Pientä kritiikkiä alkuun: olisi pitänyt joidenkin evankelistien vain valehtelun sijaan jo alusta pitäen myöntää, että OpenShot on huono ja kömpelö tekele. Mikseivät siis olleet rehellisiä jo alusta alkaen? Oliko pakko valehdella siitä, että kyseessä olisi kaupallisia tuotteita parempi tai samanveroinen softa? Pettymys ja turhautuminen saattoi monella olla melkoinen OpenShotia kokeillessa jos tuo uskonnollinen paatos ohjelman ylivertaisuudesta (tai tasavertaisuudesta) oikeasti meni läpi. Nyt on sitten fanaatikkojen helppo tehdä takinkääntötemppu ja myöntää totuus kun saadaan kunnon videoeditori... Ikävä totuus kun on se, että Linux-jakeluiden ohjelmisto on edelleen monilta osin hyvin puutteellista Windowsiin verrattuna (vaikka joitakin parempiakin sovelluksia löytyy) tavallisen käyttäjän näkökulmasta. Toki kaikki on paranemaan päin, mutta Paasikiveä siteeraten: "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen." Sen vuoksi penäisin vastuullisempaa ja rehellisempää asennetta; valehtelulla tehdään jakeluille lähinnä vain haittaa. Serveriadmineille ja ohjelmoijille toki Linux-jakeluiden ohjelmistossa ei juuri puutteita liene, mutta heillä onkin vähän eri perspektiivi.
Oli miten oli, tuon em. videoeditorin tapaiset uutiset ovat hienoja juttuja ja juuri tällä tavalla kynnys tuoda Linux-jakelu Windowsin ohelle alenee pikkuhiljaa:
http://www.omgubuntu.co.uk/2012/09/oscar-winning-video-editor-lightworks-landing-on-linux-in-october
Lisäksi (kuten tiedetään) Steamin ilmoitukset valavat myös jonkin verran uskoa tulevaisuuteen:
http://www.digitoday.fi/viihde/2012/12/20/linuxista-oikea-pelijarjestelma--steam-kauppaan-paasevat-nyt-kaikki/201244174/66
Linux-distroille saadaan siis kaupallisia laatusoftia ja tukea peleihin, mikä saattaa haitata lähinnä vain Microsoftia ja (jos sallitte kärjistykset ja karrikoinnin) ehkä myös sitä äänekästä freetard-yhteisöä, joka ei (toivottavasti) enää edusta Linux-distrojen käyttäjistöä; uskonnollisuus on toivon mukaan vähenemään päin.
Näiden lisäksi toivoisin Winen parantuvan siinä määrin, että käytännössä kaikki se, mikä pyörii Windowsilla myös toimii samalla tavoin Winellä. WineHQ:sta on ollut hyötyä, mutta jossain vaiheessa haluaisin olla vierailematta siellä olettaen vain, että "totta kai se toimii".
Jos nämä toteutuvat sekä ajuri- ja laitteiden toimivuus/yhteensopivuus saadaan käytännössä samalle tasolle Windowsien kanssa, niin mitä syytä olisi enää maksaa Windows-lisenssistä, ellei Windows korjaa turva-aukkojansa, paranna päivityssysteemiään repo-pohjaiseksi jne.?
(Apple-faneille sori vain, mutta vaikka Applea ehkä voisi luonnehtia tietynlaiseksi vaihtoehdoksi MS:n "ylivallalle", niin en usko sen tuotteita hankkivani minään MS-vastaisena toimena, koska näyttää siltä, että kyseessä valitettavasti on Microsoftia suurempi riistäjä. Tutustukaa vaikka lafkan "eettisiin" toimintatapoihin - väittäisin Microsoftin olevan tässä suhteessa inhimillisempi.)
Oli miten oli, tuon em. videoeditorin tapaiset uutiset ovat hienoja juttuja ja juuri tällä tavalla kynnys tuoda Linux-jakelu Windowsin ohelle alenee pikkuhiljaa:
http://www.omgubuntu.co.uk/2012/09/oscar-winning-video-editor-lightworks-landing-on-linux-in-october
Lisäksi (kuten tiedetään) Steamin ilmoitukset valavat myös jonkin verran uskoa tulevaisuuteen:
http://www.digitoday.fi/viihde/2012/12/20/linuxista-oikea-pelijarjestelma--steam-kauppaan-paasevat-nyt-kaikki/201244174/66
Linux-distroille saadaan siis kaupallisia laatusoftia ja tukea peleihin, mikä saattaa haitata lähinnä vain Microsoftia ja (jos sallitte kärjistykset ja karrikoinnin) ehkä myös sitä äänekästä freetard-yhteisöä, joka ei (toivottavasti) enää edusta Linux-distrojen käyttäjistöä; uskonnollisuus on toivon mukaan vähenemään päin.
Näiden lisäksi toivoisin Winen parantuvan siinä määrin, että käytännössä kaikki se, mikä pyörii Windowsilla myös toimii samalla tavoin Winellä. WineHQ:sta on ollut hyötyä, mutta jossain vaiheessa haluaisin olla vierailematta siellä olettaen vain, että "totta kai se toimii".
Jos nämä toteutuvat sekä ajuri- ja laitteiden toimivuus/yhteensopivuus saadaan käytännössä samalle tasolle Windowsien kanssa, niin mitä syytä olisi enää maksaa Windows-lisenssistä, ellei Windows korjaa turva-aukkojansa, paranna päivityssysteemiään repo-pohjaiseksi jne.?
(Apple-faneille sori vain, mutta vaikka Applea ehkä voisi luonnehtia tietynlaiseksi vaihtoehdoksi MS:n "ylivallalle", niin en usko sen tuotteita hankkivani minään MS-vastaisena toimena, koska näyttää siltä, että kyseessä valitettavasti on Microsoftia suurempi riistäjä. Tutustukaa vaikka lafkan "eettisiin" toimintatapoihin - väittäisin Microsoftin olevan tässä suhteessa inhimillisempi.)
Vastaukset 14
Vanhimmat
Windowsin videoeditorilla ei voi edes muokata videoita ansaintatarkoituksissa, mikä tekee siitä kelvottoman.
Kokeilin muuten OpenShotia äsken miten toimii, ja hyvin tuntui pelaavan, joten mikä tässä nyt sitten mättää?
"Ikävä totuus kun on se, että Linux-jakeluiden ohjelmisto on edelleen monilta osin hyvin puutteellista Windowsiin verrattuna (vaikka joitakin parempiakin sovelluksia löytyy) tavallisen käyttäjän näkökulmasta."
Hölynpölyä. Windowsin ohjelmistot ovat paljon puutteellisemmat kuin Ubuntun. Ubuntussa on varmaan 1000x määrä ohjelmistoja.
"Jos nämä toteutuvat sekä ajuri- ja laitteiden toimivuus/yhteensopivuus saadaan käytännössä samalle tasolle Windowsien kanssa, niin mitä syytä olisi enää maksaa Windows-lisenssistä, ellei Windows korjaa turva-aukkojansa, paranna päivityssysteemiään repo-pohjaiseksi jne.?"
Niin, Ubuntuhan tukee useita tietokonemalleja kun taas Windows ei tue yhtään tietokonemallia.. Eli tältä osin yhteensopivuus on paremmalla tasolla.
"OpenShot on huono ja kömpelö tekele"
Uusien ohjelmiin pitää yleensä perehtyä hieman, muutaman minuutin kokeilulla käyttö ei ehkä ole sujuvaa. Käyttäjä on se joka on kömpelö ohjelman suhteen.
"Oliko pakko valehdella siitä, että kyseessä olisi kaupallisia tuotteita parempi tai samanveroinen softa?"
Windowsin mukana tuleva Elokuvatyökalu on ilmainen , kunhan on ensin maksanut Windowsista. Onko se mielestäsi kaupallinen tuote?
Ilmeisesti joillekin ohjelman tulee olla tuttu ja kehuttu Windows-puolelta, ennekuin uskotaan sen hyvyyteen myös Linuxympäristössä.
Olen editoinut kymmeniä tunteja videoita Openshotilla , ohjelma on nopea ja toimii hyvin.
Itse ainakin omassa käytössä pitäisin Openshotin vertailukohtana juuri Elokuvatyökalua. Perusvideoeditori, jossa on monipuoliosemmat valinnat eri formaateille ja kääntää projektit hiukan nopeammin samoin asetuksin kuin Elokuvatyökalu.
OpenShot on ihan pätevä aloittelevan videoharrastelijan työkalu eräistä raivostuttavista ominaisuuksistaan huolimatta.
Kaupallisen yrittäjän onkin kilpailtava esimerkiksi Kdenliven kanssa, joka sitten onkin jo kovempi luu.
"Windowsin mukana tuleva Elokuvatyökalu on ilmainen , kunhan on ensin maksanut Windowsista. Onko se mielestäsi kaupallinen tuote?"
Tarkoitatko Elokuvatyökalulla Windows Movie Makeria? Olen melko varma siitä, etteivät Windows-käyttäjät juurikaan käytä Windows Movie Makeria muuhun kuin "talking head"-tyyppisiin YouTube-videoihin. Nyt kuitenkin väittäisin, että puhutaan niistä ohjelmista, joita oikeasti käytetään noihin kunnon videoneditointihommiin. Kaiken kokemukseni mukaan käyttäjät eivät erityisemmin välitä siitä, onko ohjelma maksullinen tai vapaata lähdekoodia. Pääasiana on toimivuus, helppokäyttöisyys ja eräänlainen "eleganttius".
"Hölynpölyä. Windowsin ohjelmistot ovat paljon puutteellisemmat kuin Ubuntun."
-Please olisit hitusen objektiivisempi! Saatat loppujen lopuksi ehdottomuudella tehdä hallaa niille, jotka haluaisivat tutustua Linux-jakeluihin mutta jotka uskovat puheisiisi sataprosenttisesti, eivätkä suodata kaikkea tietoa.
Tämä saattaa olla verrattavissa siihen, kun sanoit eräässä ketjussa Linux-jakeluiden tukevan paremmin laitteita kuin Windowsit. Tottahan se, mutta se isompi kuva unohtuu, eli että laitteet kuitenkin tukevat paremmin Windowsia, vaikka Windowsin oma tuki laitteille onkin heikkoa. Joku lukija voi kuitenkin luulla, että laitteet toimisivat keskimäärin paremmin Linux-jakeluissa...
Arvelen kuitenkin jo tietäväni, mitä suurin piirtein aikoisit sanoa: "Kyllähän laitteet tukevat Ubuntua jos ovat 'Ubuntu Certified.'"
Haluaisin ensinnäkin väittää, että Ubuntu Certified on melko puutteellinen sivusto, joka sisältää turhan usein esim. vanhoja läppäreitä. Se ei siis onnistu käytännössä vielä kovinkaan hyvin, että tsekkaa mieleisensä Ubuntu Certifiedistä ja marssii kauppaan ostaakseen Ubuntua täysin tukevan läppärin kaupan hyllyltä. Sekään ei aina auta, että jos sitä mieleistä läppäriä ei satukaan kaupassa nettisivustojen tiedoista huolimatta olemaan, niin kysyisi kauppiaalta jostakin tietystä hyllyllä olevasta läppäristä, sattuuko Ubuntu siinä toimimaan. Kyllähän se Ubuntu nimittäin lähes aina pyörii läppärissä kuin läppärissä ainakin siten, että starttiruutu näkyy, mutta esim. videon katselu ei välttämättä onnistukaan kunnolla, eikä netti välttämättä toimikaan. Pitäisi siis mieluummin olla kaupassa tarkempi ja kysyä, toimivatko koneen kaikki komponentit Ubuntussa, etenkin näytönohjain ja verkkokortti. Koska myyjiin ei kuitenkaan aina voi luottaa, olisi koneen komponentit (läh. näytönohjain ja verkkokortti) syytä googlata varmuuden vuoksi yhteensopivuuden selvittämiseksi. Siihen tosin menee aikaa ja ensinnäkin käyttäjänhän pitäisi ylipäänsä olla tietoinen siitä, että on olemassa riski, etteivät Linux-jakelut välttämättä toimi riittävän hyvin siinä koneessa, jonka aikoo hankkia. Moniko normikäyttäjä on tästä kaikesta tietoinen ja valmis tekemään työtä raudan yhteensopivuuden selvittämiseksi?
"Ubuntussa on varmaan 1000x määrä ohjelmistoja."
-Ohjelmien määrä? Miten on laatu jos ei esim. osaa käyttää komentoriviä? Varsinkin jos kyseessä on uusi käyttäjä, jolla on aikaisempaa kokemusta vain Windowsista tai MacOS:stä.
"OpenShot on ihan pätevä aloittelevan videoharrastelijan työkalu eräistä raivostuttavista ominaisuuksistaan huolimatta."
-Mun kokemukseni on se, että Windowsin normikäyttäjä haluaa kunnon helppokäyttöisen työkalun (usein ovat kaupallisia). Tämä siitä huolimatta, että niille tolkuttaa, että se vähemmän-hienokin ohjelma riittäisi käyttötarkoituksiisi. Y'know, joka teinixillä nyt vain on oltava se PhotoShop jne. :)
"Niin, Ubuntuhan tukee useita tietokonemalleja kun taas Windows ei tue yhtään tietokonemallia.. Eli tältä osin yhteensopivuus on paremmalla tasolla."
-Kuten selitin yllä, tämä pitää paikkansa ja tämä on ehkä myös se oikea tapa kehittää käyttistä, mutta vielä se ei riitä siihen, että päästäisiin samalle tasolle Windowsin kanssa yhteensopivuudessa ns. kumminkin päin eli jos arvioidaan sitä, kuinka hyvin laite tukee käyttistä ja käyttis tukee laitetta. Tavallinen käyttäjä haluaa vain, että yhteensopivuus/tuki toteutuu jomminkummin päin.
Nyt kun Ubuntun osalta näyttää siltä, että käyttistä on kehitetty tukemaan laitteita, niin haluaisin tietää, onko Ubuntun tukea säilytetty nimenomaan myös vanhoille laitteille ja komponenteille. Toki on niin, että sitä käyttistä ei tehdä museokoneille, vaan moderneille, mutta olisihan se hauska jos vanhoillekin laitteille se tuki on vielä siellä, vaikka jo ihan muistin määrän vuoksi se käyttis ei toimisikaan. Joka tapauksessa voihan jollakin olla itsekoottu kone, jossa yksi komponenteista sattuu olemaan vanha. (Hiustenhalkomista, mutta "cooliahan" se olisi, jos uusin Ubuntun LTS-julkaisu toimisi yhä esim. jossakin vuoden 2005 standardien mukaan kootussa pöytäkoneessa.)
"Nyt kuitenkin väittäisin, että puhutaan niistä ohjelmista, joita oikeasti käytetään noihin kunnon videoneditointihommiin."
Windowsissa ei ole yhtään sellaista.
"-Please olisit hitusen objektiivisempi! Saatat loppujen lopuksi ehdottomuudella tehdä hallaa niille, jotka haluaisivat tutustua Linux-jakeluihin mutta jotka uskovat puheisiisi sataprosenttisesti, eivätkä suodata kaikkea tietoa."
No edelleenkin Windowsissa on hyvin niukasti ohjelmia. Monet ihan perusasiatkin puuttuvat,
"Tämä saattaa olla verrattavissa siihen, kun sanoit eräässä ketjussa Linux-jakeluiden tukevan paremmin laitteita kuin Windowsit."
Olen sanonut Linuxissa olevan parhaan laitetuen kaikista kerneleistä. En nyt ole tuossa mitään käyttöjärjestelmistä maininnut. Käyttöjärjestelmillä sitten on ihan oma laitetuki. Ubuntu esimerkiksi tukee paljon enemmän tietokonemalleja kuin Windows. Windows taas tukee enemmän oheislaitteita kuin Ubuntu.
Arvelen kuitenkin jo tietäväni, mitä suurin piirtein aikoisit sanoa: "Kyllähän laitteet tukevat Ubuntua jos ovat 'Ubuntu Certified.'"
"Haluaisin ensinnäkin väittää, että Ubuntu Certified on melko puutteellinen sivusto, joka sisältää turhan usein esim. vanhoja läppäreitä."
Testattuja ja toimivia.
"Se ei siis onnistu käytännössä vielä kovinkaan hyvin, että tsekkaa mieleisensä Ubuntu Certifiedistä ja marssii kauppaan ostaakseen Ubuntua täysin tukevan läppärin kaupan hyllyltä."
Se tietysti TILATAAN. Ei sitä nyt marketista mitään laatua muutenkaan saa. Hyllystähän myydään vaan nopeasti hajoavaa halpisrihkamaa hölmöille.
"Moniko normikäyttäjä on tästä kaikesta tietoinen ja valmis tekemään työtä raudan yhteensopivuuden selvittämiseksi?"
Normikäyttäjä ostaa tietysti esiasennettuna.
"Ubuntussa on varmaan 1000x määrä ohjelmistoja."
-Ohjelmien määrä? Miten on laatu jos ei esim. osaa käyttää komentoriviä?
Komentorivijutut ovat jotain Windowsjuttuja. Ubuntussahan on graafinen käyttöliittymä, ja Ubuntussa on paljon hyvälaatuisia ohjelmistoja.
"Niin, Ubuntuhan tukee useita tietokonemalleja kun taas Windows ei tue yhtään tietokonemallia.. Eli tältä osin yhteensopivuus on paremmalla tasolla."
-Kuten selitin yllä, tämä pitää paikkansa ja tämä on ehkä myös se oikea tapa kehittää käyttistä, mutta vielä se ei riitä siihen, että päästäisiin samalle tasolle Windowsin kanssa yhteensopivuudessa ns. kumminkin päin eli jos arvioidaan sitä, kuinka hyvin laite tukee käyttistä ja käyttis tukee laitetta.
"Tavallinen käyttäjä haluaa vain, että yhteensopivuus/tuki toteutuu jomminkummin päin."
Niin, eli ostaa esiasennettuna ja lukee spekseistä, että onko kyseisiä vempaimia tarkoitettu toimimaan keskenään.
"Nyt kun Ubuntun osalta näyttää siltä, että käyttistä on kehitetty tukemaan laitteita, niin haluaisin tietää, onko Ubuntun tukea säilytetty nimenomaan myös vanhoille laitteille ja komponenteille."
Ubuntu on suunnattu nykypäivän laitteisiin, ei kierrätyslavaromuihin. Standardit laitteet toimii toki mutta muuten sitten ei ole mitään takeita ellei yhteensopivuutta luvata.
"Joka tapauksessa voihan jollakin olla itsekoottu kone, jossa yksi komponenteista sattuu olemaan vanha."
Ainahan sen komponentin voi vaihtaa. Tai sitten vaan ostaa uuden tietokoneen kuten ihmiset yleensä tekee. Koneiden kasailu ei oikein ole normikäyttäjien puuhaa.
"Windowsissa ei ole yhtään sellaista."
"No edelleenkin Windowsissa on hyvin niukasti ohjelmia. Monet ihan perusasiatkin puuttuvat"
-Se on totta, että Windowsissa on hyvin vähän mitään kunnon ohjelmia. Eihän siinä ole CoD:ia ja Crysistäkään. On kuitenkin niin, että Windowsille on kunnon ohjelmia... ja pelejä!
Kuka nyt noita Windowsissa valmiina tulevia sovelluksia käyttää mihinkään ammattimaisempaan videon tai audion editoimiseen?
(Tämän toki ymmärsit alunperinkin, mutta taisit vain haluta jatkaa saivarteluasi. Ehkä sun kanssa implisiittisyys pitää vähentää nollaan?)
"On kuitenkin niin, että Windowsille on kunnon ohjelmia... ja pelejä!"
Ne eivät liity käyttöjärjestelmään, siitähän nyt puhuttiin. Käyttöjärjestelmä kun ei vaikuta siihen miten hyvin tai huonosti joku muu tuote on tehty.
"Kuka nyt noita Windowsissa valmiina tulevia sovelluksia käyttää mihinkään ammattimaisempaan videon tai audion editoimiseen?"
No ei tietenkään kun se Windows on niin huono. Jos Windowsin ohjelmat olisi hyviä niin kai niitä käytettäisiin.
Huom! Pelit ovat ohjelmia.
"Tarkoitatko Elokuvatyökalulla Windows Movie Makeria? Olen melko varma siitä, etteivät Windows-käyttäjät juurikaan käytä Windows Movie Makeria muuhun kuin "talking head"-tyyppisiin YouTube-videoihin. "
Niinkuin mainitsin, pidän Openshotin vertailukohtana juuri Movie Makeria. Tuskinpa Openshotillakaan mitään elokuvaspektaakkeleita editoidaan. Samalaiseen käyttöön, peruseditointiin tarkoitettuja.
Lightworks varmasti pesee molemmat monipuolisuudessaan, tuskin kukaan on muuta väittänyt.
Usein Windowsin valmisohjelmat ovat aika kökköjä, mutta tärkeätä on, että parempia löytyy; harva käyttää MS Paintia. Moni niistä paremmista ohjelmista on maksullisia. Esimerkiksi yhtäkään erityisen hyvää, ammattikäyttöön soveltuvaa ilmaista videoeditoria en ole vielä nähnyt. Onneksi valinnanvaraa saattaa olla tulevaisuudessa Linux-jakeluillakin enemmän ammattikäyttöön soveltuvien maksullisten softien muodossa, jotta ihmiset eivät ole kahlittuja ilmaisiin, mutta puutteellisiin ohjelmiin tai opiskelemaan itsensä koodaajiksi, jotta ne ilmaiset saisi kehitettyä samalle tasolle kaupallisten kanssa. Voivat valita niiden väliltä.
Linuxeille saa valtavasti maksullisia kuin ilmaisia ohjelmia ammattikäyttöön. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Zimbra, RHEV, GCC, MySQL jne.
Tässä kanssa hienoa tekniikkaa: http://www.adacore.com/customers
Menee M-Karilta taas pahasti puurot ja vellit sekaisin.
Steam on kohta Linuxilla. Beeta on auki.