä on päiviä, että se kulkee perässä, taputtaa jalkaani ja odottaa, että tehdään jotain.

Mitä on viisaus ja tyhmyys koiralla? Itselläni on kaksi koiraa. Toista pidetään äärettömän viisaana, koska se oppii keiken hyvin herkästi, ja on jo ominaisuuksiltaan sellainen sopiva juuri tokoon ja muuhun. Tähän mennessä ei ole tullut vatsaan montaa asiaa, jota se ei olisi oppinut erittäin nopeasti, muutamalla toistolla. Tälle koiralle uusi asia tarkoittaa aina automaattisesti haastetta, mikä pitää ratkaista. Se vaan menee ja tutkii asioita. Ja valitettavan usein se keksii kyllä myöskin ongelmaansa ratkaisun. Eli siis saa kaiken tahtomansa jollain konstilla tilaisuuden tullen. Ei auta ovenkahvojen kääntämiset, tämä avaa vetoketjut, se avaa lukitut ovetkin. Se avaailee laatikot ihan vaikeuksitta. Toisaalta hyvä niin, että käyttää aivojaan, eikä voimaa, eipähän tule tuhoja sitten. Hölmömpi koira voisi syödä takkiin taskun kohdalle reiän herkkuja tavoitellessaan. Tämä onneksi avaa vain vetoketjun ja onkii haluamansa ulos sieltä avatusta taskusta. Mutta joskus ei tiedä pitäisikö itkeä vaiko nauraa. Arjessa tällaisen älykön kanssa elämisessä on haasteensa. Mutta kouluttaessa ei turhautumisen tunteita tule. On erittäin palkitseva harrastuskoira.

Sitten minulla on "tyhmä" koira. Samalla kouluttajalla, ja ihan yhtä paljon on yritetty panostaa. Se vaan ei opi, tai sitten soveltaa. Perusasiat kyllä menee, mutta en jaksa edes ajatella jotain kulmien tiiviyksiä ja muuta sen kanssa alkaa hinkkaamaan. Se ei ymmärrä peilikuvaansa, vaan luulee sitä toiseksi koiraksi. Noin niin kuin yhtenä esimerkkinä. Sillä on sellainen höntti ilme todella usein, ja siitä todella näkee, että nyt ei kyllä tajua mistän mitään. Se vaan jäätyy uuusissa tilanteissa, ei sillä ole mitään ongelmanratkaiskykyä, vaan useimmiten nuo tilanteet päättyvät siihen, että koira kyllästyy ja menee pois. Heti korvaansa kupsutettuaan (sijaistoiminto). Sitä on todella vaikea palkata ja motivoida. Mutta ihmisrakas se on, ja onkin lähinnä sellaisena kaikille sopivana seuralaisena nykyisin. Kyllähän useimmat ihmiset sille hyväntahtoisesti naureskelevat. Ei siinä mitään. Ihan ihana koira se on kuitenkin, vaikka ei nyt niin oppimiskykyinen olekkaan. Kai silläkin omaa viisauttaan jotain on, mutta sitä on kyllä suoraan sanoen toella vaikea havaita arjessä.

Tottakai koirissakin on välkympiä ja tyhmempiä olentoja ihan niinkuin ihmisissäkin. Luonnossa älykkyys näkyy selviytymisessä itsensä ja pentueen ja tyhmimmät karsiutuu.

Kaikki koirat varmasti oppii toisilla vie kauemmin vain kuin toisilla.

Ja toisilla vaikuttaa myös luonne eli ei motivoidu suorittamaan mutta voi olla silti erittäin älykkäitä. Ja toiset pyrkii miellyttämään.


Yleensä kehitysvammaiset kasvattaja lopettaa heti. Yhden olen vain nähnyt ja oli pikkurotu.

Joo-o itselläni pari rekkua, sekoituksia, alta 15 kg. Molemmat eri rotujen sekoituksia. Uros alta vuoden, ehdollistan pallolle hyvää vauhtia, eli pallo kaikki kaikessa. Vanhempi narttu reilut 5 v. ja tekee kaikkea kivaa. Mulla kotona myös kotiagi välineet. Vanhempi tykkää oppia kaikkea mahdollista. Oppii hyvin herkästi. Ja ei sen ei tarvitse pakolla suoriutua mistään vaan on suoriutuja eli esim. keilan kaadon oppi parissa minuutissa. Ja ihan vain näytin mallia että näin käyt kaatamassa nurin. Käsimerkein menee nuorempikin jo istumaa sekä maahan. Teen koirien kanssa sitä mistä tykkäävät. Jos joku homma ei hotsita niin sitten ei. Tuo opetushomma on vähän niin sun näin joillakin, ei vaan osata. Esim. semmoiset asiat kuin katsekontakti, koiran lukeminen jne. ovat täysin hepreaa joillekin. Eräs tuttu 70 v. rouva ei osannut opettaa koiraansa istumaan. No puistossa kun olimme kahden kysyin, että saanko opettaa sen istumisen ja ei siinä mennyt kuin muutama minuutti niin johan koira jo istui ja sai tietty namipalan kiitokseksi. Tämän jälkeen kävimme parisen kertaa ko. rouvan kanssa kävelyllä ja sain hänet ymmärtämään koiraa ja koiran käytöstä koiran näkökulmasta. Hän kertoi, että ei ole ikinä aikaisemmin ymmärtänyt näitä kaikkia asioita ollenkaan ja muuta rekku hänelläkin ollut. Lainasin pari kirjaa ja nyt ollaan niin onnellisia. Koira jo 9 v. ja oppinut näitä ihan perusjuttuja ja myös kierähtää. Mielellään tekee kaikkea helppoa. Omistaja kertoi, että nykyään heillä on yhteiset aamu- tai iltajumpat tekemisen merkeissä ja hauskaa on. Mutta itse siihen, että oppiiko vai ei. Minulla oppii, kaikilla tutuilla ei ja kyllä mielestäni rotukin vaikuttaa.

Kyllä mää uskon että koiria on nii erittäin fiksuja ku erittäin tyhmiäki. Meillä on perheessä monta koiraa ja yks nuista on oikeesti tyhmä. Kyllä se temppuja osaa ja oppii ku opettaa, mutta itsenäinen ajattelu siltä puuttuu ihan täysin eikä se oikeestaan hoksaa mitään juttuja ellei niitä sille "kädestä pitäen" näytä. Kyseinen koira meni joskus koiran pentuaitaukseen mutta ei osannut tulla poissa sieltä (ois pitäny vaa peruuttaa kynnyksen yli joka oli n 15cm korkea) ennen ku sille sanottiin mitä tehä. Sitä ennen se vaa seisoskeli ku idiootti paikallaan vaikka kuinka kauan. Ja samaisen koiran kanssa monet muutki jutut on sille iha hepreaa. Voisin väittää että tämä koira on tyhmä. Mutta se että koira on tyhmä, ei tarkota etteikö koira oppis mittää ku sille opettaa :D

Ylipäätään eläin on juuri niin fiksu, kuin sen omassa elinympäristössä tarvitsee olla.

No minulla on kaksi koiraa terrieri ja zhizhu ja mitä väliä sillä on onko ne hölmöjä vai fiksuja ei ne mihinkään yliopistoon ole menossa riittää kun ne suostuu lähtemään minun kanssa lenkille se riittää.

Kaikki koirat eivät ole samanlaisia oppijoita ja tulos on että koira osaa juuri sen verran kuin siellä hihnan toisessa päässä ymmärretään...

No onhan toki koirarotujen välillä älykkyyseroja. Esim. villakoira ja saksan paimenkoira ovat hyvin älykkäitä rotuja, kun taas joku cockerspanieli on melko tyhmä.

Mutta toki yksittäisen koiran älyä pystyy kehittämään tarjoamalla sille älyllistä virikettä.

Omakokemus on seuraava. On koira jota pidän tyhmänä. Oma analyysini siitä mistä se johtuu on, että koira on rakennettu niin tiukasti yksille napeille, jotta sitä on vaikea saada radaltaan hievahtamaan. Siis metsästyskoira, jota vie vain vietit, kaikesta muusta kiinnostumiseen joutuu tekemään ihan älyttömästi hartiavoimin työtä.

Joskus näillä palstoilla pohdittiin sitä voiko joku koirayksilö olla kehitysvammainen ja siksi tyhmä. Lopputulema taisi olla, että toki koirissakin voi olla kehitysvammaisia yksilöitä, mutta yleensä koska kehitysvammaisuuteen liittyy myös rakenteellista poikkeamaa ne eivät ole pitkäikäisiä, ellei sitten ihminen toimillaan sitä hengissä pidä.

Nyt vasta on tehty uusi väitöskirja ihmisten kehitysvammaisuudesta, jossa todettiin, että lapsuusajan rankat laiminlyönti kokemukset aiheuttavat ns. lähtökohtaisesti normaaleihin lapsiin älyllistä kehitysvammaisuutta. Rankka laiminlyönti tuhoaa lapsen aivoissa hermoyhteyksiä ja siksi oppimiskyky ja älykkyys kärsivät. Kun tämä on nyt jo tutkittu ihmisten kohdalla on kiva odotella tutkimuksia eläinten kohdalta (taisi Harry Harlow tuon kyllä jo pitkälle aikoinaan tutkiakin). Tässä voisi nimittäin olla ase pentutehtailua vastaan: osta pentutehtaan pentu, saat älyllisesti jälkeenjääneen koiran.

Jos ei osaa jotain perusjuttuja,ym.helppoja(ei siis puhutaan ylipäätään mistään koetason sorituksista jossain jutuissa),niin kyse on vaan siitä,ettei ole osattu niitä opettaa...Noilla ei nyt pahemmin ole mitään tekemistä koiran älykkyyden kanssa.

Muuten kyllä sanoisin,että on älykkyydessä toki erojakin.Mutta...Ensin pitää määrittää mitä on nimenomaan koiran älykkyys,kuten kolme pistettä otti jo esille.Se kun on se kaikkein olennaisin,kun puhutaan nimenomaan koiran älykkyydestä.

Usein sotketaan älykkyyteen rotuominaisuudet.Mutta ne on omajuttunsa.
Tosin ajatella voi toisaalta niin,että jos jotkut rodut on tarvinnut työssään enemmän ns.älykkyyttä ja jalostukseen valikoitunut nimenomaan sellaisia,niin voi ehköä puhua jonkin sortin rotuominaisuudestakin tältä osin.

"Jos taas..." ylipäätään sellainen juttu,että tuossakin voisi olla paikallaan määrittää mitä.Kun mitä luonnollisempi koiralle,niin voi osaltaan tehdä helpommaksi.
Ja toisaalta taas,riippuen mitä,niin ne rotuominaisuudet...Ja vielä toisaalta,sekin kun on eri asia,miten oppii tai miten toteuttaa toivotun,joissa päästään taas ketjuun rotuominaisuudet,kuin myös joltain osin,kouluttajan taidot.

Samoin kun puhutaan tottelevaisuudesta,niin pitäisi määrittää,mitä se on.Puhutaanko synnynnäisestä(eli lähinnä halukkuudesta) vai rakennetusta.
Se sitten,mitä kukakin haluaa opettaa koirilleen,niin oma asiansa.Kunhan koira on yhteiskuntakelpoinen.
Toisaalta,kaikki yhteinen tekeminen on hyväksi suhteelle,ja aivojen käyttö aina hyväksi,niin voisi sanoa,ettei ne pelletemputkaan huono juttu ole...

Vitt-ttu piskit pitäs tappaa kaikki prkl

kyllä koirallakin voi olla oppimisongelmia. Oli landser, joka ei tuntunut oppivan mitaan, ei siis yksinkertaisesti ymmärtänyt puhetta vaan saattoi istua käsketiin seisomaan, hyppäsi takasilleen, kun piti istua, jäi seisomaan, kun piti seurata. haki tavaraa kun käskettiin maahan jne, ihan miten sattui. Sitten otettiin seropi-pentu jota ryhdyttiin opettamaan. ja kas ihmettä. lansu, joka toimi kuin zombie, alkoi matkia pentua ja OPPI SANAT, esimerkin voimalla, 5 vuoden ikäisenä.

Kai koirillakin on älykkyyseroja keskenään. Onhan muillakin. Mutta olen huomannut että ihmiset myös käsittävät "tyhmäksi" koiran joka ei omaa palveluhalua, on omaakin luonnetta eikä jaksa toistoja tai motivoidu mistä vaan. Yleensä vika on
- Koiran kouluttaja ei osaa kertoa eikä vahvistaa sitä mitä haluaa (eikä nää vikaa itsessään)
- Ajoitus palkitsemisessa on väärä/palkitaan väärästä asiasta
- Ei panosteta eikä käytetä aikaa
- Palkkio ei ole koiran mielestä palkkio eikä toimi siis vahvisteena. Se on ihmisen mielestä sitä ja ihminen typeryyttään jäärää sen kuivakeksinsä kanssa ja syyttää koiraa tyhmäksi vaikka se osoittaa vaan koiralle samantekevää asiaa.
- Jutellaan koiralle ja luullaan että se puhuu pennusta saakka suomea.
- Ei kouluteta yksilön vaan jonkun yleistyksen (pahimmillaan "koirat" lähimmillään "rotu") mukaan.
Ei siis mietitä mikä kyseistä yksilöä motivoi, palkkaa ja miten se käsittää asiat. Koirat myös oppii eri tavalla.
- Ei yritetä opettaa asioita mitkä oikeasti koiraa motivoivat tai tehdä niistä asioista motivoivia.
- Ja jos pitkälle on jo koulutettu ja koiralta katoaa motivaatio ja "oppimiskyky" on usein syynä väärät metodit, rankaisu, ikävät koulutushetket, liiallinen treenaaminen

Vika on siis nähdäkseni aika lailla aina kouluttajassa.

Joku mietti miksi koiran pitäisi temppuja osata: koiralle riittää hyvin arkikäytös joo, mutta temput, kouluttaminen ja harrastukset mukavina ja oikein ohjattuina tuovat sen elämään vaihtelua, aktiviteettia, onnistumisen tunnetta (kyllä, koirakin nauttii onnistumisen tunteesta) ja iloa. Koiran elämähän pelkkänä huonekaluna jolle annetaan ruoka ja pari kävelyä päivässä on todella tylsää. Koiraa ei siis tarvitse kouluttaa siksi että itse pääsisi pätemään omilla koulutustaidoillaan, vaan koiraa voi kouluttaa siksi, että siinä sen oppii tuntemaan, saa kehittää itseään, saa koiralle kivaa yhteistä tekemistä, saa koiralle iloa ja onnistumisen tunteita, voi aktivoida koiraa ja temput sopivat hyvin esim. jos aktiivisen koiran syystä tai toisesta täytyy olla levossa. Silloin on joku keino purkaa sitä energiaa rauhallisesti.
Koulutuksissa on myös kiihdyttäviä lajeja kuten agility, joka käy liikunnasta, mutta myös kehittää keskittymistä. Se on paljon parempi kuin vain heitellä keppiä ja pelkkää älytöntä kierrosten ja metsästysvietin nostamista joka päivä. Toisaalta, koulutuksissa ja harrastuksissa on myös rauhoittavia ja väsyttäviä juttuja. Silloin niitä kierroksia saa pois.

Uskon että koirat voivat olla tosiaan vähän enemmän ja vähemmän älykkäitä, ihan ihmisetkin, mutta periaatteessa lähes kaikki mitä koirille koulutetaan, on hyvin yksinkertaisia asioita ja harvaan tarvitaan erikoista älyä. Paitsi ehkä jos puhutaan jostain oikeista esim. oppaista ja vammaisten avustajista, milloin koiralla pitää olla koulutettavuutta, hoksauskykyä, motivaatiota jne. jo luonnostaan. Mutta käsitin, että tässä nyt tarkoitetaan ihan vaan pääosin perushauvaa.

Miksi koirassa älykkyys on muka sitä, että se oppii tekemään temppuja? Koirien älykkyyttä käsittelevissä julkaisuissakin älykkäimmiksi sanotaan ne rodut joita on helppo kouluttaa.
Mielestäni älykkyys ja temppujen teko ei juuri lankaan liity toisiinsa.

No juuri se temppujenkin oppiminen on älykkyyttä, siis kuinka pian saan koiran ymmärtämään mitä siltä haluan. Ja näitä ns. "turhia" temppuja sanotaan nyt vaikka kieri emme tee minun vuokseni, vaan siksi että koira kaipaa ja haluaa suorittaa. Toisin sanoen on mielekästä tekemistä. Minulla on kaksi eri mixausta ja hyvin erilaisia ovat oppimaan, mutta molemmat loistavia tai ainekin hyviä esim. etsinnässä. Löytävät molemmat pallonsa, jotka piilotettu maastoon. Pallot samanlaiset, halkaisija n. 6 cm, oransseja tennispallon tapaisia pikkupalloja. Haistatan palloa molemmilla ennen kuin alan heittämään. Sitten pallotellaan vähän aikaa ja molemmat hakevat aina omaa palloa eivätkä vie toisen. Hajujälki. Sitten onkin juomatauko, jonka jälkeen pyydän koiria pysymään paikallaan ja jemmaan palloja maastoon. Ja eikun etsimään ja molemmat todella tohkeissaan nuuskuttamassa ympäriinsä ja etsimässä. Kotona helpompi, kun odottavat toisessa huoneessa sillä välin, että ehdin jemmata pallot. Ja voi sitä riemua, kun löytävät. Toinen niin onnessaan, että kun saan pallon, niin juoksee huoneeseen ja odottaa, että nyt ovi kiinni ja piilottamaan se pallo. Näin meillä. Lisäksi koirani kuuntelevat hyvin tarkkaan kun niille jutustelen asioita ja väitänpä, että osan ainakin ymmärtävät. Lisäksi kotona nostavat tavaran jos pudotan ja erottavat käsineen, sukan, avaimet, lehti jne. Nämä opit ihan vaan opittu siinä arkipuuhailujen lomassa ajan kanssa. Mitään en ole koirille opettanut väkipakolla vaan nauttinut niitä hetkistä, kun olen saanut koiran ymmärtämään mitä siltä haluan ja aivan varmasti ainakin nämä koirat ovat myös nauttineet siitä, kun saavat miellyttää omistajaansa ja tehdä asioita, koska selvästi molemmat haluavat tehdä/suorittaa tehtäviä. Se on niiden tekemistä. Haluan, että koirani ovat tyytyväisiä ja saavat energiaansa purettua eikä sitä tarvitse käyttää väärään tai sopimattomaan käytökseen. Ja tänäänkin lenkillä kun sanoin sivulle, niin toinen tuli häntä heiluen vasemmalle ja toinen suorastaa loikkasi oikealle puolelle ihan tohkeissaan ja ei pelkästään se namipalan takia kun ovat jo molemmat tarpeeksi vanhoja. Ja aina opetellaan uutta kivaa.

koira voi tulla omistajaansa