Berninpaimenkoira ja australianpaimenkoira samaan kotiin?

Niin ja miten berninpaimenkoira uros eroaa naaraasta. Aijon ottaa ainakin sellaisen :)

Miksipä ei, ainahan koirat tulevat keskenään toimeen, kunhan omistaja/omistajat osaavat hommansa. Isommat koirat sopeutuvat yleensä kaverinsa pieneen kokoon, vaikka suurin piirtein samankokoisista koirista onkin enemmän iloa toisilleen (vapaana juoksemiset jne., iso koira voi vahingossa taklata pienempänsä).

Oletko muuten se aiemmin huskya hankkimassa ollut tyttö? Yritä nyt ensin löytää YKSI koirarotu, johon perehdyt. Toisaalta rodunvalinta on menossa jo oikeaan suuntaan, hyvä hyvä!

Suosittelen myös harkitsemaan bernin ottamista uudelleen, ihan vain rodun heikon terveystilanteen vuoksi. Ne on jalostettu liian massiivisiksi omille luilleen ja lähes puolet berneistä sairastaa syövän. Pelkkä pentuiän liukkaille lattioille tai portaiden kulkemiselle altistuminen voi pilata niiden luuston koko loppuiäksi. Kyynärniveldysplasiaa on varsin runsaasti.

Harkitse vaikka seuraavia rotuja:

Australiankelpie
Shetlanninlammaskoira
Whippet, terve rotu joka on paimenia vaativampi mutta sopii silti esim. agilityyn
Collie, nahkana tai pehkona
Basenji
...

Vaikea ehdotella, mitä olet ajatellut niillä harrastaa? Runsas koirakokemus ei kerro, ovatko kokemukseksi metsästys/seura/paimen/terriereistä, tuntemiesi koirien iästä (uhmaikä?), näyttely- vai käyttispuolelta jne. jne. Kannattaa myös miettiä, onko järkevää ostaa koiraa vain toisen seuraksi, ihminen tyydyttää paimenkoiran seurantarpeen loistavasti ja koirakavereita voi hankkia muualtakin :)

Nyt heti alkuunsa lopetat sen höpötyksen kahdesta koirasta. Yksi koira riittää oikein hyvin kaikkeen siihen mitä aiot koirasi kanssa harrastaa. Nyt sinulla aikaa tehdä sitä mitä jokaisen koiraharrastajan tulisi tehdä. Tutki rotusi kasvattajia, käy näyttelyissä katsomassa niitä. Ja opiskele koiran koulutusta. Ulkoiluta vaikka tuttaviesi koiria. Käy katsomassa koulutuksia, hanki tietoa. Mitä enemmän tiedät sitä paremmin onnistut.
Kaksi koiraa on jo lauma, ja vallankin jos ottaisit ne pentuina, taitosi ei riitä kouluttamaan niitä. Laumassa aina toinen koira on tärkeämpi kuin ihminen. Ne oppivat toisiltaan paremmin ja mieluummin kuin ihmiseltä. Niistä on enemmän huolta, enemmän kuluja, enemmän ääntä ja ulosteitä, kertakaikkiaan kaikkea koiran hallintaa tuplasti.
Ja usko pois, minä olen kokenut tuon kaiken. Ja aloitin oman koiraharrastukseni sinun ikäisenä. En omistanut sitä koiraa jonka kanssa harrastin, ja antoisimmat ja opettavaisimmat hetkeni koin sen yhden koiran kanssa. Alussa tekee virheitä, pahojakin, mutta se on ihan luonnollista. Tekemällä oppii. Mutta aloita vain yhdellä koiralla.

En ole se huskyn haluaja tyttö :) Ja ihan aijon ns. kotikoiraksi ottaa en siis mihinkään näyttelyihin tai agilityyn sillä ne eivät niinkään kiinnosta. Ja en turhaan tuttavien koiria käytä sillä meillä on yksi koira täällä kotona hoidettavana :)
Oon myös isosiskoni kanssa kouluttanut tuon rakkaan koiramme ja siitä on tulut kelpo 5-vuotias herrasmies :)
Ja ehkä ootte oikeassa, ehkä se yks koira riittää. Niin ja sen jälkeen kun siskoni muutti pois kotoa niin olen jatkanut tuon koulutusta äitini kanssa.

Aussie varmaan vielä enemmän vaatii, tai varmasti ainakin sen saman kuin appe!

Mitä järkeä on ottaa kaksi pentua samaan aikaan vai käsitinkö väärin?

Ota se yksi ja tehkää suhteestanne ja elostanne sopuisa ja kiva kaikin puolin, mieti sitten ajan kanssa sitä seuraavaa.

Ja kyllä, berni on sairas rotu (en mollaa rotua, on muitakin rotuja ja on myös bernejä, joille ei ole tullut mitään ja ovat jopa pitkähkön elämän eläneet).
Kaikki on loppujen lopuksi arpapeliä - kukaan ei voi taata, että koira ei sairastu tai kanna jotakin sairausgeeniä, sama pätee meihin ihmisiin.

Mutta ota maltilla sitten tuo koira-asia. Mieti, mille rodulle SINÄ sovit, ei niin, mikä sinun mielestäsi sopii sinulle :)
Näin saat mahdollisesti ja toivottavasti onnellisen koiran ja sinä olet sen onnellinen omistaja.