Useat suomalaislapset joutuvat vuosittain turhaan väkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä selvittävän poliisitutkinnan kohteeksi.
Tavoite toisen mustamaalaamiselle on itsekäs: halu kostaa tai saada itselle toista parempi asema, kun lasten huoltajuudesta ja tapaamisista sovitaan.
Poliisin mukaan rikosilmoituksia tehdään välillä niin lähellä huoltajuusoikeudenkäyntejä, että yhteys vaikuttaa selvältä.
HS pyysi Suomen kymmentä suurinta poliisilaitosta arvioimaan, millainen osuus lapsiin kohdistuneista seksuaali- ja väkivaltarikosilmoituksista osoittautuu perättömiksi ja millaisissa tilanteissa niitä tehdään.
Suurin osa poliiseista arvioi, että aiheettomat ilmoitukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Arviot niiden osuudesta vaihtelevat noin viidestä jopa viiteenkymmeneen prosenttiin siis jopa PUOLET lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rikosilmoituksista on VALEITA!!
Tilastoissa poliisin tietoon tulleet jutut luokitellaan sen mukaan, päätyykö poliisi epäilemään niissä rikosta vai ei. Ei rikosta -tapauksissa on kyse sekä täysin tekaistuista ilmoituksista että tapauksista, joissa ilmoittajan aito epäily osoittautuu myöhemmin vääräksi.
Noin viidesosassa poliisille ilmoitetuista alle 13-vuotiaiden lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä ei todeta tapahtuneen rikosta. Pahoinpitelyilmoituksista samoin käy vain alle kymmenesosalle.
Ero- ja huoltajuuskiistat tuottavat poliisin pöydälle pahimmillaan monimutkaisia vyyhtejä, joista on usein vaikea erottaa, onko taustalla todellinen huoli lapsesta vai tietoinen valehtelu.
Kumpikin vanhemmista voi esimerkiksi väittää, että toinen pahoinpitelee lapsia. Täysin perättömien väitteiden selvittely koetaan poliisissa työlääksi.
"Yksittäiset poliisit reagoivat ilmiöön epäilemällä entistä enemmän ilmoitusten todenperäisyyttä ja myös sellaisia tapauksia, jotka ovat ihan todellisia", toteaa rikoskomisario Hannu Kallioniemi Pirkanmaan poliisilaitokselta.
Työmäärää enemmän poliisia huolestuttavat kuitenkin lapset. Rikostutkinta kuulemisineen ja lääkärintarkastuksineen voi olla lapselle raskas kokemus, ja pahimmillaan rikosprosessit kestävät vuosia.
"Se, että lasta käytetään tietoisesti välineenä toisen vanhemman kanssa käytävässä huoltajuuskiistassa tai vastaavassa, on ajattelematonta, sanoisin jopa itsekästä", sanoo rikoskomisario Tero Muurman Keski-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Myös lapsen suhde rikoksesta epäiltyyn vanhempaan voi kärsiä: rikosilmoituksesta voi seurata kiinniotto, kotietsintä tai lapsen kiireellinen sijoitus.
"Käytännössä todella heikoilla rikosepäilyillä voidaan huoltoriidan toiselta osapuolelta, useimmiten isältä, evätä lapsen tapaaminen kokonaan tai määrätä tapaamiset valvotuiksi", sanoo rikoskomisario Jyri Hiltunen Helsingin poliisilaitokselta.
Riitaiset vanhemmat eivät poliisien mukaan ole ainoita aiheettomien ilmoitusten tekijöitä, vaan ilmoituksia tulee myös isovanhemmilta ja muusta lähipiiristä. Jopa naapurien väliset riidat saattavat kärjistyä perättömiksi väitteiksi siitä, että naapuri pahoinpitelee lapsiaan.
Taustalla voi riitojen lisäksi olla myös mielenterveysongelmia tai ilmoittajan omia lapsuudenkokemuksia, jotka herkistävät vääriin tulkintoihin.
Poliisi muistuttaa, että tahallaan perättömän rikosilmoituksen tehnyt voi itse joutua syytteeseen väärästä ilmiannosta. Enimmäisrangaistus siitä on kolme vuotta vankeutta.
Aiheettomat rikosväitteet olivat kosto
"Eron jälkeen uuden kumppanin löytänyt puoliso sai viharyöpyn entiseltä kumppaniltaan ja sen myötä syytökset vanhoista pahoinpitelyistä. Kun ne eivät aiheuttaneet tarpeeksi ongelmia eksälle, seuraavaksi nostettiin esiin seksuaalirikosväitteet. Nekin osoittautuivat perättömiksi."
"Joissain tapauksissa asiaa esitellään lukuisille viranomaisille, lääkäreille ja kolmannen sektorin toimijoille mahdollisena tarkoituksena saada asia vireille mahdollisimman monessa paikassa samanaikaisesti."
"Jokainen ilmoittajan perättömäksi tietämä rikosilmoitus on liikaa: poliisin resursseja käytetään väärin, mutta myös lapsen oikeuksia poljetaan."
"Usein on niin, että mitä 'sivistyneempiä' ihmisiä on riitelemässä, sitä pahempaa jälkeä syntyy."
"Jos vanhempi aiheuttaa omalle lapselleen tietoisesti ja tahallaan turhan selvitysprosessin, ja motiivina ovat vanhemman omat intressit, mitä se kertoo hänestä ihmisenä ja vanhempana?"
Tavoite toisen mustamaalaamiselle on itsekäs: halu kostaa tai saada itselle toista parempi asema, kun lasten huoltajuudesta ja tapaamisista sovitaan.
Poliisin mukaan rikosilmoituksia tehdään välillä niin lähellä huoltajuusoikeudenkäyntejä, että yhteys vaikuttaa selvältä.
HS pyysi Suomen kymmentä suurinta poliisilaitosta arvioimaan, millainen osuus lapsiin kohdistuneista seksuaali- ja väkivaltarikosilmoituksista osoittautuu perättömiksi ja millaisissa tilanteissa niitä tehdään.
Suurin osa poliiseista arvioi, että aiheettomat ilmoitukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Arviot niiden osuudesta vaihtelevat noin viidestä jopa viiteenkymmeneen prosenttiin siis jopa PUOLET lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rikosilmoituksista on VALEITA!!
Tilastoissa poliisin tietoon tulleet jutut luokitellaan sen mukaan, päätyykö poliisi epäilemään niissä rikosta vai ei. Ei rikosta -tapauksissa on kyse sekä täysin tekaistuista ilmoituksista että tapauksista, joissa ilmoittajan aito epäily osoittautuu myöhemmin vääräksi.
Noin viidesosassa poliisille ilmoitetuista alle 13-vuotiaiden lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä ei todeta tapahtuneen rikosta. Pahoinpitelyilmoituksista samoin käy vain alle kymmenesosalle.
Ero- ja huoltajuuskiistat tuottavat poliisin pöydälle pahimmillaan monimutkaisia vyyhtejä, joista on usein vaikea erottaa, onko taustalla todellinen huoli lapsesta vai tietoinen valehtelu.
Kumpikin vanhemmista voi esimerkiksi väittää, että toinen pahoinpitelee lapsia. Täysin perättömien väitteiden selvittely koetaan poliisissa työlääksi.
"Yksittäiset poliisit reagoivat ilmiöön epäilemällä entistä enemmän ilmoitusten todenperäisyyttä ja myös sellaisia tapauksia, jotka ovat ihan todellisia", toteaa rikoskomisario Hannu Kallioniemi Pirkanmaan poliisilaitokselta.
Työmäärää enemmän poliisia huolestuttavat kuitenkin lapset. Rikostutkinta kuulemisineen ja lääkärintarkastuksineen voi olla lapselle raskas kokemus, ja pahimmillaan rikosprosessit kestävät vuosia.
"Se, että lasta käytetään tietoisesti välineenä toisen vanhemman kanssa käytävässä huoltajuuskiistassa tai vastaavassa, on ajattelematonta, sanoisin jopa itsekästä", sanoo rikoskomisario Tero Muurman Keski-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Myös lapsen suhde rikoksesta epäiltyyn vanhempaan voi kärsiä: rikosilmoituksesta voi seurata kiinniotto, kotietsintä tai lapsen kiireellinen sijoitus.
"Käytännössä todella heikoilla rikosepäilyillä voidaan huoltoriidan toiselta osapuolelta, useimmiten isältä, evätä lapsen tapaaminen kokonaan tai määrätä tapaamiset valvotuiksi", sanoo rikoskomisario Jyri Hiltunen Helsingin poliisilaitokselta.
Riitaiset vanhemmat eivät poliisien mukaan ole ainoita aiheettomien ilmoitusten tekijöitä, vaan ilmoituksia tulee myös isovanhemmilta ja muusta lähipiiristä. Jopa naapurien väliset riidat saattavat kärjistyä perättömiksi väitteiksi siitä, että naapuri pahoinpitelee lapsiaan.
Taustalla voi riitojen lisäksi olla myös mielenterveysongelmia tai ilmoittajan omia lapsuudenkokemuksia, jotka herkistävät vääriin tulkintoihin.
Poliisi muistuttaa, että tahallaan perättömän rikosilmoituksen tehnyt voi itse joutua syytteeseen väärästä ilmiannosta. Enimmäisrangaistus siitä on kolme vuotta vankeutta.
Aiheettomat rikosväitteet olivat kosto
"Eron jälkeen uuden kumppanin löytänyt puoliso sai viharyöpyn entiseltä kumppaniltaan ja sen myötä syytökset vanhoista pahoinpitelyistä. Kun ne eivät aiheuttaneet tarpeeksi ongelmia eksälle, seuraavaksi nostettiin esiin seksuaalirikosväitteet. Nekin osoittautuivat perättömiksi."
"Joissain tapauksissa asiaa esitellään lukuisille viranomaisille, lääkäreille ja kolmannen sektorin toimijoille mahdollisena tarkoituksena saada asia vireille mahdollisimman monessa paikassa samanaikaisesti."
"Jokainen ilmoittajan perättömäksi tietämä rikosilmoitus on liikaa: poliisin resursseja käytetään väärin, mutta myös lapsen oikeuksia poljetaan."
"Usein on niin, että mitä 'sivistyneempiä' ihmisiä on riitelemässä, sitä pahempaa jälkeä syntyy."
"Jos vanhempi aiheuttaa omalle lapselleen tietoisesti ja tahallaan turhan selvitysprosessin, ja motiivina ovat vanhemman omat intressit, mitä se kertoo hänestä ihmisenä ja vanhempana?"
Vastaukset 2
Vanhimmat
Psykiatri: Keksityt väitteet ovat riski lapselle
Lastenpsykiatri Merja Oksanen pitää "aivan sietämättöminä" tilanteita, joissa vanhemmat käyttävät keksittyjä väitteitä lapsen pahoinpitelystä tai hyväksikäytöstä huoltajuuskiistoissa.
"Vanhempien tulisi hakea apua itselleen", hän sanoo.
"Lapsi on saattanut joutua olemaan vanhempien välissä jo vuosia, ja sitten tulee vielä poliisikuulustelu. On riski, että lapsen kehitys vaarantuu."
Alueen poliisilaitokset ohjaavat sinne osan lapsista, joiden epäillään joutuneen pahoinpitelyn tai seksuaalirikoksen uhriksi. Osaamiskeskuksessa tutkitaan erityisesti pieniä lapsia ja niitä, joiden kehitys on viivästynyt.
"Kun lapsi eroriidan keskellä oirehtii, se tulkitaan oireiksi hyväksikäytöstä tai pahoinpitelystä, vaikka syy olisi ihan muu."
Oireeksi saatetaan luulla mitä vain: tapaamisiin liittyvää itkuisuutta ja levottomuutta, alapään kutinaa ja punoitusta tai sukupuolielimiin liittyviä puheita.
"Pienetkin lapset puhuvat seksuaalissävytteisiä juttuja, joita kuulevat toisilta päiväkodissa. Lisäksi osa on jo pieninä altistunut pornolle. Se hämmentää, ja kun lapset rupeavat siitä puhumaan, huoli herää herkästi."
Lasta ei kannata alkaa omin päin haastatella, sillä riski johdatteluun on suuri.
"Nykyisin vanhemmilla on omia nauhoituksia, joissa he kyselevät asioita lapselta suoraan. Niistä näkee usein, kuinka lapsen kertomus on syntynyt yhdessä aikuisen kanssa."
Pahimmillaan epäilyistä on puhuttu kotona niin paljon, ettei lapsi enää erota, mikä on totta.
Suuttuneen naisen kosto on hirveä, vai mitä?
perättömästä ilmi annosta täytyisi rangaistuksen olla täysin samaa tasoa ilmoittajalle,kuin tuomio jos tekijä todettaisiin syylliseksi.ehdoton vankeus tuomio joka tapauksessa/hoitolaitos,jos tuulesta temmattu asia