Osa perillisistä haluaa myydä kuolinpesän hallussa olevan mökin. Yksi heistä panee vastaan. Voiko mökin myydä vai täytyykö perillisten olla yksimielisiä, jotta myynti onnistuu?
Saisinko jonkin linkin, jossa näitä asioita voisi tutkailla, kiitos.
Saisinko jonkin linkin, jossa näitä asioita voisi tutkailla, kiitos.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Katso keltaisilta sivuilta kohdasta: lakipalveluja
Voin todeta että vastaanlaittaja taitaa tietää enemmän kuin sinä! Myykä mökki hänelle verotusarvolla, joka on perunkirjoihin merkattuna, pääsette parhaimpaan taloudelliseen tulokseen
Jos kuolinpesä on osakkaiden yhteishallinnossa, onnistuu oikeustoimien teko vain jos osakkaat ovat yksimielisiä.
Tietoa löytyy mm. perintökaaren 18 luvusta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Jos yksi osakas ei halua mökkiä myydä, voisi hyvä ratkaisu olla se, että ehdotatte, että hän ostaa sen. Jos perukirjaan on kirjattu mökin käypä arvo, eikä perukirja ole kovin vanha (eikä mökin arvo siis vuosien kuluessa noussut) voi hyvä ratkaisu tosiaan olla, että tuo yksi osakas saa mökin ja muut saavat perinnönjaossa jotain muuta omaisuutta. Jos muuta omaisuutta ei ole riittävästi, täytyy tämän yhden lunastaa perintöosuutensa ylittävä osa mökistä pesän ulkopuolisilla varoilla.
Kiitos. Nyt olenkin sitten jo pois aapisen laidalta, linkkiä tavaamassa: )))
"Jos kuolinpesä on osakkaiden yhteishallinnossa, onnistuu oikeustoimien teko vain jos osakkaat ovat yksimielisiä."
Ei nyt ihan näinkään. Ainahan joku jäpäkyörä voi vastustaa toimenpiteitä ihan vain silkkaa ilkeytttää tai "mahtiaan" näyttääkseen.
Tällaisillekin kyllä laki löytyy. Hakekaa käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Kulut menevät kuolinpesästä, jolloin se vastaan vänkääjä joutuu myös kyseisten kulujen maksumieheksi.
Tosin saattaa olla, että sen jälkeen ei paljoa jaettavaa, jos vain mökistä kysymys, mutta mitäs muuta voi, jos ei osakas kerran halua asioita sovussa hoitaa.
Kuolinpesän hallintoa koskevat termit taitavat olla vähän vieraita nimimerkille "laki kaikille". Mutta siinä hän on oikeassa, että kyllä sellaisetkin kuolinpesät saadaan jaettua, jossa osakkaat eivät keskenään pysty sopimaan asioista.
Selvennän vähän tätä terminologiaa. Jos kuolinpesä on osakkaiden YHTEISHALLINNOSSA, vaaditaan aina osakkaiden yksimielisyys, jotta oikeustoimia voidaan tehdä, kuten jo aiemmin kerroinkin. Enemmistöpäätökset eivät siis ole mahdollisia.
Jos kuolinpesään haetaan pesänselvittäjä ja/tai jakaja, kuolinpesä EI OLE ENÄÄ YHTEISHALLINNOSSA. Tällöin puhutaan kuolinpesän VIRALLISSELVITYKSESTÄ ja pesänselvittäjä tai pesänjakaja tekee viime kädessä päätökset yksin. Ensin hänen tulee kuitenkin kuulla osakkaita.
Pesänselvittäjän ja jakajan palkkio määräytyy sen mukaan kuinka työlästä pesänselvityksen ja jaon hoitaminen on. Yleensä puhutaan kuitenkin useista tuhansista euroista. Monesti kuolipesissä on kuitenkin jaettavaa satojen tuhansien eurojen edestä (siihenhän riittää jo melko tavanomainen asuntokin, pääkaupunkiseudulla ainakin), joten harvoin ne pesän varat jakopalkkioihin kokonaan hupenevat.
'Jos kuolinpesä on osakkaiden YHTEISHALLINNOSSA, vaaditaan aina osakkaiden yksimielisyys, jotta oikeustoimia voidaan tehdä'
Ei se yhteishallinto ole mikään maailmantappiin jatkuva asia.
Kyllähän sopimus yhteishallinnosta voidaan purkaa. Esim. jos sopimusta ei ole tehty määräajaksi, kuka tahansa osakkaista voi sen milloin tahansa irtisanoa (on myös muita perusteita sopimuksen irtisanomiseen).
Irtisanomisaika on yleensä kolme kuukautta.
Ja sitten tietysti jatketaan toimenpiteitä hakemalla pesänselvittäjää.