Sitä on täällä Onlinessa paljo kauemmin, vaikka ulos kirjautuu.. jotain tunnin varmaan, oon huomannu?
Ketä se kiinnostaa, mutta jaksaako kuka miten lukea vähä pidempiä avauksia ;)
Voitko, haluatko pitää lemmikkieläimiä?
Jos, sulla on niin mikä/mitä, miksi ?) Mikä ois mieluisin, jos siihen ei mahdollisuutta, entä vähiten miellyttävä, vaikka voisi pitääkin.
On tää kans..
26
194
Vastaukset
On minulla lemmikkieläimiä.
Ainakin sata tiasta. Ne on syöneet 40 kg maapähkinöitä ja yli kymmenen kappaletta kilon talijöötiä.
Sitten on viisi närheä ja saman verran harakoita. Niille annan, mitä minulta jää ja etsin muuta syömistä.
Sitten on orava ja viimeisin on kärppä, se aina pää kallellaan katsoo kun näkee.
Jänis jäi auton alle (se ei ollut minun lemmikki), otin sen mukaan ja kirveellä silppusin sitä harakoille. Sitten kärppä löysi sen puoliksisyödyn jäniksen. Se vetelee sitä pupunpuolikasta nurkasta nurkkaan tuolla varastossa.
Varikset ja kurjet ei ole vielä saapuneet.Ihan kun oisit kirjoittanu "ketunhäntä kainalossa", mutta uskonhan mä, kun rekkautuneena laitat..
Tunnen lintuja niin vähä, että oikeesti hävettää!
Orvahan ei kait lintu. ;) Mutta jännä elukka, kun pystyy suunnilleen kiviseinää pitkin kulkeen, oon nähny.. eikä kannata kissojen apajille tulla. Tulee samankaltaista jälkeä, kun jänöstä jota kärppä nyt sun varastossa roudaa?
Uskoo.. ei usko.. ei uskois, että oon maalais -"tyttöjä" alunperin, pohjimmiltaan vieläkin.Sibone kirjoitti:
Ihan kun oisit kirjoittanu "ketunhäntä kainalossa", mutta uskonhan mä, kun rekkautuneena laitat..
Tunnen lintuja niin vähä, että oikeesti hävettää!
Orvahan ei kait lintu. ;) Mutta jännä elukka, kun pystyy suunnilleen kiviseinää pitkin kulkeen, oon nähny.. eikä kannata kissojen apajille tulla. Tulee samankaltaista jälkeä, kun jänöstä jota kärppä nyt sun varastossa roudaa?
Uskoo.. ei usko.. ei uskois, että oon maalais -"tyttöjä" alunperin, pohjimmiltaan vieläkin.Epäiletkö Sinä minua.
Eihän niitä silittämään pääse, mutta kaks säkkiä on kulunut pähkinöitä. Viimeisin maksoi 64 €. puissa roikkuu kuusi talijöötiä neljä euroo kappale. Ne on jo ainakin kertaalleen vaihdettu..
Että eikö ruokalasku lemmikkieläinluokkaa ala olla.
Se orava syö kans niitä pähkinöitä.
Se kärppä yrittää piilottaa sitä jäistä jänistä, mutta on se kärpälle vielä liian painava.
En minä lemmikkiä enää ota, ne sitoo niin paljon.k-kotton kirjoitti:
Epäiletkö Sinä minua.
Eihän niitä silittämään pääse, mutta kaks säkkiä on kulunut pähkinöitä. Viimeisin maksoi 64 €. puissa roikkuu kuusi talijöötiä neljä euroo kappale. Ne on jo ainakin kertaalleen vaihdettu..
Että eikö ruokalasku lemmikkieläinluokkaa ala olla.
Se orava syö kans niitä pähkinöitä.
Se kärppä yrittää piilottaa sitä jäistä jänistä, mutta on se kärpälle vielä liian painava.
En minä lemmikkiä enää ota, ne sitoo niin paljon.No en epäile enää :) Aika valtavilta nuo ruokamäärät vaan näytti tuossa aiemmassa kommentissasi. Onhan ne sitte jo lemmikkejä, ja varmaan kiva seurailla niiden puuhastelua.
Eivätkä sido samalla tavalla kuin sisätiloissakin asustelevat, kissa/koira...hevonen, jne.
Voisivat hetken ihmetellä, jos ei herkkuja tulisi, mutta varmaan löytävät ravintoa itsekseen, jollei sitä valmiiksi tarjolla ole.
Talipalloja näkee aika useinkin.
Noista vähemmän miellytttävistä.. ainakaan käärmettä en haluaisi lemmikiksi, luonnossa saa mun puolesta luikerrella, eihän se hyökkää, ellei tunne itseensä uhatuksi.. kait.- Hei kun keikuskelen
k-kotton kirjoitti:
Epäiletkö Sinä minua.
Eihän niitä silittämään pääse, mutta kaks säkkiä on kulunut pähkinöitä. Viimeisin maksoi 64 €. puissa roikkuu kuusi talijöötiä neljä euroo kappale. Ne on jo ainakin kertaalleen vaihdettu..
Että eikö ruokalasku lemmikkieläinluokkaa ala olla.
Se orava syö kans niitä pähkinöitä.
Se kärppä yrittää piilottaa sitä jäistä jänistä, mutta on se kärpälle vielä liian painava.
En minä lemmikkiä enää ota, ne sitoo niin paljon.k-kotton, sul on mun luontoni:) Oon aina luullut, että vain ja ainoastaan Minä (ja edesmennyt mieheni) olemme ainoita maapallon tallustelijoita, jotka niin-niin antaumukselllisesti syöttää lintuja ja muita otuksia. Nyt olen pannut merkille, että emme olekaan ainoita tallustelijoita, sinä änkesit omine ruokinesi framille ja vieläpä olin havaitsevinani kirjoituksessasi pientä lievää leuhkimista, rinta-rottinkimaista-pöyhistelyä, heh heh hee sanon ma :)
Ei täs auta muu, ku sanoa, että kyl määääääki syötän lintuja Niiiiin paljon, että eipä kalpene sun ruuissasi.
Jesssss, oravat ovat kanssa murkinoimassa täällä.
Jaaha, että Kärppä. Siinä pistit paremmaksi, mutta yritän himpun verran latistaa Kärpästä saatuja pointseja sillä, että kysäsen, onkos k-kottonilla ollut koskaan Oravaa kotona sisällä. Siis sisä-oravana lemmikkinä?
Meillä on ollut melkein 7 vuotta orava lemmikkinä. Pienenä vauvana tuli taloon ja voit kuvitella, miten suuria ilahduksia se tuotti meille. Sen lempi-herkkua muuten oli Coca Gola, ruokalusikasta juotuna. Paljon olis juttuja kerrottavana tuosta oravasta, mutta jos kaikki jutut naputtelisin, niin veisin kaiken tilan palstalta ja muille ei jäisi pikkuruistakaan "paperinpalaa" käytettäväkseen.:)
Hyvä k-kotton, tykkään sinusta, kun huolehdit talvipakkasessa värisevistä luonnon linnuista ja eläimistä. Yli-monta plussaa täältä minulta sinulle, ollos hyvä. Sibone kirjoitti:
No en epäile enää :) Aika valtavilta nuo ruokamäärät vaan näytti tuossa aiemmassa kommentissasi. Onhan ne sitte jo lemmikkejä, ja varmaan kiva seurailla niiden puuhastelua.
Eivätkä sido samalla tavalla kuin sisätiloissakin asustelevat, kissa/koira...hevonen, jne.
Voisivat hetken ihmetellä, jos ei herkkuja tulisi, mutta varmaan löytävät ravintoa itsekseen, jollei sitä valmiiksi tarjolla ole.
Talipalloja näkee aika useinkin.
Noista vähemmän miellytttävistä.. ainakaan käärmettä en haluaisi lemmikiksi, luonnossa saa mun puolesta luikerrella, eihän se hyökkää, ellei tunne itseensä uhatuksi.. kait.Aloituksessa kyselit, millainen aloituksen pitäisi olla.
Mistä sen tietää. Tuon netti-kauppa.aloituksen kirjoitin jo pari päivää aiemmin.
Ajattelin, ettei se kiinnosta ketään, ja peruutin sen pois.
Sitten kuitenkin kirjoitin sen uudestaan, no se veti, ehkä paremman puutteessa.Hei kun keikuskelen kirjoitti:
k-kotton, sul on mun luontoni:) Oon aina luullut, että vain ja ainoastaan Minä (ja edesmennyt mieheni) olemme ainoita maapallon tallustelijoita, jotka niin-niin antaumukselllisesti syöttää lintuja ja muita otuksia. Nyt olen pannut merkille, että emme olekaan ainoita tallustelijoita, sinä änkesit omine ruokinesi framille ja vieläpä olin havaitsevinani kirjoituksessasi pientä lievää leuhkimista, rinta-rottinkimaista-pöyhistelyä, heh heh hee sanon ma :)
Ei täs auta muu, ku sanoa, että kyl määääääki syötän lintuja Niiiiin paljon, että eipä kalpene sun ruuissasi.
Jesssss, oravat ovat kanssa murkinoimassa täällä.
Jaaha, että Kärppä. Siinä pistit paremmaksi, mutta yritän himpun verran latistaa Kärpästä saatuja pointseja sillä, että kysäsen, onkos k-kottonilla ollut koskaan Oravaa kotona sisällä. Siis sisä-oravana lemmikkinä?
Meillä on ollut melkein 7 vuotta orava lemmikkinä. Pienenä vauvana tuli taloon ja voit kuvitella, miten suuria ilahduksia se tuotti meille. Sen lempi-herkkua muuten oli Coca Gola, ruokalusikasta juotuna. Paljon olis juttuja kerrottavana tuosta oravasta, mutta jos kaikki jutut naputtelisin, niin veisin kaiken tilan palstalta ja muille ei jäisi pikkuruistakaan "paperinpalaa" käytettäväkseen.:)
Hyvä k-kotton, tykkään sinusta, kun huolehdit talvipakkasessa värisevistä luonnon linnuista ja eläimistä. Yli-monta plussaa täältä minulta sinulle, ollos hyvä.Kyllä sinä tuon oravasi kanssa vedät pitemmän korren.
On niitä minullakin juttuja.
Kerran oli västäräkki tehnyt kaivuriin pesän.
Siinä yksi tuli kyselemään kaivamaan. Minä siihen, että annetaanko västäräkin hoitaa pentunsa lentoon. Hyvin kerkes kaivaa myöhemminkin.
Viime kesänä oli kone käynnissä, kuului vimmattu piipitys.Jäin vähän seuraamaan. Tianen pirulainen kantoi pienestä rakosesta ruokaa. Siisti eläin, kantoi samalla jätökset pois.
Nyt oli vähän kiire, mutta onneksi vei parin päivän päästä pentunsa pois.- Hei kun keikuskelen
k-kotton kirjoitti:
Kyllä sinä tuon oravasi kanssa vedät pitemmän korren.
On niitä minullakin juttuja.
Kerran oli västäräkki tehnyt kaivuriin pesän.
Siinä yksi tuli kyselemään kaivamaan. Minä siihen, että annetaanko västäräkin hoitaa pentunsa lentoon. Hyvin kerkes kaivaa myöhemminkin.
Viime kesänä oli kone käynnissä, kuului vimmattu piipitys.Jäin vähän seuraamaan. Tianen pirulainen kantoi pienestä rakosesta ruokaa. Siisti eläin, kantoi samalla jätökset pois.
Nyt oli vähän kiire, mutta onneksi vei parin päivän päästä pentunsa pois.Kävin palstalla aamusella ja eihän täällä ollut kukaan. Nyt tulin uudestaan ja vautsi, porukka on herännyt. Kivaa.
Mukava oli taas lukea sisuksesi hyvyydestä. Västäräkki oli osannut valita oikean kaivurin. Jokapaikkaan nekin näköjään pesänsä tökkää.
Annas ku mäkin nyt vähän linnuista viserrän.
Saaressa löysimme pienen, pikkuruisen lokinpoikasen. Untuvainen pallo. Ypösen yksin mojui kiven kolossa. Heikon oloinen otus.
Noh, johan tuli lapsiin vipinää ja kyllä siinä vipinää tuli minullekin ja miehelleni. Nostettiin lokinpoikanen kolosta pois ja kannettiin kouransydämes se terassille. Mieheni haki kalasaavista tuoretta kalaa, josta revittiin pieniä paloja lokille.
Ahnaasti hotki ja veivasi kaulaansa ylös-alas ja nokka oli apposen ammollaan. Eiku lissssäää kalaa kitaan ja kyllähän sitä piisas.
Teimme sille oman "pesän", vähän väliä sitä oli syötettävä ja väliajan se nukkui tai katseli ympärilleen vähän pöljähtäneen näköisenä.
Olimme sillä kertaa saaressa viikon verran. Lokki klapaji kintuis, luuli meitä kaiketi äiskäksi ja iskäksi:)
Kun olimme lähdössä kaupunkiin, tuli yhtäkkiä suru puseroon. Kaikilla meillä kalvoi huoli, että miten Meidän kaverille käy, jos jätämme sen yksin. Pidimme perheen kesken palaverin, lokki siinä palaveriringin keskellä ja kun puheenjohtaja oli klopahuttanut nuijan terassin laattiaan, niin päätös oli sillä knopsahduksella sitten tehty.
Me otimme lokin mukaan kaupunkiin. :)
Asetimme sen kanankuljetushäkkiin (meillä kun oli kanoja saaressa kesäisin) ja nostimme häkin veneeseen ja hurahutimme kaupunkiin.
Lokin syötöt jatkuivat tiuhaan tahtiin. Tuntui, että sillä oli alvariin nälkä.
Muutaman päivän olimme kaupungissa ja sitten taas lokki pistettiin häkkiin ja menimme takaisin saareen.
Oho, nyt oon taas vaihteeksi kirjoittanut niin pitkästi, että tarttee lopettaa. meinasin vielä kirjoittaa sen, kun lokin takia jouduimme kiiruusti lämmittämään saunan. Mutta siitä kenties joskus myöhemmin?
Lokki eleli siis kanssamme aikuiseksi asti. Saaren ja kaupungin väliä tottui kulkemaan tosta-noin-vaan. Oli kivaa seurata sen untuvapeitteen muuttumista sulkaiseksi ja tietysti muita juttuja kans oli kiva seurata, kuten esim. sitä, kun aloin opettamaan sitä lentämään. :) Ei meinaan laisinkaan ollut helppoa aluksi.
No nih........ Sun vuoros kertoa joku kiva tarina..... Heh. Hei kun keikuskelen kirjoitti:
Kävin palstalla aamusella ja eihän täällä ollut kukaan. Nyt tulin uudestaan ja vautsi, porukka on herännyt. Kivaa.
Mukava oli taas lukea sisuksesi hyvyydestä. Västäräkki oli osannut valita oikean kaivurin. Jokapaikkaan nekin näköjään pesänsä tökkää.
Annas ku mäkin nyt vähän linnuista viserrän.
Saaressa löysimme pienen, pikkuruisen lokinpoikasen. Untuvainen pallo. Ypösen yksin mojui kiven kolossa. Heikon oloinen otus.
Noh, johan tuli lapsiin vipinää ja kyllä siinä vipinää tuli minullekin ja miehelleni. Nostettiin lokinpoikanen kolosta pois ja kannettiin kouransydämes se terassille. Mieheni haki kalasaavista tuoretta kalaa, josta revittiin pieniä paloja lokille.
Ahnaasti hotki ja veivasi kaulaansa ylös-alas ja nokka oli apposen ammollaan. Eiku lissssäää kalaa kitaan ja kyllähän sitä piisas.
Teimme sille oman "pesän", vähän väliä sitä oli syötettävä ja väliajan se nukkui tai katseli ympärilleen vähän pöljähtäneen näköisenä.
Olimme sillä kertaa saaressa viikon verran. Lokki klapaji kintuis, luuli meitä kaiketi äiskäksi ja iskäksi:)
Kun olimme lähdössä kaupunkiin, tuli yhtäkkiä suru puseroon. Kaikilla meillä kalvoi huoli, että miten Meidän kaverille käy, jos jätämme sen yksin. Pidimme perheen kesken palaverin, lokki siinä palaveriringin keskellä ja kun puheenjohtaja oli klopahuttanut nuijan terassin laattiaan, niin päätös oli sillä knopsahduksella sitten tehty.
Me otimme lokin mukaan kaupunkiin. :)
Asetimme sen kanankuljetushäkkiin (meillä kun oli kanoja saaressa kesäisin) ja nostimme häkin veneeseen ja hurahutimme kaupunkiin.
Lokin syötöt jatkuivat tiuhaan tahtiin. Tuntui, että sillä oli alvariin nälkä.
Muutaman päivän olimme kaupungissa ja sitten taas lokki pistettiin häkkiin ja menimme takaisin saareen.
Oho, nyt oon taas vaihteeksi kirjoittanut niin pitkästi, että tarttee lopettaa. meinasin vielä kirjoittaa sen, kun lokin takia jouduimme kiiruusti lämmittämään saunan. Mutta siitä kenties joskus myöhemmin?
Lokki eleli siis kanssamme aikuiseksi asti. Saaren ja kaupungin väliä tottui kulkemaan tosta-noin-vaan. Oli kivaa seurata sen untuvapeitteen muuttumista sulkaiseksi ja tietysti muita juttuja kans oli kiva seurata, kuten esim. sitä, kun aloin opettamaan sitä lentämään. :) Ei meinaan laisinkaan ollut helppoa aluksi.
No nih........ Sun vuoros kertoa joku kiva tarina..... Heh.No, kyllä minulla näitä riittää.
Tässä pyörinyt sellainen varis, joka peilaa itseään ikkunoista.
No ei se niin heppoa ole, kun ikkunalaudalla joutuu olemaan.
Minä kävin hakemassa kirpparilta sille peilin.
Toinen oli iso, yheksän euroo, niin minä ajattein, että kyllä tuo pienempi varikselle riittää, ja ostin sen neljällä eurolla.
Kaikki meni hyvin, aurinko paistoi ja varis peilasi itseään aamusta iltaan.
Mutta yks aamu oli kurki siinä peilin edessä peilaamassa.
Eihän se siitä pienestä peilistä kunnolla nähnyt, joutui kaula kierossa kuikkimaan koipiensa juuresta.
Kyllä minua silloin harmitti. Sitä kun on nuukuuteen kasvatettu, niin ei siitä ole muuta kun haittaa.
Jos olisin ostanut sen yheksän euron peilin, se olisi ollut puoltoista metriä korkea, niin kurkikin olisi saanut potrastella sen peilin edessä ihan kunnolla.- Hei kun keikuskelen
k-kotton kirjoitti:
No, kyllä minulla näitä riittää.
Tässä pyörinyt sellainen varis, joka peilaa itseään ikkunoista.
No ei se niin heppoa ole, kun ikkunalaudalla joutuu olemaan.
Minä kävin hakemassa kirpparilta sille peilin.
Toinen oli iso, yheksän euroo, niin minä ajattein, että kyllä tuo pienempi varikselle riittää, ja ostin sen neljällä eurolla.
Kaikki meni hyvin, aurinko paistoi ja varis peilasi itseään aamusta iltaan.
Mutta yks aamu oli kurki siinä peilin edessä peilaamassa.
Eihän se siitä pienestä peilistä kunnolla nähnyt, joutui kaula kierossa kuikkimaan koipiensa juuresta.
Kyllä minua silloin harmitti. Sitä kun on nuukuuteen kasvatettu, niin ei siitä ole muuta kun haittaa.
Jos olisin ostanut sen yheksän euron peilin, se olisi ollut puoltoista metriä korkea, niin kurkikin olisi saanut potrastella sen peilin edessä ihan kunnolla.Heh heh hee, menit sitten kirpparille ostamaan varikselle Peilin. Heh heh hee, tämä nyt oli niiiiiin huvittavaa luettavaa, että "heh heh heet" helähtivät omalla kikattavalla painollaan itsestäni ulos.:)
Aika makee tarina. Ja vielä kaiken kukkuraksi kerroit tuosta kurjestakin. Hirmuisen hirmuinen kade-mieli iski ympärille. Voih, kun olen aina tykännyt kurjista. Niin kauniita, niin kauniita. Lapsena (kansakouluiässä) piirsin lintukirjasta mallia ottaen ison kurjen paperille ja se kuuluu niihin harvoihin piirroksiin, joihin itsekin olin tyytyväinen. Elävästi muistan, kun sitä tarkasti piirsin ja yritin saada pyrstösulat valumaan silleen hienosti, kuin siinä lintukirjan kuvassakin.
Varmaan pyörtyisin ilosta, jos meikäläisen pihaan tupsahtaisi Kurki. Turha toive, ei täälä niitä pahemmin näe.
Tuo peilijhuttu naurattaa vieläkin :) Kaikkea sulle tuleekin mieleen.
Joo ja se sun hieno (öhöm) lintujensyöttöpaikka, siis se astiakaapin lautasteline :)
Minulla on paljon eläinjuttuja, mutta kaikki järjestään kalpenee sinun juttujesi rinnalla. Arvaa ottaaks päähän.
:)
Ei ole ollut lemmikkejä sen jälkeen kun lapsuuskodistani muutin pois....tai siis onhan ollut tietty miehiii. Yhden kans` oli aviossa ja muutama on ollut avosellaisiii...
Tällä hetkel` katselen "lemmikkejä" kauempaa vain ihallen kuin komeita ne saattaa olla jotkut pakkaukset.Joo, kiitti, kiva kun laitoit viesiä käynnistäsi ;)
Toisella palstalla alkoi heti jokin ihme suhina.. kiva sinne joidenkin kirjoitella ilman rec. nickejä!
Huomio ainakin heräsi, tärkeintä, et oo mitäänsanomaton :)
- 'bongaaja¨+0
Ilmoittelivat BirdLifeltä että ensi viikonloppuna bongaillaan lintulaudoilla käyviä tipusia. Pitäikö heille laittaa jotakin makoista nokittavaa?
Miksköhän just erityisesti ensi viikonloppuna. Varmaan niillä kivempaa, jos laudalla herkkuja, ja bongaajilla myös.
- illueetu
Voin ja pidän, koira on kaverini. Matelijoita en taloon ottaisi.
Koirahan se on monelle perheen uskollinen jäsen.
Matelijat ja hämähäkkityyppiset (skorpionit) mulle myös niitä vähemmän miellyttäviä.
Vaan nyt alkaa viikonlopun puuhat ja riennot olla mielessä.
Toivottavasti tulee keskustelua, ehkä kivoja juttuja lemmikeistä.. tai muustakin mitä mielen juolahtaa.. :)
- Hei kun keikuskelen
Kaksi kissiä on. Toinen on norjalainen metsäkissa ja toinen tavallinen maatiaiskissa. Aina on kissoja ollut, lapsuuskodissa ja siitä etiäpäin.
Nämä nykyiset kissat ovat kummallisia otuksia, kun toinen (norjalainen) ei syö muuta, kuin purkkiruokaa ja kuivia papanoita ja tää toinen ei kuunaan pistäisi purkkiruokaa suuhunsa, se syö vain ja ainoastaan kuivaa ruokaa. Sitten Tuc-keksi on herkkua. Pienen kipenön jauhelihaa se voi syödä, sikälimikäli se on naudan paistijauhelihaa. Ehdottomasti se ei söisi mitään sika-nauta jauhelihaa.
Aina ennen oon tottunut, että kissoille ei osteta valmista ruokaa. Raakaa kalaa ja lihaa ja sitä rataa.
Muistan lapsuudessani, kun isäni tapasi ostaa kissoille Keuhkoa. Isosta keuhko-klöntistä leikattiin sopivia paloja saksilla. Kun kissat olivat syöneet tarpeeksi, niin tapasivat ruveta leikkimään näillä keuhkopaloilla. Nakkelivat suullaan niitä ilmaan ja hupsista sentään vähintäin joka toinen klöntti tarttui kiinni keittiön kaapin oveen ja muualle seiniin. Niitä oli sitten kiva noukkia ovista ja seinistä :)
Koiria on kans ollut, yleensä aina kaksin kappalein kerralla. Kivaa aikaa oli touhuskella koirien kanssa. Paljon niitä kuljetettiin metsässä ja muissa kivoissa paikoissa. Viimeisin koira kuoli n. pari vuotta mieheni kuoleman jälkeen ja en nyt sitten enää ole ajatellut ottavani koiraa, vaikka koirista hurjasti tykkäänkin. Nautin pojan perheen koirasta, josta on pikkuhiljaa tulossa ihan oikea koira, kun ikää on tullut lisää. Pentuaika kun oli tosi poukkoilevaa, hyppelyä ja muuta himpun verran rasittavaa juttua. Ihana koira on "hän".- Hei kun keikuskelen
Ai niin joo joo joo, unohtu kirjottaa, että onhan mulla tuo akvaariokin olkkarissa. Kivahan niitä kalojakin on seurailla ei sen puoleen. Toisaaltaan on aikamoinen homma, kun sitä alkaa putsaamaan. Nyt joululomalla minä ja nuorin poikani tyhjennettiin se kokonaan ja pestiin hiekat ja sen semmosta. Huh, meni todellakin mooooonta tuntia. Jo 300 litran veden poistaminen ja uuden lisääminen oli kerrassaan ees-taas-hyppäämistä.
Nyt se on siistissä kunnossa ja kalat tykkää ja nauraa iloisesti:) Plumpsista vaan :) Hei kun keikuskelen kirjoitti:
Ai niin joo joo joo, unohtu kirjottaa, että onhan mulla tuo akvaariokin olkkarissa. Kivahan niitä kalojakin on seurailla ei sen puoleen. Toisaaltaan on aikamoinen homma, kun sitä alkaa putsaamaan. Nyt joululomalla minä ja nuorin poikani tyhjennettiin se kokonaan ja pestiin hiekat ja sen semmosta. Huh, meni todellakin mooooonta tuntia. Jo 300 litran veden poistaminen ja uuden lisääminen oli kerrassaan ees-taas-hyppäämistä.
Nyt se on siistissä kunnossa ja kalat tykkää ja nauraa iloisesti:) Plumpsista vaan :)Tulipa iloinen mieli, kun sinun ja k-kottonin tarinoita luonnon eläimistä luin.
Sinäkin se olet varsinainen eläinten ystävä!
Koiria ollut, kissoja, kalojakin. Varmaan kisut myös innnolla akvaarioo seurailee, jos saavat siihen mahdollisuuden, vai voiko ne pulikoijat jotenkin stressaantua siitä..
Miten mahtoi orava, kisut ja koirat yhdesä pärjäillä.. josko orava yhtä aikaa teillä eleli..
Niin kestää, uloskirjautuminen, huomasin joskus kans. Ei siinä muuta, mutta mulla tuli mieleen että voiko olla joku tietoturva-aukko? Kun yleensä kun jostain kirjautuu ulos, sulkee samalla sen istunnon. Sulkeeko Suomi24 myös oikeasti, vai onko vaan heillä "valokatkaisijassa" vikaa. Kai se uloskirjaus ainakin on lopullinen jos sulkee selaimen? Täh?
Mä luen kyllä pidempiäkin aloituksia, mutta riippuu tietty aiheesta. Tarve höpöttää ja vastailla ihmisille on aika ajoin niin suuri :))) oikeesti välillä on pulaa aikuisista ja teidän jutuista. Välillä taas ei jaksa ei millään :)
Meillä on kissa ja koira, ja kun siivosin komeron selvis että on ollut jossain vaiheessa hiirikin. Lisäksi on ollut kihomatoja, täitä, kirppuja, siihenkö ne loppui... On ollut joskus mieskin, mutta mä tulin sille allergiseksi :)))Tuota, onkohan sulla jokin karkiton, suklaaton tammikuu meneillään...jos, niin kyllä sitä varmaan vois jo heivata.. ettei vaan verensokerit liian alhaalla ;)
Että täitä.. kirppuja..?)
Tai josko mulla alkanu vuosi jollain epäilykaudella.. mähän oon epäilly täällä jo muitakin, mutta mut vakuutettiin, että olin väärässä.Sibone kirjoitti:
Tuota, onkohan sulla jokin karkiton, suklaaton tammikuu meneillään...jos, niin kyllä sitä varmaan vois jo heivata.. ettei vaan verensokerit liian alhaalla ;)
Että täitä.. kirppuja..?)
Tai josko mulla alkanu vuosi jollain epäilykaudella.. mähän oon epäilly täällä jo muitakin, mutta mut vakuutettiin, että olin väärässä.Voi olla verensokerikin ;D Piti olla netitönkin tämä tammikuu, mutta sitten kävinkin lukemassa ja se oli siinä. Niin että mikähän mun pahin addiktio mahtaa olla.... *raapii päätä*
Onneksi nuo myrkytettävät oliot kuuluu jo historiaan, aikamoinen rumba niistä tulee :) Kun lapset oli ala-asteella tässä vielä (osaanko laskea) 3 vuotta sitten, täit jylläsi paikalliset koulut. Ja kun takit ja pipot pitää jättää käytävään vierekkäin, se levisi kuin kulovalkea.
Koira taas söi pullataikinaa, piti viedä lekuriin kun se oli kännissä kuin käki (koiran elimistö ei polta hiivaa) ja sai siellä kokolattiamatolla vaihtariks kirppuja. Siinä meitsin pahin teini, kännäilee ja tuo satiaisia :)))
Jos asuisin maalla mulla olis....lemmikkejä ja paljon.
Nyt on vaan noi metsän eläimet joita käyn syöttämässä tossa viereisessä metsässä...
Tää on tälläistä pikkukaupunkilaisen elämää :)
K-kottoni, ja Hei kun keikuskelen kirjoitti just mun lemmikkijuttuja.
Tänään tuli taas työmatkalla robbarista haettua linnuille pähkinöitä, toi pähkinänakkeli tykkää niistä ja oravat kanssa.Hei :) Heidän jutuista pidin kans, ja sun, tosi eläinrakkaita ootte!
Mutta jos on vaikka maalla elävä kissa, eihän se itseään pienempiä paljo säästele.
Isompia osannee vältellä, toivottavasti kettua myös..
Mulle on toi kissa tullu siinä vaiheessa, kun aiempi parisuhde oli voinu pahoin jo pitkään.. sanon sitä edelleen "elämäni kissaksi".. kun tulin illallla töistä, odotteli malttamattomana että saan kotivaatteeet päälle, ja sitte syliin.. sen hellyyden yms. jota ihmisten välillä ei ollut, sai sitte kissa.
Tein testin mikä sopisi minulle, ei koira varsinkaan ja kissakin nipin napin koska työaikaan menee jo niin paljon matkoineen päivässä että mahdollinen lemmikki joutuisi aika pitkään olemaan itsensä ainut ystävä.
Hyvä ottaa huomioon lemmikin paras! Usein lienee sekin, mihin on tottunut.. siis ellei lemmikkejä ole ollut, ei ehkä osaa kaivata samalla tavalla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anteeksi mies
En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin578737Mietin aina vain
Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh123439Hetken jo luulin, että en ikävöi sinua koko aikaa
Mutta nyt on sitten taas ihan hirveä ikävä jotenkin. Tiedätköhän sinä edes, kuinka peruuttamattomasti minä olen sinuun r262620Palstan henkisesti sairaat ja lihavat
Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals1142030Kysely lieksan miehille
Olemme tässä pohtineet tällaista asiaa, että miten on. Tästä nyt on paljon ollut juttua julkisuudessakin aina sanomaleht802020Outoa että Trump ekana sanoutui irti ilmastosopimuksesta
kun Kaliforniaa riepottelee siitä johtuvat tuhoisat maastopalot. Hirmumyrskytkin ovat USA:ssa olleet tuhoisia.3571737Saan kengurakkaan kotiin viikon päästä
Mitä tapahtui? Martina hehkutti tätä stoorissaan reilu viikko sitten, mutta eipä aussimiestä Suomessa näkynyt, vaan tapa2411432FinFamin ryhmät
Älkää hyvät ihmiset luottako tähän tahoon. Ryhmiä on, mutta eivät ne toimi. Ihmisiä savustetaan ulos, vaikka näissä piir01211Olen vähän
Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I101085Osmo Peltola voitti ansaitusti Kultaisen Venlan - Kirvoitti yleisöltä mahtavan reaktion!
JEE, onnea Osmo! Osmo Peltola voitti Vuoden esiintyjän Kultainen Venla -palkinnon. Isä-Peltsin ja Osmon luontoseikkailu671044