Hiukan selvennystä rotukoira/sekarotuinen

Vähän selvennystä tähän ainaiseen tappeluun.

Rotukoira.

Rotukoiraksi lasketaan koira, joka on rekisteröity. Suomessa rotukoirat ovat pääosin Suomen kennelliiton rekisterissä. Myöskin ulkomaalaisessa rekisterissä olevat koirat saavat osallistua suomessa näyttelyihin, rodunomaisiin kokeisiin ja kilpailuihin, ei kuitenkaan suomenmestaruuskilpailuihin. Rekisteröity rotukoira on oikeutettu kilpailemaan lajissa kuin lajissa, tietenkin rodunomaiset lajit huomioiden.

Sekarotuinen.

Sekarotuinen on koira, jonka vanhemmat ovat eri rotua tai joiden vanhemmissa on enemmän kuin yhtä rotua. Usein kahden rodun risteytystä sanotaan sekarotuiseksi ja useamman rodun risteytystä sanotaan monirotuiseksi. Myöskin rekisteröimätön, saman rotuisten vanhempien jälkeläinen määritellään sekarotuiseksi.
Sekarotuinen ei voi yhtä laajasti osallistua kokeisiin, kilpailuihin ja näyttelyihin kun rekisteröidyt rotukoirat. Jotta sekarotuinen voisi osallistua näyttelyihin, kokeisiin ja kilpailuihin tulee sen olla tunnistusmerkitty ja omistajalla olla koirastaan omistajatodistus, varustettuna koiran tunnistusmerkintä-tunnuksella. Sekarotuisella koiralla on oikeus osallistua epävirallisiin näyttelyihin (Match Show), BH-kokeeseen, pelastuskoirakokeisiin ja agilitykisoihin.


koiran rekisteröinti.

Kopioin tähän alle suomen kennelliiton rekisteröintiohjeesta pätkän. löytyy osoitteesta

http://www.kennelliitto.fi/saannot/skl_rekohje.pdf




2.1. Pentueen rekisteröinnin ehdot
5
Kennelliitto rekisteröi pentueen mikäli se on syntynyt Suomessa ja
omistajalla/jalostusoikeuden haltijalla on täällä vakinainen asuinpaikka. Tilapäisesti
ulkomailla oleskelevan suomalaisen kasvattajan ulkomailla syntynyt pentue voidaan
rekisteröidä jalostusosaston päätöksellä (hall 7/99). Yhteisomistuksessa ulkomaalaisen
kanssa olevan nartun ulkomailla syntyneiden pentujen rekisteröinti suomalaisen
kasvattajan nimiin on kielletty.
Rekisteröitävän pentueen vanhempien tulee olla samanrotuisia tai risteytyksen tulee olla
Kennelliiton etukäteen hyväksymä. Eräillä roduilla on rotumuunnosten (koko-, väri-, tai
karvanlaatumuunnosten) risteyttäminen rotujärjestön esityksestä jalostustieteellisen
toimikunnan päätöksellä vapaata (nämä rodut mainittu rotukohtaisissa erikoisohjeissa).
Nartun ja uroksen omistaja tulee olla merkitty Kennelliiton omistajarekisteriin (ks. kohta
2.7.).
Ulkomaisen uroksen omistajaa ei tarvitse ilmoittaa Kennelliiton omistajarekisteriin (ks.
myös jalostusoikeuden siirto - sopimuksella käytettävät koirat kohdista 2.7 ja 10).
Pentueen emän on oltava FIN- tai SF-rekisterissä tai ER-rekisterissä. Nartun edellisestä
penikoinnista on pentueen syntyessä oltava kulunut vähintään 10 kk (kohdat. 5.1. ja 6.2).
Pentueen isän tulee olla F.C.I:n tunnustamassa rekisterissä. Erikoisrekisteröinti selvitetty
erikseen kohdassa 9. Mikäli isä on tuontikoira, on sen oltava FIN-, SF- tai ER-rekisterissä.
Sama koskee jalostusoikeuden siirto -sopimuksella Suomessa jalostukseen käytettäviä
koiria.
Pentueen vanhempien tulee täyttää rodulle mahdollisesti hyväksytyn rotukohtaisen
Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelman (PEVISA, valtuusto 20.11.93)
mukaiset vaatimukset (ks. liitteet 1 ja 4, ei jalostukseen rekisteröinti kohdassa 11).
Rotukohtaisen PEVISA-ohjelman soveltaminen ulkomaisen jalostuskoiran kohdalla on
selvitetty kohdassa 10. Rekisteröitäessä pakastespermalla siemennetty pentue, koskevat
isää ne koirarekisteriohjeen ehdot ja rotukohtaiset erikoisehdot, jotka olivat voimassa
siemenen pakastushetkellä.
Rekisteröinti suoritetaan Kennelliiton lomakkeelle tehdyn asianmukaisesti täytetyn ja
kasvattajan allekirjoittaman pentueilmoituksen perusteella, joka sisältää myös
allekirjoitetun astutustodistuksen. Puutteellisesti täytetty pentueilmoitus palautetaan
kasvattajalle.
Uroksen omistaja/jalostusoikeuden haltija allekirjoittaa astutustodistuksen.
Pentueilmoitukseen tulee liittää eläinlääkärin antama todistus siitä, että uroksella on
normaalit kivekset tai uroksen tulee olla palkittu virallisessa näyttelyssä. Uroksen omistaja
vahvistaa allekirjoituksellaan, että uros täyttää pentueen rekisteröinnille asetettavat
vaatimukset. Ulkomaisia siitosuroksia koskevat lisämääräykset ovat kohdassa 10.
Häntien typistäminen on kielletty Suomen eläinsuojelulain nojalla 1.7.1996 lähtien.
Perinteisesti typistetyn rodun synnynnäisesti töpöhäntäisestä pennusta täytyy
pentueilmoitukseen liittää eläinlääkärintodistus, jossa eläinlääkäri toteaa pennun
syntyneen töpöhäntäisenä. Tutkimus on suoritettava 10 vrk kuluessa pennun syntymästä.