Minä yhä kuvaan 1971 hankkimallani Hasselilla dialle. Se kamera oli koko silloisen kesäansioni hintainen. Painoin kolmivuoroa paperitehtaan viiralla apulaisena. Palkkakin oli melkoinen, mutta Hasse maksoikin yli parikymmentä tonnia. Lisäksi tillbehööriä (Metzin salama, jalusta, suotimet, kunnon laukku) päälle vielä 8000 markalla. Sillä hinnalla sai Simca 1000 auton, Mossen, Ladan, Fiatin jnee... Kaikki tuo hankkimani toimii vieläkin ja on kiertänyt viisi maanosaa kanssani.
Olen digivehkeitäkin käyttänyt. Hauskojahan ne ovat ja sitten tuossa töllöllä taitaa saada kuvasta 1 800x1 200 pistettä/tuuma. Se on noin kai sadas osa siitä, kun heijastan Kodakin karusellilla helmiäiselle 2 900x2 100 sm värikuvan. Istun 5-6- metrin päässä ja katselen värien eroja, kaukaisuuden pikkutarkkoja piirteitä, eläimiä, tai muuta, jonka kuvaan halusin ottaakin.
Veljeni osti ensimmäisen digin Olympus 2100 Uz vuonna 2000. Maksoi siitä 1390€. Viiden vuoden päästä sai vaihdossa 90 €! Osti silloisen parhaan Olympuksen ja vaihtaa nyt jo kolmanteen ja häviää aina tonnin.
Omasta Hasselistani saan milloin vaan kv.nettipalstalle laitettuna 2 300 - 2 500 euroa. Miksi vaihtaisin ja hankkisin parin tonnin digin, joka on lähes arvoton vuonna 2020?
Minulla on Fujin metritavarana ammattilaisdiaa suoraan tullipostin kautta tilattuna a' 11,90 € 100 jalkaa, itse kerittynä satakunta rullaa nytkin.
Käytän diaa paljon ja annan kameran laulaa. Yhden kuvan hinnaksi pahvikehyksessä taitaa tulla 6-8 centtiä. Mitä teidän digit mustesuihkarilla sotkettuna maksaa?
Olen digivehkeitäkin käyttänyt. Hauskojahan ne ovat ja sitten tuossa töllöllä taitaa saada kuvasta 1 800x1 200 pistettä/tuuma. Se on noin kai sadas osa siitä, kun heijastan Kodakin karusellilla helmiäiselle 2 900x2 100 sm värikuvan. Istun 5-6- metrin päässä ja katselen värien eroja, kaukaisuuden pikkutarkkoja piirteitä, eläimiä, tai muuta, jonka kuvaan halusin ottaakin.
Veljeni osti ensimmäisen digin Olympus 2100 Uz vuonna 2000. Maksoi siitä 1390€. Viiden vuoden päästä sai vaihdossa 90 €! Osti silloisen parhaan Olympuksen ja vaihtaa nyt jo kolmanteen ja häviää aina tonnin.
Omasta Hasselistani saan milloin vaan kv.nettipalstalle laitettuna 2 300 - 2 500 euroa. Miksi vaihtaisin ja hankkisin parin tonnin digin, joka on lähes arvoton vuonna 2020?
Minulla on Fujin metritavarana ammattilaisdiaa suoraan tullipostin kautta tilattuna a' 11,90 € 100 jalkaa, itse kerittynä satakunta rullaa nytkin.
Käytän diaa paljon ja annan kameran laulaa. Yhden kuvan hinnaksi pahvikehyksessä taitaa tulla 6-8 centtiä. Mitä teidän digit mustesuihkarilla sotkettuna maksaa?
Vastaukset 35
Vanhimmat
Selkeästi perusteltu! Hyvin kirjoitettu ja tuo mieleeni menneiden aikojen järjellisen mekaniikan laitteiden valmistuksen ja kestämisen.
Hyvälaatuisen dian voi heijastaa 80 - 90 kertaiseksi ja noin 8 metrin katseluetäisyydeltä hyvällä alustalla pystyy kuvasta erottelemaan kuuset horisontista. Digitulostuksena ei pysty horisontista todellisuudessa näkemään, kuin puiden latvahuiput.
Kuvatkaa dialle närhi! Voitte laskea sen valkoisten kylkihöyhenien määrän.
Kuvatkaa närhi digille ja suihkuttakaa paperille. Näette vain närhessä valkoista!
Sellaista se on.
Mikä on Hassel?
Mikä on viira?
Mikä on Metz?
Mikä on helmiäinenb?
Minä en ymmärrä sun kirjoituksesta yhtään mitään! Olen sentään valtiotieteen maisteri ja tradenomi!! Sulla ei oo kynät muumissa tai oot sama ukko, joka täällä paasaa paskaaansa menneistä. Hyi sinua likainen vanhus!
Kyllä nuo dia-ajat olivat kultaista aikaa vaikka kuvaan nykyään digillä. Ei nämä pullamössösukupolven nuoret ymmärrä eikä tiedä noista ajoista mitään. Oli se yhtä juhlaa odetella kehitettyä Kocdachrome 25 postista, se kun kesti yli viikon ennenkuin tuli Ruotsista. Suomessa kun ei ollut siihen pystyvää labraa Kodakilla. Sitten vain tutkimaan valopöydällä aikaansaanoksiaan ja heijastamaan ne helmiäiskankaalle projektorilla. Oli se yhtä juhlaa jos onnistui saamaan täysin oikein valotettuja upeilla värisävyillä ja äärimmäisen teräviä dioja. Ei niitä voi verrata digikuviin jotka ovat enemmän ja vähemmän suttuisempia.
Helsingissä oli 1970-luvulla ja kai vielä 80-luvullakin kolme dialabraa, jotka kehitti odottaessa Agfaa. Minä käytin sitä Lönkalla olevaa, kun huomasin, että itse siihen tiskille vieden säästän muutaman markan kustannuksissa, verrattuna, että sen viereinen valokuvausliikkeen akka vie.
Tätä palvelua ei koskaan oikein mainostettu kunnolla. Oli kai jokin sopimus kuvausliikkeiden kanssa, että heidän pisnestään,mutta silloin joutui odottamaan 2-3 päivää. Siinä tiskillä kävi paljon tietäväistä kuvaajaa ja sain kuulla monia niksejä ilmaiseksi.
Häpeän tunnustaa, että nyt kuvaan Fujin 4000 sarjalla digiä...... armoa...!
Se joka ei ole diaa kuvannut, ei ole ollenkaan kuvannut. Oli aina juhlahetki saada valmis diapaketti kotiinsa.
Ei ollut mitään merkitystä kameran rungon merkillä, tai mallilla, kunhan suljin toimi oikein. Aina tuli yhtä hyvää jälkeä.
Joskus tuli juhlistettua kuvausta 6x9 dioilla, jotka ei mahtuuneet projektoriin.
Diakuvaus oli myös helppoa, eikä mitään jälkitöitä, ellei välttämättä halunnut hautoa filmiä itse.
Kameran roskaisuuskaan ei haitannut yhtään mitään, se ei näy kuvissa ja etsin on ainut paikka, mihin pöly kerääntyy.
Kameran mittarin paristokin kesti ainakin vuoden, eikä maksanut maltaita.
Manuaalinen tarkennus osui aina haluttuun paikkaan ja toimi niin pimeässä kuin kohde yleensä oli kuvattavissa.
Kyllä sitä vielä palataan filmiin, kun tulee kriisiaika, sähköntuotanto häiriintyy ja tietokoneet lakkaa toimimasta.
Minä voin tuolle typerälle ja tietämättömälle maisterityttötyllerölle selventää tuon viiran.
Paperikoneen alkupäässä sellumassaa syötetään nopeasti liikkuvalle taipuisalle viirapinnalle, jossa se siirtyy koneelle puristeisiin ja tekeytymään paperimassan jälkeen ohueksi paperiksi. Viiran alkupää on kuumaa, kosteaa ja joskus kovaa työtä pitää kunnossa. Siellä ei 1970-luvulla pärjänneet riisitautiset, tai muuten voimiltaan vajaakuntoiset luikerot varttiakaan! Siksi siitä työstä maksettiin paremmin, kuin loppupään käveleskelijöille.
Selitän pari lisääkin.
Hassel on valokuvaajien lyhenne ruotsalaisesta huippukamerasta nimeltään Hasselblad. Melkein arvaan, että Diamiehellä on 500- sarjan kaunokainen! Se oli ehdottomasti maailman paras kamera julkaisuvuodeltaan 1957 aina 2000-luvulle! Jopa Nasa käytti sitä kuulennoilla ja muussa avaruuskuvauksessaan! Hasselblad on kuin autojen Rollis tai enemmänkin!
Metz on salamatekniikan alalla vuorostaan oma huippunsa. Se oli käsite jota muut kopiovat! Se on kuin käsintehty Bugatti!. Melkein voin nähdä Diamiehen laitteen se on Metz 203 tai isoveli 403 ja se ihana pikkuinen tiiliskiviakku roikkuen olkapäällä ja Hassel kaulasta!
Vanhoihin Metzeihin saa tiiliskiven tilalle tehokkaan li-ion akun. On monta kertaa varaavampi ja painaa vain 200 grammaa! Sen saa sellaisena isokokoisena, jollin sivuille lokeroihin voi ottaa 4 4 filmirullaa suojaiseen säilytykseen!
Kivaa, että ymmärtäjiä ja alan kruunupäitä liikkuu palstalla. Kamoista olit lähes oikeassa. Lisään kuitenkin kademieltäsi ja kerron, että Hasseli on 500 ja C!!!
Siinä on pikkuisen lisätty 1957 perusmalliin ominaisuuksia ja pintamateriaaliakin.
Tämä on ollut kerran Ruotsissa Hasselin omassa huollossa 2006 vuonna. Kaikki laitettu osiksi, tarkastettu, puhdistettu, mitattu ja voideltuna koottu. Objektiivin pieni pölyhiukkanenkin oli poistettu (vaatinut koko objektiivin purkamisen?) Työtunteja oli merkitty 18!
Noutaessani kuulin, että olivat laittaneet nämä pintakarhennukset ja nimikyltin kaupantekijäistä uudesta tavarasta. Samalla näin ne liikkuvat osat, jotka on titaniumia ja loputhan ovat kromiterästä.
Hintaa tuli 12 000 kruunua eli noin 1 100 euroa ja sain alumiinisen Hasselin laukun, paristoja, hihnat ja Viking linen ilmaisen matkan buffeteilla. Ei minusta kallis, tai mahdoton 35 vuoden käytön ja luullakseni 50 000 laukaisun jälkeen.
Metz on 203 tai oli, kun vaihdoin sen jo 1997 sellaiseen litum-akkuiseen malliin. Olen hankkinut myös sen vasara- mallin, joka ei kuitenkaan aina tartu mukaan, vaan tämä isompi.
Kuvasin tänään lentävää kuukkelia Iso 6400 herkkyydellä, siihen ei Hasseli mies pysty.
Hasselblad kehitti 1969 Ruotsin joulumyyntiin mallin 500 C/M 1970. Suomeen sitä saatiin muistaakseni helmikuussa 1970 muutama kappale lehdistölle ja studioihin. Kesäksi sitä tuli Foto Nyblininkin ikkunaan malli Espalle.
Se käsitteli 70 mm irtobulkkitavaraa. Samalla koneeseen kehitettiin automaattinen kuvaruudun numeroilmaisin ja mahdollisuus käyttää jopa poladoidin 220 tavaraa.
Tämän päivän Hasselblad- malleja lienee 280 erilaista, joista suurin osa digilaitetta. He ovat siis joutuneet mukaan uudet mallit jouluun ja kesäksi kilpailuun 8 500 euron rungoilla.
Kuitenkin filmipuolella vanhat Hasselbladit ovat vieläkin ykkösiä,josta kertoo netissäkin olevat Hasselblad- huutokaupat 3 500 - 5 550 dollarin lähtöhinnoin, niin rungoissa, kuin paremmissa objektiiveissakin.
Hasselbladissahan ovat ladattavat ja irrotettavat negatiivikasetit osassa malleja, joihin voi ladata kolmelle kuvauskoolle negatiivit.
Juu. Kuvasin minäkin dialle Hasselilla. Sitten kyllästyin croppikeskariin ja ostin kunnon työkalun, Mamiya RB:n. Hetken oli Hasseli ja RB yhtäaikaa käytössä, mutta myin hasseli-paskan pois kun oli niin epäkäytännöllinen.
Epäkäytännöllistä oli myös dia. Aika vaivalloista oli siitä saada asiakkaille kuvasuurennoksia seinille, siis kuvasin värinegaa. Viimeksi Fujin NPS ja Kodakin Portra NC 160.
Nyt oon myynyt keskarikamat pois, kun en enää tarvi. Kinodigi riittää pitkälle, ja Epsonin tulostin tekee mukavaa jälkeä. Seinälle ei tarvitse niitä heijastella.
Ei noita digirunkojakaan tarvitse usein päivitellä, kuvat on tärkeämpiä kuin viimeisenpäälle uudet kamat.
Mistä tuota diaa saa metritavarana?
Mulla on komerossa vanhat RB67 ja Kowa Six. Tekisi mieleni kokeilla vieläkö vanha osaa.
Voithan pyrkiä jäseneksi kansainväliseen lehtimiesliittoon tai kv. lehtikuvaajien liittoon. Maksat 240 euroa jäsenmaksua, anot salasanat ja käyttörekisteröinnin tiettyyn paikkaan Japanissa, niin sitten aukee alennukset moneen muuhunkin kivaan.
Nys'sää vast oikke suuri valhei juttele. Ei jumalaut! Mää en millä lakkaa ihmettelemäst millai mies pitä kaike romu takanas. Kui helvetin taval sitä voi oikke rakasta Hasselin romui ja lumpui. Jokku rakastava nätei flikoi, ja sen mää kyl ymmärrä, mut kui helvetin taval jottai kameraromui. Ei, mää ole mahroottoma hämmästyny. Mää ihmettelen oikke kauhiast tämmöst ja ole niinkun klavul päähä lyöty.
En mää täsä mittä diafilmei kaipa yhtikäs. Konekivääri ja Lahtist mää kaipasi.
Anta soitta niin satanan taval!
60- vuotta myöhässä vitseinesi?
Riamiähest ny ja ain vois tul vai föörfattar, kyl sil ainaki miälkuvitust siihe riittä.
Hän vois vaik kirjotta sotakirja siit ko hän ol TKK-miäs ja kuvas konekivääri ja Lahtist ammattilaatusel metritavaral Hasselis kans.
"Olen digivehkeitäkin käyttänyt. Hauskojahan ne ovat ja sitten tuossa töllöllä taitaa saada kuvasta 1 800x1 200 pistettä/tuuma. Se on noin kai sadas osa siitä, kun heijastan Kodakin karusellilla helmiäiselle 2 900x2 100 sm värikuvan. Istun 5-6- metrin päässä ja katselen värien eroja, kaukaisuuden pikkutarkkoja piirteitä, eläimiä, tai muuta, jonka kuvaan halusin ottaakin."
Minulla alkaa olla kohta tuo sama ajatus mielessäni. Harmittaa, että 2008 myin pois pilkkahinnalla 120 Yachicaflexini ja kino-Nikoni. Hankin tilalle vain kompaktin, kun siinä silloin oli muka "kunnon 10 x zoom, kaksoiskuvavakaaja ja valokykyinen linssi. Aluksi luulin tehneeni oikein, mutta nyt, alkaa tuo töllöltä sekamelskan tuijottelu kyllästyttää.
Otan projektorin esille ja heitän karusellista kankaalle, niin kaivertaa se sisintä. Nykyhinnalla silloin huippudigini on 60-70 euroa! Hinnassa hävikkiä viidessä vuodessa tonni! Halutessani käyttökelpoisen, kunnollisilla objektiriveillä olevan vaikkapa Nikonin, niin taas menee tonni! Omasta salkustani sain Tampereella 390€ ja nyt siis takaisinpäin tonni!
Minäkin olin dian käyttäjä. Se oli niin selvää ja laadukasta, kun tiesi saavansa labrasta kehyspaketin käteensä. Tällä digillä tulee sutattua ja lauottua mitä sattuu ajatuksella "saahan sen deletoitua". Se ei ole enää valokuvaamista, vaan jotakin ajanvietettä nulkkikamalla.
Osta toki vanha uusi filmikamera. Niitähän on kymmenittäin myynnissä, keltasisella, Huutonetillä yms. Eikä maksa kuin kympin pari.
just varmaan. Pilalle rämäpättyja roskia, joihin teetäytettävä 600 euron täyshuolto. Objektiivit pudoteltu kallioon ja kosteutta täynnä. Nähty on.
Kunnolliset ja luotettavat pyöri satasissa.
Jos saat hyvän kameran muutamalla kympillä johon teetät 600€ huollon niin sehän on ilmaista. Kun hankit vaikka Nikon D4:n tai Nikon D800 rungon saat laittaa likoon tuon moninkertaisesti eikä vieläkään saa jonkun mielestä kunnon runkoa ja optiikat päälle.
Mitä ovat muutamat sataset jos sitten saa jotain niin kunnollista jotta sinullekin kelpaa. Lähtisin valittamaan vasta kymppitonneista.
Nikon d800 ja pöh! Mikä sellainen parin tonnin muovilelu! Ei kannattaisi elvistellä rahalla ja nikonilla ja puhua kymppitonnin jutuista samaan virkkeeseen. Etenkin kun on itkenyt täällä jo kuukausia, että ei ole rahaa kameraan!
Tuolla 600 eerolla ei saa täydellistä rungon huoltoa, tarkistusmittauksia, tai objektiivin säätöjä mittauksineen. Sen voi tehdä jokin "Pyyhin pölyn ja Lotraan öljyllä" tyypin firma Espoossa, mutta ei esimerkiksi valtuutettu Hasselin huolto. Rungon täydellinen huolto ja vaikka kolmen objektiivin todellinen tarkastus maksaa 1300 - 1500 eeroo.
Se, joka on mennyt myymään mm. 6x6 Yashicaflexinsä tamperelaisille muutamalla kympillä, on samassa sarjassa työeläkeläisen kanssa älyllisyydessään. Kyllä siellä on nauru maittanut, kun oven olet sulkenut. On varmasti ollut Yassika tonnilla heti nettimyynnissä!
Veikkaukseni on, että vuonna 2030 on valkokuvaajia, jotka kuvaa kinolle ja kuusikuutoselle, eikä millään kännyllä tai kahvipannulla. Näyttäähän noita 20 M digiä jo olevan lasten leluissa, kynissä, puseronnapeissa, imupulloissa ja weeseepaperirullassakin.
Kai niistä työeläkeläiset maksa kymppitonnin ja tihraa 100 pisteistä kuvaa 15 tuuman näytöltä he hee heee heee.
Joo'o ennen oli kaikki paremmin.
Autot oli parempia
tiet oli parempia
elokuvat oli parempia
ruoka oli parempaa
telkkarit oli parempia
pesukoneet oli parempia
suomalaiset keihäänheittäjät oli parempia
seksi oli parempaa
jne
jne
jne
Kuka uskoo?
Älä ole itkupilli! Täällä tietävät kirjoittaa valokuvaamisesta. leikkikameralliset sojottaa kädet oikoisena samasta 40 kuvaa, kun filmillä otettaan yksi mietitty ja onnistunut ja laadukas.
ja tekaritkin oli parempia?
”Perinteistä kaipaaville löytyy uusia käyttämättömiä esm. n. 300 eri mallia:
http://www.bhphotovideo.com/c/buy/Film-Cameras/ipp/100/ci/9812/N/4288586278
Mun ”huippukameran” runko näyttää maksavan $786.50
Tämä oli hyvä panna näkyviin tyhmille! Näkevät, kuinka maailmalla arvostetaan mekaniikan hienointa käsityötä tuhansilla dollareilla ja digimoskaa on kympeillä.
Tuossa joku kertoo myyneensä tamperelaiseen paikkaan 6x6 Yassikansa muutamalla kympillä! Tuolta mm. voi löytää yli kolmella tonnilla sellaisen ja sen kehittyneemmän veljen vielä kalliimmalla. Siellä on Mamia ja Hasseleita kymppitonnilla.
USA:ssa muuten lehtimainoksissa valokuvaamot mainostaa suunnilleen näin:
"Me teemme valokuvia ja kuvaamme filmille! Tällä kadullahan on digikuvaamojakin ja kuva kioskeja!"
Se on viesti laadusta ja hinnasta.
Hyvä huomata, että täällä kirjoittaa muitakin, joita ei digimölötys ole vielä pimentänyt.
USA on mielenkiintoinen maa, sieltä löytää tätä päivää kun menee Californiaan ja toisaalta niitä jotka kulkevat vielä hevosrattailla joskaan en nyt juuri pysty tuon uskontokunnan nimeä palauttamaan muistini sopukoista.
Sen ainoan muutaman viikon vierailun aikana jonka sinne tein -80 luvulla opin kaiken olevan mahdollista kun puhutaan USA:sta yleensä, hajonta väestön keskuudessa ja mielipiteissä on huisin paljon suurempaa mitä Härmälästä löytyy.
Näin siis valokuvauksenkin osalta.
Täälläkin tunnen kuvaajan joka kovasti harrastaa itse tekemiään neulanreikäkameroita hyvällä menestyksellä.
Ei diassa ole vikaa mutta sen kuvien käyttömahdollisuudet sellaisenaan jollet digitoi niitä ovat varsin rajalliset. Minä teen vuosittain pari kolme pidempää reissua ja jokaisesta kuvakirjan omaan käyttöön jotta vanhemmiten olisi katsottavaa. Niitä voi katsella ilman suuria järjestelyjä, vieraat jotka ovat kiinnostuneita voivat katsoa mutta koko huushollia ei tarvitse valjastaa kuvieni katsomiseen eikä se siten ole pakollista kaikille läsnäolijoille.
Dia on tänään monelta osin historiaa joka ei enää sanottavasti kehity mutta digi rynnistää eteenpäin vauhdilla ja on jokaisen saatavilla varsin edullisesti, enkä tässä puhu automaattien kymppikuvista.
Älkääs nyt pojat hämääntykö.
Mua on täällä kaavittu ties mistä ja äitivainaakin lienee kääntyillyt haudassaan saanut todella rumia nimittelyjä metritavaravanhukselta ja säestäjiltä.
Asustelen usein osan vuodesta tällä Kaliforniassa, SFO:n East Bayn alueella. Fishermans Warfin lähellä on tuon B H:n sivuliike, päämyymälä on NY:ssa, jossa yleensä asioin. Ei kai tuo B H:n kauppa voinut olla yllätys teillekään kaikesta kaiken tietäville.
Mikä meitä suomalaisia vaivaa?
Täällä USA:ssa on helpompaa sekoilla tekniikoiden välillä kun kukaan ei nimittele, eikä pilkkaa toisen tekniikan käyttäjiä. Edes B H:n myymälässä eivät myyjät eikä asiakkaat keskustele filmin/digin paremmuudesta. Eikä kukaan näytä pitävän toista parempana ja moni näyttää ostavan molempia tekniikoita.
”USA:sta yleensä, hajonta väestön keskuudessa ja mielipiteissä on huisin paljon suurempaa mitä Härmälästä löytyy.”
Mitään tuollaista en ole täällä koskaan havainnut, päinvastoin. Minusta tämä on mielipiteiden sulatusuuni kaikki kunnioittaa, eikä pilkkaaa toistensa välineitä.
Digikuvaus on uskonto, kuten usko joogaan tai allahiin. Se sumentaa mölötyksellään ihmispään, kuten huomaamme vaikka työeläkeläisen kirjoituksista.
Dian kuolemaa hoettiin heti sen alkuvuosikymmeninä. Sitä kovimmin hoki kennonvalmistajien maksamat "tutkimukset ja lehdet! ympäri maailmaa digin ollessa surkea 1990-luvulla.
Tunnen maassamme kuvausta, tai sen syvällistä opettamista tekeviä ihmistä muutaman työni puolesta. Kyllä heillä kaikilla toki on digikamera, mutta mukaansa kameralaukkuun he laittavat kinon tai kuuskuutosen, kun tosi hommiin lähtevät. Ehkä he eivät vain usko digiuskontoon, tai tiedä sen pyhää autuutta.
USA:ssa kävin 1979 juuri lehtimiestyöhön päässeenä vasemmistolaisena kekkulina. Viisumin saantiin piti mennä Puistotielle tenttiin. Kysyttiin pidänkö kommunisteista. Piti luonnehtia, miksi omaan USA:n vastaisen mielialan ja miksi vastustin Vietnamin sotaa ja ydinaseita?
Sain sen viisumin ja oleilin samalla matkaa kuukauden Kanadan puolella Ontarion TB:ssä ja pohjoisessa Dakotassa ja Minnesotassa. Toisella matkallani 1988 kävin Uudessa Meksikossa ja Arizonassa, kun asemapaikkani on lähellä SF:a Kaliforniassa.
Näiden käyntien jälkeen suhtaudun aina tavatessani amerikkalaisen, kuin 3. luokan oppilaaseen. Heillä ovat tiedon Euroopasta joitakin onnettomuuksia, natzit ja tukikohtansa täällä. Suomi on heille kommunismin ikeestä eronnut Eesti jossa tundaa ja poromiehiä ja kuulumme Ruotsille.
Itse valokuvaamisesta USA:n monet suuret kuvajärjestöt ja seurat tunnustavat olevansa jälkeenjääneitä Aasian kehityksestä Etenkin Kiinan ja Indonesian kokeilevia kuvaajia he arvostavat. Toisaalta Euroopasta he tietävät tulevan aina jotakin spesialia ja heitä hieman edistyneempää kuvakerrontaa.
Tekniikassahan he ovat olleet ostajia Aasiasta jo 40 vuotta.
Nyt olisikin syytä eritellä miten digikuvaus olisi sumentanut pääni? Tuotahan sinä väität. Mikä noissa kommenteissasi ja miksi saa sinut noin näkemään?
Minusta kun näyttää, että sinä annat suusta suuhun tekohengitystä jo viikko sitten kuolleelle lehmälle. Se taas johtuu ihan siitä tyylistä jolla olet alkanut epätoivoisesti puolustaa näkemyksiäsi digimaailmaa vastaan.
he heee .. nyt sinut on sitten analysoitu. sinä muillakin palstoilla pyrit olemaan jokin opettaja. satuasi siipeesi alat tosiaan jankuttamaan. riittikö tämä nyt tänne? tyylisi vaikuttaa raamattukoulun erotetulta apulaisjohtajalta. oletko se?
Et kuitenkaan pystynyt perustelemaan!
Ei päästäsi lähde kuin kohinaa josta ei saa selvää kuvaa, mahtaako ISO:t olla liian suurella päässäsi vallitsevan pimeyden vuoksi?
saattaisi olla sinullekin virkistävää löytää edes yksi valoisa ajatus vaan lienee turha toivo koska tuolle linjalle olet lähtenyt.
mitä minun olisi pitänyt perustella? älä papparainen sekoile ihmistenkanssa! onko tosiaan persepedagoginen raamattukoulu pilannut sinut? nyt kirjoitat miehelle, etkä räkää niiskuttaville kakaroille, joten ei tehoa nyt uhosi. kohta taas itket vanhuuttasi ja tietämättömyyttäsi, kuten ennenkin. aamen.
Ei se parane jankutuksellasi. Ei todellinen valokuvaus muutu perusasioista, vaikka pikseliä lisätään leikkikaluihin. Ei se mustesuihkarin laatu koskaan pääse sen 300 yli.