Ennen kuvattiin filmille. Filmien kanssa kuvaaminen oli työlästä. Ostettiin Tri-X:ää metritavarana, purkitettiin filmirullat pimeässä. Kemikaalien kanssa pelaaminen oli varsinainen sirkus. Vanhentuvia litkuja säilytettiin haitaripulloissa. Filmin kehittäminen oli veden turhaa juoksutusta. Kalkkipitoinen vesijohtovesi aiheutti tarpeetonta työtä ja fläkkejä. Kuvien vedostamisessa tarvittiin toiset kehittimet ja kiinnittimet. Piti olla erillinen pimiöhuone. Kyllä oli touhua, vaivaa ja hitautta. Kinofilmi piti vaihtaa aina 36 ruudun jälkeen. 120-filmille piti olla eri kierukat ja suurennuskoneet. Vedostus oli jatkuvaa koepalojen säätämistä ja valotuksen testausta. Mennyt maailma on kaapissa pinnakkaisina ja filminpätkinä. En ymmärrä mitä lisäarvoa on tuosta touhusta joku saanut, että pitää sillä rintaa röyhistellä.
Onneksi nykyään on digidigi. Markut on markkeja. Filmisulkeisten kokemuksesta ei ole digiaikana mitään hyötyä. Uusi sukupolvi ei ole menettänyt mitään. Nyt on niin helppoa kun on kamerassa kennot. Saat kuvata vaikka joka ruudun eri säädöillä; jyrkkää, loivaa, eri värilämpötiloissa, eri herkkyyksillä. Jokaista kuvatiedostoa voi säätää ja yhdistellä mielin määrin. Enää ei ole mitään rajoituksia, tai ainakin niitä on varsin vähän. Voit lähettää kuvat kamerasta suoraan toimitukseen, jos on oikein hoppu. Ollaan ihan eri sfääreissä kuin filmiajan rajoittuneessa maailmassa. Onneksi on Photoshop ja Lightroom. On Layerit ja Blendin Modes, Filterit ja 3D. Voit tehdä yksittäisistä kuvista elävää kuvaa.
Mennyt aika on historiaa. Ilosta syntyvällä liskomiehellä on loistava tulevaisuus.
Onneksi nykyään on digidigi. Markut on markkeja. Filmisulkeisten kokemuksesta ei ole digiaikana mitään hyötyä. Uusi sukupolvi ei ole menettänyt mitään. Nyt on niin helppoa kun on kamerassa kennot. Saat kuvata vaikka joka ruudun eri säädöillä; jyrkkää, loivaa, eri värilämpötiloissa, eri herkkyyksillä. Jokaista kuvatiedostoa voi säätää ja yhdistellä mielin määrin. Enää ei ole mitään rajoituksia, tai ainakin niitä on varsin vähän. Voit lähettää kuvat kamerasta suoraan toimitukseen, jos on oikein hoppu. Ollaan ihan eri sfääreissä kuin filmiajan rajoittuneessa maailmassa. Onneksi on Photoshop ja Lightroom. On Layerit ja Blendin Modes, Filterit ja 3D. Voit tehdä yksittäisistä kuvista elävää kuvaa.
Mennyt aika on historiaa. Ilosta syntyvällä liskomiehellä on loistava tulevaisuus.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Puhut viisauden sanoja!
”En ymmärrä mitä lisäarvoa on tuosta touhusta joku saanut, että pitää sillä rintaa röyhistellä.”
—entä jos papalla ei ole mitään muuta millä röyhistellä ja uusien asioiden omaksuminen on iän vuoksi ylivoimaisen vaikeaa?
>Piti olla erillinen pimiöhuone.
Olisi pitänyt olla, mutta kun ei ollut!
Ostin oman suurennuskoneen ja muut pimiökamat 1972. Oli ensimmäinen osamaksuostokseni ja muistini mukaan samalla melkeinpä viimeinen. Kämppä oli yksiö ja kylppäri liian pieni pimiötyöskentelyä ajatellen. Niinpä leikkasin Haltex-levystä tarkalleen kahden ikkunaruudun kokoiset palat, jotka sai painetuksi tiiviisti syvennyksiin niin että koko kämppä pimeni. Ilmatilaakin oli paremmin kuin jossakin kylppärissä. Avokin oli vain osallistuttava pimiöharrastuksiin tai poistuttava kaupungille siksi ajaksi kun vedostin.
Oi niitä aikoja! Ei sillä, että kaipaisin niitä mitenkään takaisin. Siirryin digiin melkein 13 vuotta sitten eikä filmi ole minulle enää mikään vaihtoehto. Seitsemättä vuosikymmentä tässä käyskennellään ja yritetään opetella valokuvaamista uudelleen, 50 vuotta ensiopintojen jälkeen...
Se Durst M 301 löytyy edelleen komeroni perältä. Käytetty viimeksi kerran 1980-luvun puolella, ihan vain kokeeksi, ennen diafilmikautta. Kuka haluaisi hyvän kinarikoon suurennuskoneen?
On paljon ihmisiä, jotka haluavat nytkin soutaa vesillä, kuin 8 000 vuotta sitten tekivät. Voisivathan he ajaa vesijetillä?
On paljon ihmisiä, jotka ratsastaa, kuin 8 000 vuota sitten. Voisivathan ne mellastaa mönkijällä?
On paljon ihmisiä jotka mielikseen kävelevät, kuin 8 000 vuotta sitten. Voisivathan he ajaa skootterilla?
Ymmärrätkö pissipää mitä tarkoitetaan? Etkö? Sen arvasin, että äitin selän takaa sossutalon sängyssä ei kaikki aistit ja ajattelukyky ole kehittynytkään.
On paljon ihmisiä, jotka typeryydessään luulevat keksineensä juuri nyt elämässään jotakin uutta tai ennen kokematonta. Olkaa huoletta! Kaikki on jo koettu ja vain uusia nyansseja enää tulee ihmisen elämään. Tekniikkaa tulee, mutta se on vain apu perusasioiden hoitoon.
älä hyvä mies tule tänne paisenaamojen joukkoon noin voimakkailla, tietämystä vaativilla ja käsityskyvyn reunoja hivelevillä mietteilläsi! saat vain räkätystä vastaasi ja pilkkaa, jota ruiskii teinit ylettömässä elämänkokemuksessaan.
Olet täysin väärässä.
Ennen ostettiin ektachromea metritavarana ja purkitettiin, kuvattiin ja vietiin kauppaan. Haettiin parin päivän kuluttua, tai sitten kun huvitti ja homma oli siinä.
Jos "kennon" ominaisuudet miellyttämeet, niin vaihdettiin filmiä.
Nyt pitää ostaa markkuja ja karkkuja a´ 7000 €, Jos saa huonon yksilön, niin vaihda koko kamera hinta vaihdossa 3500 €.
Tarvitaan myös kasa L-laseja, muut ei kelpaa. Niissäkin on joka kymmenes susi ja joutuu vaihtamaan.
Sitten tarvitaan kasa nopeita muistikortteja a' SanDisk CompactFlash 64GB Extreme PRO, 90MB/s UDMA 6. Typ I hinta 432 €.
Tarvitaan paljon akkuja 150€ kpl. Yhdellä kunnollisella akulla saa 200 kuvaa (ellei kuvia ollenkaan esikatsele) suosittua Liveviewiä käyttäen.
Filttereitä 50-100 € kpl.
Salama 600 €
Tarvitaan tietokone, eikä siihen mikä tahansa räppänä kelpaa.
Ohjelmia: Adobe Photoshop CS6 850 €.
Windowsia käytettäessä tarvitaan virustorjunta. Sitten vielä internetti, että päästään warettamaan, kun rahat ei enää riitä photoshoppiin ja jakamaan omia kuvia varastettaviksi. Sähkö, tv-lupa ja internetmaksukin pitää muistaa maksaa.
Itse toiminta:
Kuvataan päivä, tai muutama tunti antaen automatiikan hoitaa homma oman mielensä mukaan. Kotona käytetään loppupäivä turhien kuvien deletoimiseen.
Sitten istutaan koko loppuviikko tietokoneen ääressä ja veivataan layereitä ja filttereitä, kunnes huomataan, ettei siitä sutusta kuitenkaan mitään tule. Onnistuessaankin on lopputuloksena vain kuvitteellisia bittejä, jotka puhahtaa taivaantuuliin pienen virheen, tai häiriön sattuessa.
Kun käyttää filmiä pärjää edelleen 70-vuotiaalla Leicalla, tai Contaxilla. Digikamera pitää vaihtaa muutaman vuoden välein, kuten tietokone ja ohjelmatkin.
Onko se ihmisarvoista elämää?
”pärjää edelleen 70-vuotiaalla Leicalla”
Mun 1960 ostamallani Leica III:lla ei enää pärjää. Filmin takaisinkelausvipu hajalla, on kuulemma ns. tyyppivika.
Sitä osiota kuvan tekemisessä kaipaan, kun kaikin puolin omasta mielestä onnistunut mv-otos syntyi hitaasti välisävyineen paperikehitteessä KARTONKIVAHVALLE paperipohjaiselle paperille!
Muovipohjaisten tultua kuvaan ei ole enää kiinnostanut.
Meitä on niin moneks tässäkin työssä/harrastuksessa.
Minä taas kaipaan aikaa jolloin äidin veljen kanssa levitimme pimennetyssä saunassa emulsiota lasilevyille. Valmiita negalevyjä on mulla edelleen tallessa ja olen tehnyt niistä useita vedoksia.
Nyt on alkamassa projekti jossa skannaan kaikki nuo lasinegat ja kyselen sen jälkeen onko joku museo kiinnostunut negojen säilytyksestä.
Tuttua tuo emulsionlevitys sikäli, että sain seurata äitini työskentelyä asian tiimoilla 50-luvulla.
Silloin oli vielä yleisesti käytössä suuret lasinegat ja asiaan kuuluva palkkikamera studiossa.
Melkoisen harppauksen on valokuvaus niiltä ajoilta mennyt eteenpäin.
Näitä juttuja ei monikaan viitsi enää tehdä eikä kokeilla.En itsekään ole koskaan edes kokeillut.
Mutta silti ois kiva harrastaa sitäkin.Ei kuitenkaan ihan yksin viitsi.
Muistankohan oikein?
Valoherkät levyt piti valottaa ja kehittää aina samana päivänä kun ne tehtiin, miksi?
"Mun 1960 ostamallani Leica III:lla ei enää pärjää. Filmin takaisinkelausvipu hajalla, on kuulemma ns. tyyppivika."
Se vaan,että tuon kameran saa vielä täysin käyttökuntoon huollossa ja voi taas kuvata maailman tappiin huippuloukan kuvia.
50 vuotta vanhoille digiromuille tuskin tätä voi tehdä.
Filmiaika EI ole mennyttä aikaa, vaan ihan tässä ajassa tanakasti. Hyvä niin!
ps. joskus minäkin kuvaan digille.
Joo saahan sen kuntoon, mutta maksaa maltaita. Huollossa arvioitiin, että vastaavan vanhan ehjän saa halvemmalla.
Netissä näyttää olevan tuota mun III f mallia (f=flash) n. 400–3200 USD:lla
"Ennen kuvattiin filmille. Filmien kanssa kuvaaminen oli työlästä. Ostettiin Tri-X:ää metritavarana, purkitettiin filmirullat pimeässä. Kemikaalien kanssa pelaaminen oli varsinainen sirkus. ....""
Tuttua puuhaa, en mitenkään kaipaa sitä aikaaa. Filmejä saa vielä ihan hyvin, minullakin on todella vähän käytetty Canon EOS 50E jolla meinaan viellä kuvailla postiivifilmillä. Tuota diojen sävymaailmaa en ole vielä ylittänyt millään digivehkeellä....tosin minula puuttuu se 20K EUR runko ja kakkulat.
Itse nautin siitä juuri, että saan purkittaa filmiä Leicaani (M3) ja sitten kehittää filmin itse. Rentouttavaa on rauhoittavan punavalon hämyssä katsoa ja jännittää kuvan kehittymistä altaassa.
Tietokoneen kanssa tulee ihan tarpeeksi värkkäiltyä ja koskaan se touhu ei tunnu niin hauskalta kuin pimiössä puuhastelu.
Niinpä
Mutta tuo pimiössä (tai tietokoneella) puuhastelu onkin hieman eri asia kun valokuvauksen harrastaminen. Pimiössä tehdään kuvia ilman kameraa.
Minusta digi on myös meidän aikamme ”polaroid” – kuvat valmiina suoraan kamerasta.
Polaroidilla suoraan paperille t. filmille (ilman pimiötä), wifi-digistä suoraan nettiin t. esim kännykkään (ilman tietokonetta).
Mun Toyo-palkissa on myös polaroid-perä jossa aikoinaan käytin materiaalia josta tuli myös mv-negatiivi.
Nykyisin vastaava materiaali lienee Fujifilm FP-3000B, pitääpä kokeilla
Leicalla tai Hasselbladilla valokuvaamisen harrastaminen on mulle ihan eri nautintoluokassa, kuin sähkökameroilla "kuvantaminen".
Takatelkkarin sihtaaminen ja valikkojen selaileminen on mulle vastenmielistä puuhaa ja sähkökameralla tuotettu kuva on erittäin kylmä ja sieluton.
Toinen juttu on sitten kokonaan kameroiden kestävyys.
Jossain tälläkin foorumilla oli, että Nikonin tai Canonin huippumallit kestävät jopa kuusi vuotta.
Joo, meikäläisen M3 on kohta 50 vuotta vanha ja on edelleen melkein uuden veroinen, puhumattakaan siitä, että sen voi huollattaa, tai korjauttaa mainiosti, joko tehtaalla, tai Suomessa olevissa huolloissa.
Samoin Hasselin kanssa.
" Joo, meikäläisen M3 on kohta 50 vuotta vanha ja on edelleen melkein uuden veroinen"
Ai et jos jokin on pashaa ja se säilyy pashana, niin se onkin hyvä?
Minä yhä kuvaan 1971 hankkimallani Hasselilla dialle. Se kamera oli koko silloisen kesäansioni hintainen. Painoin kolmivuoroa paperitehtaan viiralla apulaisena. Palkkakin oli melkoinen, mutta Hasse maksoikin yli parikymmentä tonnia. Lisäksi tillbehööriä (Metzin salama, jalusta, suotimet, kunnon laukku) päälle vielä 8000 markalla. Sillä hinnalla sai Simca 1000 auton, Mossen, Ladan, Fiatin jnee... Kaikki tuo hankkimani toimii vieläkin ja on kiertänyt viisi maanosaa kanssani.
Olen digivehkeitäkin käyttänyt. Hauskojahan ne ovat ja sitten tuossa töllöllä taitaa saada kuvasta 1 800x1 200 pistettä/tuuma. Se on noin kai sadas osa siitä, kun heijastan Kodakin karusellilla helmiäiselle 2 900x2 100 sm värikuvan. Istun 5-6- metrin päässä ja katselen värien eroja, kaukaisuuden pikkutarkkoja piirteitä, eläimiä, tai muuta, jonka kuvaan halusin ottaakin.
Veljeni osti ensimmäisen digin Olympus 2100 Uz vuonna 2000. Maksoi siitä 1390€. Viiden vuoden päästä sai vaihdossa 90 €! Osti silloisen parhaan Olympuksen ja vaihtaa nyt jo kolmanteen ja häviää aina tonnin.
Omasta Hasselistani saan milloin vaan kv.nettipalstalle laitettuna 2 300 - 2 500 euroa. Miksi vaihtaisin ja hankkisin parin tonnin digin, joka on lähes arvoton vuonna 2020?
Minulla on Fujin metritavarana ammattilaisdiaa suoraan tullipostin kautta tilattuna a' 11,90 € 100 jalkaa, itse kerittynä satakunta rullaa nytkin.
Käytän diaa paljon ja annan kameran laulaa. Yhden kuvan hinnaksi pahvikehyksessä taitaa tulla 6-8 centtiä. Mitä teidän digit mustesuihkarilla sotkettuna maksaa?
D800 antaa suurin piirtein saman erottelun ja kuvan käyttö on monipuolisempaa. Näen lisäksi heti onko kuva edes suunnilleen onnistunut ja voin kuvata samalla kertaa useampia otoksia hieman eri kulmista ja valotusta vaihdelleen jopa D-lightingia käyttäen. Dialla pitää aina odottaa kehitystä jonka jälkeen tilaisuus uusiin kuviin saattaa olla jo ohi.
Kuvasin aikoinaan muutamia tuhansia dioja joita nyt ajoittain puuskan iskiessä digitoin. Tosin kuvasin kinofilmikoossa, en noilla isommilla välineillä. En tänään näe sitä etua jonka filmimateriaali antaisi kuvaukseen todellisuudessa. Aina tietysti löytyy hemmoja jotka periaatteessa pitävät kiinni vanhasta, eikä siinä mitään väärää ole, siinä vaan saattaa ajan mittaan jäädä kehityksestä jälkeen.
Useat, ainakin ainoa jonka tunnen, ammattikuvaajat ovat muuttaneet vanhat isot kameransakin digiksi ostamalla niihin digiperät ja nyt kuvat saadaan asiakkaalle murto-osassa sitä aikaa jonka se aikoinaan kehityksineen vei kuvan laadun mitenkään kärsimättä. Kuvien laatua on jopa helpompi seurata kuvauksen yhteydessä kuin vanhaan dia aikaan.
Jatkakaa kuitenkin entisellään jos hyvältä tuntuu!
et taida ymmärtää, että näet töllöltä tai kameran kurkistuksesta tuhannesosan siitä infosta, mitä 2000x3000 mm kankaalta näkee diasta?
Minkäkokoiselle kennolle nykyajan elokuvakamerat tallentaa? Elokuvateatterissa kuva heijastetaan laajakankaalle.
”Minulla on Fujin metritavarana ammattilaisdiaa suoraan tullipostin kautta tilattuna a' 11,90 € 100 jalkaa, itse kerittynä satakunta rullaa nytkin.”
Mistä tuota Hasseliin sopivaa Fujin ammatilaisdiaa saa metritavarana?
Sun valkokankaan ihannointi on hellyttävää...pistä valot ja tee kunnon suurennoksia seinälle.
tehdään yhä 70 mm nauhalle, kun tehdään hyvää
Sinä et saa mistään! Ne, jotka ovat jotakin, saavat sen ja paljon muuta valokuvaukseen liittyvää halvalla maailmalta.
Etkö pöljä tiedä, että painojälki on pieni osa heijastetun kuvan sävyistä, värimääristä ja piirtokyvystä? Hä?
Hiusviiva on pienin, jota voi painaa. Dian heijastuksessa voidaan hiusviiva jakaa 75 osaan ja erottuu!
Ymmärrän paremmin kuin sinä "ioloi8oil8,lo8i" nikeistä. Minä pystyn käyttämään tuota 34M kuvaa monella tapaa joko kokonaan tai osissa oman haluni mukaan. Voin katsoa sitä ruudullä 300% koossa tai printata haluamiani osia kuvasta koossa jonka itse saan päättää.
Todellisuudessa näen ruudulta enemmän kuin sinä kankaaltasi, tosin vain palasina koko kuvasta. Voin katsoa jokaista pikseliäkin erikseen jos haluan, joskin ne tässä mallissa on hieman pilattu sillä alipäästösuodattimella.
Kameran takanäyttöhän on vain sen toteamiseksi onnistuiko kuva edes joten kuten, katsomiseen sitä ei kamerassa voi käyttää jos haluaa yksityiskohtaisen kuvan.
En ihan tarkkaan ole saanut noista jutuistanne selville mitä yksityiskohtia te niistä kuvista haette siitä 3x2m kankaaltanne. Jos katsot 20" näyttöä noin 70 cm päästä niin katselukulma on samaa luokkaa kuin kuvan katsominen kankaaltasi 5m etäisyydeltä. Pystytkö todella 5m päästä näkemään 34M yksityiskohtaa kuvassa? Käytännössä epäilen, ettet ilman kiikaria juuri enempää erota kuvasta kuin mitä näen omalta näytöltäni joka tosin ei pysty esittämään enempää kuin täys HD kuvan.
Tiedän varsin hyvin täysHD kuvankin olevan vain murto-osa kuvan infosta (noin 2M vers. 34M) mutta se ei maisemissa tai lintukuvissa eikä edes lastenlapsissa suurestikaan haittaa. Saan siitä kuvasta varsin hyvän käsityksen kuvatusta kohteesta ja vähällä vaivalla työpöydän äärellä ilman erikseen järjestettyä tilaisuutta kuvien katseluun.
Joskus vielä saatan hankkia projektorin jolla sitten ne kuvat heijastan kammarin seinälle, vielä se ei ole ajankohtainen koska lamppujen ikä on varsin lyhyt jatkuvaan käyttöön eikä hintakaan miellytä eläkeläisen kukkaroa.
Oletko koskaan edes ajatellut paljonko diaprojektorin optiikka hävittää kuvan yksityiskohdista? Tuskin sekään mikään absoluuttinen on vaan ihmisten tekemä.
Mahtaakohan "poiluytr" nähdä sen (1/75)x hiusviivan sieltä 5m päästä? pahasti epäilen, minä voin sitä tarkastella näytöltä jos tarvetta esiintyy suurentamalla sen kohdan kuvasta.
Epäilen kuitenkin jo filmimateriaalinkin puolesta josko niin ohut viiva luonnossa edes erottuu diassakaan. Voisit laittaa linkin jossa tuo ihme on nähtävillä. Myös optiikka asettaa rajoja, ensin kameran piirto ja seuraavaksi projektorin, miten niistä selviät noiden hiusviivan murto-osien kanssa? kameran linsseille löytyy aika paljon erottelutestejä vaan kuinka on projektorien kanssa? Entä kankaan rakenne? Ei sekään olle ihan tasainen vaan ainakin siinä on kudontajälki tai helmiäispartikkeleiden asettama rajoitus, miten niistä selviät tuon hiusviivasi murto-osin?
Kaiketi diojen värintoisto on parempi kuin kennojen mutta se mikä kerran on kuvattu ja kehitetty tuskin on sitä enää 30 vuoden päästä kun taas digi, jos vaan saadaan auki, on siinä muodossa kuin otettaessa. Digin ongelmanahan lienee talletusmuotojen muutos/kehittyminen jolloin joissain vaiheessa jpg kuvatkin joutuu kaikki muuttamaan uusille määritteille kuvien katselua varten. Se on hieman kuin mustavalkoisesta väriin siirtyminen aikoinaan.
Kyllä te minun puolestani saatte dianne pitää mutta siinä te jäätte jälkeen kehityksestä jossa ihan kinokoon kennojen taso alkaa lähennellä keskikoon kameroiden kuvanlaatua.
Tämä nyt tuli äkkiä mieleen asian tiimoilta mutta voihan sitä analysoida tarkempaankin jos tarvetta ilmenee. Vastaa nyt kuitenkin ihan todistellen noihin epäkohtiin ja virhemahdollisuuksiin joita esitin.
Sinun kohdallasi pitää nyt todeta, että pidä väärät väitteesi ja tietämättömyytesi ja elät niiden kanssa!
Ei voi mitään jos vertaat pikseliä kannettavan näytöllä kemiallisesti prosessoituun valospektrin heijastettuihin, kaikkiin luonnon väreihin, jotka ihmissilmä pystyy näkemään.
Voin kertoa vertauksen. Sinä tuijotat rannassa yhtä jäälauttaa ja ihailet sitä. Minä katson ylhäältä kaikkia Suomenlahden biljoonia jäälauttoja, niiden symmetriaa, joukkioita, ryhmittymiä ja kokonaisuutta nauttien näkemästäni.
Tätä vähän epäilinkin, se oli siis satua kuten joku jo arvelikin.
No eipä auta kuin tyytyä Velvian rulliin.
Voithan pyrkiä jäseneksi kansainväliseen lehtimiesliittoon tai kv. lehtikuvaajien liittoon. Maksat 240 euroa jäsenmaksua, anot salasanat ja käyttörekisteröinnin tiettyyn paikkaan Japanissa, niin sitten aukee alennukset moneen muuhunkin kivaan.
Eivät ne sinun kemiallisesi prosessoidut diavärisi ole edes välttämättä kohdallaan koska silloin et voinut edes vaikuttaa valkotasapainoon kuten tänä päivänä vaan filmi oli mikä oli.
Olen aikoinaan kuvannut kohtuullisesti dialle ja löydän niistä kyllä vääriä värejä koska valo ei ollut suotuisa sille käytetylle diafilmille.
Oletko koskaan tarkastanut montako juovaparia se optiikkasi pystyy millimetrille piirtämään?
Tämä inttäjä väittää kuvanneensa paljon ja kuitenkaan ei ole ymmärtänyt kameran aukosta mitään.
Kameran aukon suuruus määrää tulevan valon määrän kuvaajan mittauksen mukaan säädettynä. Se tilanne ja se valo on se oikea aito mikä silloisen sekunnin sadasosassa maailmassa oli.
Sinä pohtarillasi leikit, kuin lapsi vesiväreillään kun "säätelet" värejäsi. Voihan diankin päälle vaikka kaataa punaviiniä ja väittää, että laitoin väritasapainon kohdalleen h haahahhaah
Juovaparista en ole kuullut. Juoppopareista kyllä kuulen. Kemiallisessa prosessissa ei juovitella, joten kamera tekee dialle noin 100 miljoonaa värillisen alueen paikkaa. Ihmissilmä terveenä pystyy käsittelemään 17 miljoonaa ja halpahintaiset kannettavat näytöllään pari miljoonaa jos sitäkään.
En sitten jaksa kanssasi enempää,kun tietosi ovat Aku Ankasta ja googlesta! TErbve vaan!
Eikös tämä nikoni ole täällä heittämässä lähinnä suutaan ja eripuraa asioihin? Taisi olla ennen rekisteröimistään se paisekasvoinen räkättäjäpoika?
Kohta se kyselee "mikä on dia"? "mitä objektiivi tekee?" "kuinka rasvaemulsiot kiteytyy hopeaksi?"
Anteeksi nyt kun puutun väliseenne keskusteluun mutta en oikein saata olla sanomatta muutamaa sanaa asian yhteydestä.
Valon määrä riippuu aukon lisäksi sulkimen aukioloajasta. Se aukon arvohan määräytyy periaatteessa optisen polttovälin ja aukon halkaisijan suhteesta vaihdellen fyysisesti kameran, kennon/filmin koon ja optiikan rakenteen/polttovälin ja valon sisääntuloaukon suhteen. Aukko F8 on varsin eri kokoinen jossain pokkarissa, kroppi järkkärissä ja Hassen keskikoon kamerassa vaikka kuvakulma olisikin sama. Nykyäänhän polttovälit havainnoidaan useasti virtuaalisina verraten FF (kinokoko) koon kuvakulmiin ja niitä vastaaviin polttoväleihin.
Juovaparimittaus on varsin hyvä keino määrittää optiikan "hyvyys", siinä mitataan esim. 50% kontrastisuhteella montako mustan ja valkoisen juovan muodostamaa juovaparia optiikka pystyy toistamaan filmin/kennon tasolla tietyllä matkalla esim. /mm tai /tuuma. Sitä ilmaistaan myös juovien toistokyvyllä jossa on vuoron perään musta ja valkea juova ja tuo sama kontrastisuhde on siinäkin mittarina. Noiden mittaustapojen erona on tulosten suhde 1:2 koska jälkimmäisessä lasketaan jokainen juova ja ensimmäisessä juovaparit.
Kemiallinen prosessi dian/negan kehityksessä ei tosiaan katsele juovia mutta siinä on rajoituksena valoherkkien partikkeleiden fyysinen koko joka on aina suurempi mitä herkempää filmiä käytetään.
Kun diaa esitetään ovat sen erottelua rajoittamassa kameran optiikan kyky erottaa yksityiskohtia, filmin rakeisuus, projektorin optiikan kyky toistaa dian yksityiskohtia sekä kankaan rakenne. Absoluuttiseen kankaaseenkaan en usko.
Olen kuvannut, tosin vain kinokoossa korkeintaan, jostain -60 luvun loppupuolelta monen sorttisilla kameroilla ja osin tehnyt yöllä vessassa omat kuvani itse suurennuskoneella joskus -70 luvulla itse metritavarasta lataamillani mv kaseteilla kuvatuista negoista. Olen kuvannut mustavalkoista, värillistä, negaa ja diaa sekä tällä vuosituhannella digiä aina vaan paranevilla laitteilla, ne siis paranevat vaihtamalla eivät kaapissa, repussa tai hyllyllä.
Kuvaa voi käyttää monella tapaa joista yksi on sinun tapasi joskaan en usko sinun saavan tuota 100 miljoonaa pikseliä näkymään kankaallasi parhaallakaan projektorilla. Eipä silti, kun katsot kuvaa kuitenkin metrien etäisyydeltä et edes näe pienimpiä detaljeja vaan ne sulautuvat yhteen silmissäsi.
Siinä olet oikeassa jotta täys HD näyttökään ei toista kuin tuon noin pari miljoonaa pikseliä vaikka kamera toistaisi miten suuren pikselimäärän hyvänsä mutta silmällä katsoen se näyttää hyvältä joskin pieneltä. Kuvia voi kuitenkin käyttää monella tapaa ja vain yksi niistä on katsella niitä ruudusta johon todella riittää 2M kamera. Niistä voi tehdä tauluja, niistä voi tehdä kirjoja joita teen jokaisesta reissusta joita teen ympäri pohjolaa ja jopa Eurooppaa, niitä voi lähetellä tuttaville, koska ne eivät ole sidottuna johonkin yhteen filmin palaan jne.
Pidin aikoinaan diakuvausta parhaana vaihtoehtona juuri tuon esitysmetodin vuoksi koska "kymppikuvat" eivät mielestäni tehneet oikeutta monellekaan kuvalle mutta digi on monipuolistanut kuvan käyttöä julmasti ja olen siihen tyytyväinen.
Minun puolestani saat istua loppuikäsi siellä pimeässä katsomassa niitä 100M diojasi mutta minä ja nähtävästi tuo kisakumppanisikin olemme monipuolisen kuvan käytön vuoksi siirtyneet nykyaikaan ja sen antamiin mahdollisuuksiin.
Akusta oppii monta asiaa siinä iässä jolloin sitä enemmän luetaan ja josta minullakin on vierähtänyt jo aikaa mutta Google on, jos sitä osaa käyttää, varsin antoisa tietolähde. Tai ei Google sinänsä vaan sen avulla löytyvä tieto jota todella riittää arvosteltavaksi asti.
Puutuithan sinä ja osaksi väärien luulojesi kanssa. Pilkkua halkaistaksemme valon määrä filmille riippuu ajasta, aukosta, valonmäärästä suoraan ja epäsuoraan objektiiviin, ilman puhtaudesta ja ihme kyllä valon lämpö- ja värikylläisyydestä. Kaikki kuvausnopeudet yli 1/125 - 1/250 sek ovat 1950- luvun teknis-mekaaniselle kameralle jo hieman arvaustiedettä valomittarinsakin kanssa. Tämänhän varmaan tiedätkin? ASA arvojen kanssa pelaamistahan se sitten on loppupäässä ja hitaammissa nopeuksissa pakkoalustatyötä, kun tehdään hyvää. Digillä voi loiskia 900 ruutua deletointiin.
Juovamittauksia en ole koskaan nähnyt tehtävän tosielämässä, vaikka olen viettänyt kuvieni kanssa mm. johtavissa kirjapainoissa satoja tunteja. Kyllä painopojat parin mittarinsa kanssa mittailivat juttujaan, mutta se oli jo painokoneen kanssa säätöjä.
En huomaa Hasselbladin omista ohjekirjoistakaan kerrottavan objektiivien juova-arvoja. Niitä siis ei maailman paras optinen valmistaja pidä kovin tärkeinä mainostarkoituksissaankaan. Hyvä että 24 suolipalstan sunnuntaikuvaajat ne tietää kamoistaan.
Hopeakemiakuvauksessa se sinun partikkelisi suuruus mittaillaan Åström- luokassa. Se on siis jotakin sellaista, että niitä voidaan kaataa kasa parhaankin digikennon yhdelle pikselille. Siitä sitten mietit mitä se tarkoittaa!
Mitä sulla oli vielä? Kun dia on kuvattu parhaalla kameralla, niin millä sinä pääset sen yli? Kun dia heijastetaan parhaalla tekniikalla, niin siinä ei vääristy enää mikään jota ihmissilmä pystyy huomaamaan.
Laadukkaalta helmiäiskankaalta erotan edelleenkin 8 m takaa närhestä valkoisten kylkihöyhenien määrän. Digiisä on valkoista tahraa samassa koossa.
Teidän nykyaikanne on muovista linssiä digivehkeessä ja kannettavan tai tabletin tuhertamista TV katselun lomaan. Olkaa siitä nyt onnellisia! Vaikutatte hieman rasittavilta jankuttajilta kumpikin!
En aio kuvata alennuksilla enkä liiton jäsenkortilla vaan ostaisin Fujin 120-koon ammattidiafilmiä metritavarana.
IJCC ei ole mikään liitto!
Olen sattuneesta syystä (kuvauspalkkio) Suomen lehtikuvaajat ry:n jäsen.
Mistään kansanivälisestä leehtikuvaajien liitosta ja ”tiettyyn paikkaan Japanissa” en tiedä mitään enkä usko, että sellaista on olemassa. Tiedot niistäkin lienee pelkkää satuilua kun Fujin maahantuojakaan ei tiedä asiasta?
elämä ei ole oikeudenmukaista koskaan! toiset ovat liitossa ja sitten ne toiset eivät.
Åström onkin Ångström joka on epä standardi mittayksikkö eli 100 pm (pikometri) eli 10^-10m. Tämä vaan tiedoksi tietäjälle!
Harhaa mikä harhaa mutta sinä et taida paljoa Nikonista tietää saatikka omata kokemusta.
Toisaalta poika kuulostaa omituiselta kun kyse on eläkepäiviään viettävästä yksilöstä ja kyseessä on ihan ansaittu vanhuuseläke.
Sinulla se ei tuolla vintillä taida lamppu enää palaa.
On hyvä, että jaksat nöyryytyksen jälkeen löytää lyöntivieheen vastustajasi kirjoituksesta. Se on miehekästä.
Asiasta omaan lipsahdukseesi. Mikä tekee Ångströmistä sinulle epästandardin (se on yhdyssana) mittayksikön? Kerro laajemmin!
juu paisenaama tämä nikon on!
Saamieni tietojen mukaan liitossa ei ole eikä oteta henkilöjäseniä?
Joten tämä liittojuttukin oli pelkkää satuilua.
Miten pääsit satujäseneksi liittoon joka ei ota henkilöjäseniä?
Fujin maahantuojalla on esimerkillistä asiakaspalvelua. Lupasivat selvittää tuon metritavara-asian päämieheltään ja ottavat sitten yhteyttä minuun. Voisitko heidän työnsä helpottamiseksi kertoa mikä on tuo ”tietty paikka Japanissa”?
Kysy Aku Ankalta tai Fujilta nyt heti!
Kovasti sinulla on vaikeuksia paiseittesi kanssa, minulla niitä ei ensimmäisen 70 vuoden aikana ole ollut kertaakaan. Nähtävästi vastustuskykyni on hyvä muuhunkin kuin tyhmyyden vastustamiseen.
Minulle se ei tee siitä epästandardia vaan tieteelliselle yhteisölle joka on siirtynyt käyttämään SI-järjestelmää jossa tuon luokan pituusyksiköt määritellään pm/pikometri tai nm/nanometri yksiköinä. Ångströmhän on joko 100 pm tai 0,1 nm nykymitoissa.
Nöyryyttämään et minua pysty noine haaveinesi vaan ne jäävät ihan omaan mielikuvitukseesi. Dioissa ei sinänsä ole vikaa, ne ovat kuitenkin eilispäivää ainakin 99% tapauksista kun halutaan kuvaa jostakin. Niiden käyttö ei ole yhtä joustavaa kuin nykyisen digiaineiston joten ne jäävät yhä enemmän ja enemmän syrjään digi kennojen kehittyessä edelleen.
Hyvällä optiikalla saa nyt digikuvia samoilla erotteluilla kuin mitä sinä saat diaasi edullisemmin ja monipuolisemmin jos uhraa saman mitä filmidigi keskikoon kameraankin uppoaa rahaa.
Projektoritekniikassa lienee vielä kehittymisen varaa mutta se on vain ajan kysymys. Kannatta pysyä tekniikan perässä, siten on ennenkin oltu kehityksen kärjessä. Harva enää käyttää vielä 100 vuotta sitten yleistä ajoneuvoa kuten vossikkaa vaan on siirtynyt taksin käyttöön jos ei omaa hevosta korvaavaa henkilö/pakettiautoa ole saatavilla.
Kokeile ihan huviksesi vaikka Nikonin D800 ja hyvää linssiä jossa erottelua riittää niin huomaat sen kätevyyden. Minäkin teen sen kunhan eläkkeen kertymä siihen riittää. Nyt joudun tyytymään 12M ja 15M kuviin joka tietysti on surkeaa mutta joista saan kuitenkin ihan valokuvalaatuista jälkeä (300pix/") A4 ja A3 printteihin.
Sieltä Akuankasta näyttää nuon sinun ”tiedot” olevan peräisin. Miksi valitsit tämän foorumin filmi ja liittosatujesi kertomiseen?
Miksi kukaan Hasselin omistaja vaihaisi johnkin D800? Sehän olisi kuin vaihtaisi Rollisin Silverin Kiaan tai Daciaan!
Puhut omaa haavepaskaasi, että saat A 3 "valokuvalaatuista" matriisi, tai mustesuihkarillasi. Se valetta, että naukuu! Muutkin kun tietää mitä niillä vemputtimilla todellisuudessa saa!
Kun Hasselmies vedostaa 430x290 mm kuvan, niin siinä ei pärskitä mitään mustekuplaa paperin pinnalle, vaan keimian avulla tehdään valokuvaa! Onko se sulle vaikea aate, vai oletko tosiaan kuten joku kertoikin "jankuttaja"?
Elä puhu tuolle.
Kiitos.
Tällä elää pieni eläjä, joka ei saa tarpeeksi kiksejä elämälleen olympus-palstan jutuistaan, joten kiusaa perättömillä jutuilla muitakin.
Live and let die, sano beetlesit.
"....että naukuu!"
Canonis naukuu
joko olet pannut hakemukset IJCC:n jäsenluetteloon?
Mullakin on aina ollut maailman parhaat valokuvausvälineet.
Ihmettelen miksi muut kuvaavat ihan väärillä välineillä?
Videota kuvatessa sihtaan aina takatelkkaria kun se on niin paras.
Onko nyt ihan tarpellista verrata mikä paras tai huonoin menetelmä?
Molempien kanssa työskennellessä, analogisella ja digillä, oma nautintonsa ja hyvät tai huonot puolensa.
Useilla meistä on mahdollisuus käyttää molempia.
Miksi pitää riidellä kun voisi vain keskustella?
Pitäisikö analogikuvaajille perustaa oma foorumi?
joko olet pannut hakemukset IJCC:n jäsenluetteloon?