Äidin kuoltua 2012 ,isä jo 90 luvulla.
Äidillä oli testamentti kahdelle lapselle ,kaikkiaan meitä on kuusi.
Kuinka vanhoja raha lahjoja voivat muut olla vailla,äitini antanut niitä yhdelle elinaikanaan ja niistä ei ole ilmoitettu,onko ne heidän kahden välisiä raha asioita ,voidaanko muut olla niistä mitään vailla,mikä on aika raja?
Onko mitään rajaa ajan suhteen?
Voiko 80 luvun raha asioista olla mitään korvauksia vailla?
Mikä on se aika jonka jälkeen niitä ei voi olla vailla/vanhenneet?
Yksi sasaruksista oli pesänhaltija ja hän on mielivaltaisesti ottanut varoja muuhunkin kuin äitini raha asioiden hoitoon,onko tämä kavallus,vai laillinen toiminta?
Onko tämä kavallus vai millä termillä menee?
Tilan koko on 200 hehtaaria ja sekin näyttää olevan vaikea jakaa,
millä osituksilla tuo lain mukaan tehdään/miten testamentti vaikuttaa??
En vielä halua pesänjakajaa.
Antakaa hyviä neuvoja, jotta saa narsistit ja kateelliset sisrukset järkiinsä.
Äidillä oli testamentti kahdelle lapselle ,kaikkiaan meitä on kuusi.
Kuinka vanhoja raha lahjoja voivat muut olla vailla,äitini antanut niitä yhdelle elinaikanaan ja niistä ei ole ilmoitettu,onko ne heidän kahden välisiä raha asioita ,voidaanko muut olla niistä mitään vailla,mikä on aika raja?
Onko mitään rajaa ajan suhteen?
Voiko 80 luvun raha asioista olla mitään korvauksia vailla?
Mikä on se aika jonka jälkeen niitä ei voi olla vailla/vanhenneet?
Yksi sasaruksista oli pesänhaltija ja hän on mielivaltaisesti ottanut varoja muuhunkin kuin äitini raha asioiden hoitoon,onko tämä kavallus,vai laillinen toiminta?
Onko tämä kavallus vai millä termillä menee?
Tilan koko on 200 hehtaaria ja sekin näyttää olevan vaikea jakaa,
millä osituksilla tuo lain mukaan tehdään/miten testamentti vaikuttaa??
En vielä halua pesänjakajaa.
Antakaa hyviä neuvoja, jotta saa narsistit ja kateelliset sisrukset järkiinsä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä tuo pahasti kuulostaa kavallukseselta, eikä siinä ole suurta merkitystä, onko vienyt 500 vai 5000 euro, jos omat ja toisen/toisten varat ovat menneet sekaisin.
"4 § Kavallus. Joka anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta, on tuomittava kavalluksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.
Kavalluksesta tuomitaan myös se, joka anastaa löytämiään tai erehdyksen kautta haltuunsa saamiaan varoja tai muuta irtainta omaisuutta.
Kavalluksesta tuomitaan niin ikään se, joka saatuaan toimeksiannon perusteella tai muulla sellaisella tavalla haltuunsa varoja, joiden arvo hänen on tilitettävä toiselle, oikeudettomasti käyttämällä sanottuja tai niiden tilalle tulleita varoja taikka muulla sellaisella tavalla aiheuttaa tilitysvelvollisuuden täyttämättä jäämisen joko sovittuna tai muuten edellytettynä aikana.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun anastamisen yritys on rangaistava."
Lain 5 §:ssä säädetään törkeästä kavalluksesta ja 6 §:ssä lievästä kavalluksesta"
Rintaperillisen saama (myönnetty tai toteennäytetty) lahja on ennakkoperintöä, eikä siinä ole vanhenemisaikaa, mutta ei myöskään infalaation korjausta, eli 80-luvulla annetuista/saaduista lahjoista riitelyllä ei paljon euroja kerry perinnönjakoon.
Jos lahjakirjat on tehty ja niissä on kielto "ei ennakkoperintönä", niin lahja voi silti täyttää suosiolahjan määritelmät, mutta kymmenen vuotta vanhempia lahjoja ei yleensä oikeudessa saa suosiolahjoiksi.
Testamentin vaikutus on sen sisällön mukainen, kunhan se on pätevästi tehty.
Testamentilla syrjäytetyillä rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosana, joka on puolet siitä mitä olisivat saaneet ilman testamenttia. vaatimus on esitettävä testamentinsaajille 6kk kuluessa testamentin tiedoksi antamisesta.
Syrjittyjen sisarusten lakiosa on 200 hehtaarista noin 16 ha (1/12), mutta tämän voi maksaa rahallakin. Riitelynne koskenee vanhojen lahjojen lisäksi erityisesti omaisuuden käypää arvoa, jolla lakiosan arvo tulee laskea.
Testamentinsajien kannattaa suhtautua sovinnollisesti lakiosiansa vaatineiden käsityksiin käyvästä hinnasta ja haluun saada palstakin, koska sopujaon kariutuessa joku hakee pesään käräjäoikeudelta pesänselvittäjän/-jakajan.
Ellei testamentti ole legaatti, niin kulut otetaan pesästä ennen jakoa, eli eniten saava myös maksaa eniten.
Miten menee ne rahan annot äidiltä lapselle -80 luvulla joista ei ole mitään lahjakirjoja,vain vanhoja kuitteja joista voi maksut todeta.
Ovatko ne vanhentuneet voiko niitä enää olla toiset sisarukset vailla?
Kiitos.
Kysyt: "Ovatko ne vanhentuneet voiko niitä enää olla toiset sisarukset vailla?"
Vastasin 28.1. klo 17:19: "Rintaperillisen saama (myönnetty tai toteennäytetty) lahja on ennakkoperintöä, eikä siinä ole vanhenemisaikaa, mutta ei myöskään infalaation korjausta, eli 80-luvulla annetuista/saaduista lahjoista riitelyllä ei paljon euroja kerry perinnönjakoon."
Jos rahojen antamisesta on vain jotain kuitteja, eikä saaja myönnä niitä lahjoiksi, niin 80-luvun satasista tai tonnista parista ei lakiosiansa vaativien hyödytä riitelyä kehitellä.
Keskittykää oleelliseen, kuten mikä on mainitsemasi 200 hehtaarin päivän hinta, josta laskennallinen perintäosanne olisi ilman testamenttia 1/6 ja lakiosa on 1/12. Toistan, että lakiosan saa maksaa rahalla, niin mitään jako-ongelmaa ei edes ole.
Ellette kaikki osakkaat ole tiedoiltanne samalla viivalla, niin pyytäkää lakimies kertomaan teille yhtäaikaa perintökaaresta, ettei luulot aiheuta käräjöintiä.
"Keskittykää oleelliseen, kuten mikä on mainitsemasi 200 hehtaarin päivän hinta, josta laskennallinen perintäosanne olisi ilman testamenttia 1/6 ja lakiosa on 1/12. Toistan, että lakiosan saa maksaa rahalla, niin mitään jako-ongelmaa ei edes ole."
Ei ole maksettavissa rahalla, jos perillinen vaatii perintöosaansa 1/12 maana tuosta 200 hehtaarista. Todennäköisesti kiinteistöllä rakennuksia, joten halkominen tehdään kokonaisarvo menetelmällä, mikäli sopua ei löydy.
Lapissa 200 hehtaaria pyritään pitään yhtenäisenä metsäpalana, mutta kuitenkin tila halotaan jos ei tule sopua. Maalla on omistajalleen monenlaisia arvoja, joku voi ottaa turvetta omaan käyttöön tai tarvii vähän polttopuita. Perusteluina että tilan metsätaloudellinen arvo laskee halkomisen seurauksena on ristiriidassa pienten tilojen hehtaarihintoihin verrattuna. Kaavamääräykset ovat ainoita, jotka voivat rajoittaa muodostamasta uutta kiinteistöä eli tonttia ei voi jakaa kaavan vastaisesti.
23 Luku:
8 §
Jos osakas, joka on ajoissa saanut kutsun, on jäänyt toimitukseen saapumatta tai jos perinnönjakoa ei muusta syystä ole toimitettava osakasten sopimuksen mukaisesti, pesänjakajan on suoritettava jako siten, että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Kuitenkin on omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin tai erotella, mikäli mahdollista, pantava samaan osaan. Jos pesän varoihin kuuluu saaminen osakkaalta, on se jaossa annettava hänelle, sikäli kuin hänen osuutensa siihen riittää. Jäämistöön kuuluvan maatilan jaosta on lisäksi voimassa, mitä 25 luvussa säädetään. (20.8.1982/637)
Jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, voi oikeus pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus tai tarvittaessa pesän koko omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä.
Kysymyksen käsitin siten, että testamentilla ohitetut rintaperilliset haluavat lakiosiansa lohkottaviksi maana ja riitely koskee näitä plänttejä.
Oheistan tähän pk 7 luvusta 5§ vastaukseni tueksi, että lakiosan maksaja saa halutessaan korvata lakiosan rahalla, ellei testamentissa toisin määrätä. Vanha laki taisi olla tältäosin päinvastoin.
Pk 7 luvun 5§:
5 § (11.10.2002/843)
Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.
Nyt ei oikein aukee mulle toi toinen momentti? Metsän/maan osalta voi olla vaikea määrittää oikeata rahallista arvoa. Metsätaloudellinen arvio on nykyään alempi kuin toteutunut kauppahinta eli kuinka lunastushinnan määritys tapahtuu?. Onkohan tuosta kuinka väännetty oikeudessa?
Olet oikeassa. Riitely kuitenkin kuluttaa pesänvaroja, lopullinen suhde rahassa 1/12 haastajalta tekee tilanteen kiusalliseksi testamentisaajalle. Tuo aloittajan selostus jättää montaa asiaa auki........
Kuten edellä sanoin oleellista on sopia omaisuuden käypänen arvo, siis sopimalla tai pesään on haettava käräjäoikeudelta pesänjaka, joka aikanaan tekee homman.
Apunaan hän käyttää esim. metsänhoitoyhdistyksen/-lautakunnan ja kiinteistövälittäjien arvioita. Tämän toimitusjaon jälkeen osakkaat voivat haastaa toisiansa oikeuteen jne. Empä tässä nyt ehdi enempään pohdintaan.
Aloittaja mainitsee: Isä kuoli 1990 .......äti kuoli 2012 ja oli tehnyt testamentin kahdelle lapselle. Voisi olettaa että isän omaisuus on jakamatta? Maataloushommeleista en sanoisi mitään varmaa kunnes tietäisin kenellä on lainhuuto tuohon 200 hehtaarin. "Perinteisesti" maat on ollut isännän nimissä. Pesän/pesien muulla varallisuudella merkitystä perinnöjaossa metsien suhteen. Jossittelua on jos emännällä olikin vuonna-90 rahaa ranteet notkuen isännän kuolinhetkellä.
Pesänselvittäjän pitäisi tietää että metsänhoitoyhdistys ei ole oikea paikka pyytää metsästäarviota jos on tiedossa riitaa.......metsänhoitoyhdistys kyllä tekee arvioita, mutta yleensä metsänomistajan pyynnöstä ja arviota tilatessa MHY:ltä kannattaa sanoa tuleeko arvio perinnönjakoa varten-verottajaa. Siis mikä on oikea viranomainen tekeen metsästä arvion tuomioistuimelle?