Kännykkä soi. Sari etsi kännykkää katseellaan, kunnes muisti sen olevan takin taskussa.
- Haloo?
- Moro, mutsi! Puhelimessa oli Sarin vanhin lapsi Olli, joka oli jo jonkin aikaa asunut omassa asunnossaan. - Heii, mä näin just Janinan tossa Valtsun takana ja sillä oli kaljapullo kädessä ja sillee...
- Mitäh?! Äiti kiljaisi hädissään. - Kenen kanssa se siellä oli?
- No siinä oli ainakin Katariina ja muutama muu tyyppi. Mitäs meinaat tehä?
- Soitan nyt heti sille ja käsken tulemaan kotiin.
- Oke.
Sari etsi vapisevin sormin tyttärensä numeroa. - Vastaa... hän ajatteli mielessään.
- Janina! Kuului puhelimesta.
- Missä sä oot!? Olli soitti äsken ja kertoi sinun olevan kaljalla Katariinan kanssa! Nyt loppui se juominen ja tulet heti kotiin!
- Mä mitään oo juonu ku maistoin kaverin pullosta...
- Nyt heti kotiin!
- Oke. Mun täytyy kattoo koska seuraava dösä lähtee.
Illalla Janina kysyi äidiltään, voisiko Katariina tulla viikonloppuna yöksi. He olivat vasta muuttaneet eikä Janina tuntenut ketään uudelta paikkakunnalta. Äidille asia sopi.
Lauantaina Sari vei tyttärensä Amandan ja Janinan uimaan rannalle. Myös Janinan kaveri Jenni oli tulossa uimaan.
- Niin, mihinkäs aikaan se Katariina olikaan tulossa? Äiti kysyi, kun he istuivat autossa.
- Ei se tuu.
- Ai. Miksei?
- No kun sen äiti sanoi, että meillä käytetään huumeita.
- Tähh? Huumeita! Onko se hullu? Miten niin huumeita??
- En minä tiedä, mutta Katariina kerto et se oli sanonu niin.
- Selvä. Minäpä soitan nyt sille ämmälle ja sanon suorat sanat huumeitten käytöstä.
- Et soita! Anna olla.
- Mitä hulluja nämä ihmiset ovat...!
- Haloo?
- Moro, mutsi! Puhelimessa oli Sarin vanhin lapsi Olli, joka oli jo jonkin aikaa asunut omassa asunnossaan. - Heii, mä näin just Janinan tossa Valtsun takana ja sillä oli kaljapullo kädessä ja sillee...
- Mitäh?! Äiti kiljaisi hädissään. - Kenen kanssa se siellä oli?
- No siinä oli ainakin Katariina ja muutama muu tyyppi. Mitäs meinaat tehä?
- Soitan nyt heti sille ja käsken tulemaan kotiin.
- Oke.
Sari etsi vapisevin sormin tyttärensä numeroa. - Vastaa... hän ajatteli mielessään.
- Janina! Kuului puhelimesta.
- Missä sä oot!? Olli soitti äsken ja kertoi sinun olevan kaljalla Katariinan kanssa! Nyt loppui se juominen ja tulet heti kotiin!
- Mä mitään oo juonu ku maistoin kaverin pullosta...
- Nyt heti kotiin!
- Oke. Mun täytyy kattoo koska seuraava dösä lähtee.
Illalla Janina kysyi äidiltään, voisiko Katariina tulla viikonloppuna yöksi. He olivat vasta muuttaneet eikä Janina tuntenut ketään uudelta paikkakunnalta. Äidille asia sopi.
Lauantaina Sari vei tyttärensä Amandan ja Janinan uimaan rannalle. Myös Janinan kaveri Jenni oli tulossa uimaan.
- Niin, mihinkäs aikaan se Katariina olikaan tulossa? Äiti kysyi, kun he istuivat autossa.
- Ei se tuu.
- Ai. Miksei?
- No kun sen äiti sanoi, että meillä käytetään huumeita.
- Tähh? Huumeita! Onko se hullu? Miten niin huumeita??
- En minä tiedä, mutta Katariina kerto et se oli sanonu niin.
- Selvä. Minäpä soitan nyt sille ämmälle ja sanon suorat sanat huumeitten käytöstä.
- Et soita! Anna olla.
- Mitä hulluja nämä ihmiset ovat...!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hyvää dialogia ja juttu hyvin kasassa. Pienessä tilassa paljon tapahtumia, voisi laventaa kuvailua. Vaikuttaa nopeasti kirjoitetulta luonnostelulta. Tähh kuuluu sarjakuvaan.
Nii-in, ahdistuin itsekin omasta kirjoituksestani. Vähän turhan hektistä menoa.
Tähh ?
minkäikäinen jaksaa lukea tällä tyylillä kirjoitettuja kirjoja, ja mitä genreä tällaiset oikein on sitte,
mä olen jotenki ihan ulkona,
voisitteko laittaa selvennystä. Kiitos.
Joku varhaisteini-ikäinen kenties. Teinkö virheen aloittaessani kirjoittamisen äidistä? Eihän äiti voi olla kertoja nuorisoromaanissa?
Nuorisoromaani, jonka kertoja on äiti, voisi olla hyväkin idea. Riippuu toteutuksesta.
Et malta ehkä keskittyä tarpeeksi tekstin kuvailevuuteen ja viimeistelyyn? Jos kirjoitat romaania niin kirjoita juttu ensin ulos, sitten vasta lisäät ne asiat, jotka tekstistä puuttuvat (hidastukset kuvailuilla). Uudelleen kirjoittamiseen pitää käyttää todella paljon aikaa, vaikka olisit kuinka lahjakas.
Ai olen kirjoitellut täälläkin ja kysymysmerkki. Siis täytyy laittaa tähän selvennystä, että en ole aikoihin edes vilkaissut mitään nuorisokirjaa. Ehkä olisi hyvä katsoa missä mennään.
Onko Teillä tiedossa joitakin tuoreita opuksia, joita olisi hyvä vilkaista ?
Nyt kun kysyit, googlasin sanan 'nuorisoromaani' ja vastaukseksi tuli jotain 50- ja 60-luvulla kirjoitettua kirjallisuutta ( tämä aloitus). Olenkohan nyt ihan ulalla...
Kirjaston nuortenosastolle, mars mars. Kysy kirjastonhoitajalta vinkkejä ellet muuten osaa.