Ei aina siihen repimiseen, joka niin sivistyneisyyttäkin edustaen, haluaa vain sekoittaa mielen.
Tunne-arvo, se on hieman voimakas käsite läheisyydestä ja lähimmäisen tärkeydestä omaisena ja lähimmäisenä. Se on kaunis, enkä voi siksi heittää sitä koskaan menemään, koska se edustaa jotakin omaa, ja kaunista, olemassaoloa ja todellisuutta elämästä arkipäivässä. Rikkoutunut ihmis-suhde läheiseen ei kiinnosta oli kysymys ihan minkälaisesta narsistisen mielen kehitys-tehtävästä tahansa. Ainakaan ilmaiseksi...
Seurakunta-toimintaa on perusteltu hyvinvoinnille, esim. pelkotilojen purkamisessa auttamisessa ja pelon tunteiden poistamisella, ihan terveydellisistä syistä. Se edustaa tosiaan tasapainoisuuden luomista, mutta mitään hyötyä siitä ei siihen tarkoitukseen ole, ihmisen eri-arvoisuutta jälleen korostamalla. Erityisesti järjestelemättömänä, ja ilman historian osuuksia olevana, sisimmällisen eettisyyden puuttumisesta ihmisenä kärsivä, ei varmasti ole mikään suur-etsinnän kohde, vaikka kaikki olisivatkin automaattisesti niin halunneet. Eikä hän siten pysty askaroimaan, esim. pakkolaitos luontoisesti minkään seurakunta-tehtävän parissa tai piirissä.
Varmsti on lapsellista olla keskustelematta siitä onnistuvatko esim. ristikko-ohjelmat täydellisesti omalta älykkyys-osamäärältä, tai onko kielten opiskelu silloin itseriittoisuudesta ihan tärkeimpiä elämän perustehtäviä tai sen valmiuksia. On pyrittävä valmiutena sen kaltaisesti luomaan lähimmäisyyttä sekä sen mukaista monimuotoista turvallisuutta, kuitenkaan loukkaamatta siten kenenkään toisen ihmisen tunteita, vain omalle itselleen ja yksityis-elämälle, omalle persoonallisuudelleen sekä egoismilleen. Monesti nämä aiheuttavat vakavia pettymyksiä ihmis-suhteissa, mutta myös yhteiskunta saattaa pettyä tosi pahasti, kun koko hyvinvointi ajautuu kaaoksen sekaiseen tilaan, varsinkin sekavien väkivaltaisuuksien seurauksena, jotka johtuvat usein liiallisesti turhautumisesta elämään ja arkeen, oman ympäristön luomisen seurauksena, jota egoismi tavoittelee. Tällaisen pakettikortin rimpsun on aikoinaan joulupukki, kuitenkin lähettänyt.
Tunne-arvo, se on hieman voimakas käsite läheisyydestä ja lähimmäisen tärkeydestä omaisena ja lähimmäisenä. Se on kaunis, enkä voi siksi heittää sitä koskaan menemään, koska se edustaa jotakin omaa, ja kaunista, olemassaoloa ja todellisuutta elämästä arkipäivässä. Rikkoutunut ihmis-suhde läheiseen ei kiinnosta oli kysymys ihan minkälaisesta narsistisen mielen kehitys-tehtävästä tahansa. Ainakaan ilmaiseksi...
Seurakunta-toimintaa on perusteltu hyvinvoinnille, esim. pelkotilojen purkamisessa auttamisessa ja pelon tunteiden poistamisella, ihan terveydellisistä syistä. Se edustaa tosiaan tasapainoisuuden luomista, mutta mitään hyötyä siitä ei siihen tarkoitukseen ole, ihmisen eri-arvoisuutta jälleen korostamalla. Erityisesti järjestelemättömänä, ja ilman historian osuuksia olevana, sisimmällisen eettisyyden puuttumisesta ihmisenä kärsivä, ei varmasti ole mikään suur-etsinnän kohde, vaikka kaikki olisivatkin automaattisesti niin halunneet. Eikä hän siten pysty askaroimaan, esim. pakkolaitos luontoisesti minkään seurakunta-tehtävän parissa tai piirissä.
Varmsti on lapsellista olla keskustelematta siitä onnistuvatko esim. ristikko-ohjelmat täydellisesti omalta älykkyys-osamäärältä, tai onko kielten opiskelu silloin itseriittoisuudesta ihan tärkeimpiä elämän perustehtäviä tai sen valmiuksia. On pyrittävä valmiutena sen kaltaisesti luomaan lähimmäisyyttä sekä sen mukaista monimuotoista turvallisuutta, kuitenkaan loukkaamatta siten kenenkään toisen ihmisen tunteita, vain omalle itselleen ja yksityis-elämälle, omalle persoonallisuudelleen sekä egoismilleen. Monesti nämä aiheuttavat vakavia pettymyksiä ihmis-suhteissa, mutta myös yhteiskunta saattaa pettyä tosi pahasti, kun koko hyvinvointi ajautuu kaaoksen sekaiseen tilaan, varsinkin sekavien väkivaltaisuuksien seurauksena, jotka johtuvat usein liiallisesti turhautumisesta elämään ja arkeen, oman ympäristön luomisen seurauksena, jota egoismi tavoittelee. Tällaisen pakettikortin rimpsun on aikoinaan joulupukki, kuitenkin lähettänyt.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Entä jos ei pysty väkivaltaisuuden seurauksena edes tällä hetkellä osallistumaan koulutukseen?
Onko se hyvä ja jalo elämän perus-arvo?
-- Ei saa kiusata koriste-pensaita käyttäen.
Urbaanilegendoistakaan keskusteleminen ei ole kuitenkaan lapsen kasvu ja koulutus-ympäristölle sopivaa. Olivatkohan he edes oikeita ihmisiä ollenkaan? Uskonnosta ei saa luoda todelista maailmaa. Eristämisen julmuus ja julkeus ei ole koskaan turhautumista ja siten hyvinvoinnin seurailemista erityisin raakuuden ja julmuuden keinoilla.
- MIllaista urbaanilegendaa haluatte nyt sellaisesta magiatakin ja sen eri muodoista kiinnostuneelle tarjota hier-arkisin mallein, jollekin vain eriskummallista väkivaltaisuutta edustavalle, malli-kansalaiselle?
Hyvinvoinnille on tuiki tarpeellista hyväksyä ihmisen terveus ja siten ihmisen erilaisuus, myös kehittyvänä ominaisuutta, mutta eläimellisyyttä sen ei tule olla, eikä siten yhteiskuntaamme, kuten arvona edustaa. Temple of pilots, ja keskustelet vain siitä, todellisuudesta, mitäänsanomattomana se ei kerro yhtään mitään.
Ihmistä ei voi arvioida yhtään mitenkään, että hänen turvallisuutensa ei vaarantuisi, eikä siihen sovi lähtökohtaisesti ilman turvallisuutta mitään osoittaa tai ohjatakaan. Onkohan läheisemme edes suomalainen?
Kyllä loukkaamisen sijaan on omaksuttava erillinen tila sekä vapaus, esim. liberaalein keinoin muodostettuna hyvinvoimisen arvoperustalle. Sillä tavalla kosketellen ei saa leikkiä, eikä luoda ihmisestä muodollisuudelle, minkäänlaista epä-aitoutta.
"Valtilla matkalle maailmalle..."
Missä on pienikokoinen, vaalea n. 25-tyttö, jolla on sammaltava puhe?
- Ihmisen eriarvoisuuden luomiseen hänestä ei sen sijaan enää ole, mutta värikkäät, rennot ja arkiset vaatteet hänenkin on ostettava jostakin muualta. Hänen sammaltava puheensa johtuu jostakin muusta, kuin humalasta, kosmeettisesta häiriöstäm joka osoittaa terveyttä. Sekä hyvinvonnillista merkitystä, joita hän kaipaa varmastikin elämäänsä monia.
Että mitä?
Unohti olevansa eräs sosiaalinen status ja luokka, vain hetkeksi aikaa, kun ei kuulunut siihen tutkimusperäisesti ja näin jätti ympäristönsä huolehtimatta esim. epäaidon, ja aidon välittämisen sekä hyvinvoinnista huolehtimisen ml., sen onnistumiseksi, onnistumisen elämyksille ja inhimillisyyden muodostamikseksi.
Eläimellisyys ei ole henkiparantamisen toimintoja, tai henkiparantamisen keinoja, jotka joskus ovat inhimillittömyyden ja sellaisen turvallisuushakuisen käyttäytymisen seurauksena, epä-aitoja. On hirvittävän vakava asia, että haluat kosketella rakkautta ja sen muodostamia arvoja osoitellen, toisesta ihmisestä. Se on loukkaavaa, eikä se ole välittämistä, ja toiminta on kuin muodollisuus, jonka ei tulisi perustua ahdasmieliseen läpi elämän kestävään eristämiseen, toisen ihmisen keholla ja fantastisella fantasialla, mm. pakkotyö-laitoksin ja niitä sitten inhimillittömyydessään hyväksikäyttämällä turvallisuushakuisuuden tuntein.
Miten on ulkonälköön puuttumisen laita?
Entä milloin sellainen on mielestäsi inhimillistä?
- Erityisen tasapainottomana sitä ei ole sitä ei ole syytä käyttää esim. hyvänmielisenä kostonakaan ihmisiä vastaan oikean ja väärän erottamista, egoismiä samalla itsestään korostaen.
Erityisesti eristäminen sen tasoisesti julmasta, pois muista sosiaali-ryhmistä, on sairaalloisuutta, ihmiskaupallisestikin, sitä ei pysty käsittelemään, hyvinvoinnin ympäristönä, mutta se ei oikeuta erityistä epä-inhimillistä lähestymistapaa, sekä sen käyttöä. Lähimmäisyys ei ole luonut tarkoitusperäisesti oikeutusta, oikeudenmukaisuutena, erityisiin humaanittomiin keinoihin tai oikeutta niiden käyttämiseen, meidän ihmisten välillä siten koskaan esim. pakkolaitoksin, tai pakko-työn avulla.
Liian pitkä, ei jaksa lukea