Vesi on perusoikeutemme eikä yhteiskunnan tule tehdä sillä minkäänlaista bisnestä. Näin oli ennen ja näin tulee olla tänäänkin. Mutta viisaat päättäjät ovat antaneet vallat toisiin käsiin. Kunnalliset toimet on yhtiöitetty. Tämä ei ole toiminut . Luin juuri mielipidepalstaa keskisuomalaisesta jossa kaksi JE:n kaksi johtajaa puolustautuu. Silmiini särähti heti nämä johtajat, asiakkuusjohtaja ja talousjohtaja. Kuinka suuri byrokratia tässä yhtiössä on? Minua kiinnostaa tietää koko yhtiön henkilöstömäärä ja heille maksettava palkka. Näistä palkkakuluista nimittäin muodostuu veden hinta tässä kaupungissa.
Veden hinta +johtajien määrä
Näin se menee
7117
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Höpö höpö. Veden hinnasta on marginaali osa palkkakuluja.
Jyväskylän veden hinnan pilviin nostaa Jyväskylän kaupungin ja JE:n välinen kieroilu. Olen käsittänyt että JE ottaa hel-vetin kallista lainaa kaupungilta, ja maksaa lainasta ylisuurta korkoa kaupungille.
Tällä opilla JE siis pystyy nostaa veden hintaa maamme kalliimmaksi vedeksi, ja kaupunki vetää välistä hel-vetinmoisia "korkotuloja".
Eli puhdasta monopoli aseman väärinkäyttöä JE:ltä sekä tietenkin Jyväskylän kaupungilta. Puhdas kusetus siis. Idiootit kansalaiset ei muuta voi kun maksaa.
Saapahan JE:n johtajat sekä tietenkin rakas kokoomuslainen kaupungin"johtajamme" nostaa kohtuullista korvausta menetetystä vapaa ajastaan.
Ps.Tuo korvaus on muuten kaupungin"johtajallamme" suurempi kuin New York:n pormestarin tai Suomen tasavallan Presidentin. Meneeköhän ihan oikein?
Tosi on. Sitäpaitsi verovaroista maksettavat ylisuuret palkat luovat yhteiskuntaan sekasortoa ja eriarvoisuutta. Byrokratia on kasvanut pikkuhiljaa niin suureksi, että kaupunki joutuu ottamaan velkaa sen ylläpitämiseksi. Tämä kaikki on jostain pois.
Kaupunginvaltuusto on vastuussa näistä kuluista. Mikä lammaslauma päättää tämän kaupungin taloudesta ja muista tärkeistä asioista? Ovatko he virkamiesten talutusnuorassa? Vastaus on, että ovat.
Höpö-kaveri ei taida tietää palkkakuluista edes marginaalin vertaa. Jos byrokraatin palkka on 7000 euroa kuukaudessa (joka on tupla määrä) siihen tule päälle eläkemaksu ja muut työnantajakulut joten kuukaudessa hän maksaa veronmaksajille noin 10.000€/kk. Kun näitä paperinpyörittäjiä on esim. 5 kpl se tekee kuukaudessa 50.000€/kk ja joka vuosi 600 000€. Mutta jos paperinpyörittäjiä on kymmenen kulut tuplaantuu eli ovat 1,2 miljoonaa euroa joka vuosi. Tässä höpö-kaverille marginaalia. Näin se vaan menee, sorry, että häiritsen.
Tämän vuoden jälkeen helpottaa kun kaupunki voi alkaa "ulkoistamaan" kuntaliitoksen vuoksi pakkotyöllistämäänsä entistä maalaiskunnan ja Korpilahden apulaishenkilöstöä.
Höpö höpö.
Kyllähän minä tuon tiedän. Noita kuluja tulee vielä alasta hieman riippuen enemmänkin. Tosin toimistotyöläisellä nuo kulut on varmaan tuota luokkaa. Joissakin "vaarallisissa" duunari hommissa kulut on luokkaa 1,7xpalkka.
Mitäs "ni se o" sanoo siihen että muistini mukaan Jyväskylän kaupunki sai 18 miljoonaa euroa noita mainitsemiani "korkotuloja". Sitten tietenkin JE:n osakkeen omistajana vielä normi osingot päälle JE:n tuloksesta. Kaikki nuo Eurot on meiltä kuluttajilta koijattuja euroja. Tuo 18 miljoonaa on aika paljon enemmän kuin 1,2 miljoonaa euroa minun laskuopin mukaan.
Jos ei tuota kieroilua olisi niin Jyväskylän pitäisi saada noita korkotuloja about max. pari milliä nykyisillä koroilla.
Eeva Salminen
20:55
Jyväskylän lentoasema sijoittuu taloudellisella tuloksellaan Suomen lentoasemien vertailussa heikommalle puoliskolle. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämä selvitys laittaa kentät järjestykseen eri mittareilla, ja sijoitukset vaihtelevat sen mukaan, millä niitä mitataan.
Esimerkiksi pelkän absoluuttisen tuloksen valossa Jyväskylä on koko maan tappiollisin kenttä.
– Mutta kun tulos suhteutetaan kentän kokoon, liikevaihtoon, Jyväskylä on 17. maan 25 kentästä ja Savonlinna heikoin, avaa vastaava analyytikko Ville-Petteri Riihinen selvityksen tehneestä Inspirasta.
– Vertailtaessa lukuja on hyvä muistaa, että kaikki kentät eivät lähtökohtaisestikaan ole samalla viivalla. Esimerkiksi Jyväskylässä osa liikevaihdosta syntyy valtion ilmailun eli Ilmavoimien puolesta ja osa liikematkustamisesta. On pelkkiä sotilaskenttiä ja yhteistoimintakenttiä.
Kenttiä on vertailtu myös liikevaihdon ja kulujen suhteen. Jyväskylä on liikevaihdolla mitattuna 12. suurin kenttä, pitkälti ilmavoimien takia, mutta kulut ovat kahdeksanneksi suurimmat, mikä ei kerro kovin hyvästä tilanteesta. Esimerkiksi Kauhavan sotilaslentoasemalla kulut kenttien vertailussa ovat vasta sijalla 17, mutta liikevaihto on maan kaikista kentistä kahdeksanneksi suurin.
Tällaiselle "perusoikeus"-ajattelulle voi nykyään sanoa hui hai, oli ja meni, kaikella nykyään tehdään bisnestä, kuka vaan keksii että mistä voi rahastaa niin sen se tekee.
Hyvä kun ilmaiseksi saa hengittää, ettei vaan joku ala myymään hengitysilmaa, mitataan rahastettavan keuhkojen tilavuus ja sen mukaan joutuu maksamaan ilmasta sekä jäte-ilmasta myös joutuu maksamaan, siitä mitä puhaltaa ulos molemmista päistä, alempaa tuleva on vielä kalliimpaa.