alotin viikko sitten cheerleadingin. siellä on ihan kivaa, mutta tylsää vaan kun en osaa mitään ja tuntuu, että valmentaja olettaa että osaisin.. en osaa edes kärrynpyörää ja nolottaa aina treeneissä :/ Help
HELP!CHEER!HELP!CHEER!
mievainn(:
10254
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sinun ei kannata käydä siellä, jos et osaa mitään. Olet vain muiden tiellä. Normaali ihminen olisi oppinut viikossa kaiken tarvittavan.
mutta kun treenejä on ollut tasan kahdet eikä kukaan kerro miten jokin asia pitää tehdä, minun vain oletetaan tietävän ja osaavan kaiken..
ja siksihän mä siellä oonki että haluaisin oppia ja olla hyvä.
Ei kannata luovuttaa, mäkin harrastin cheerleadingiä ja olin ihan hyvä siinä, mut Mua jännitti jotkut jutut niinkuin: takaperin kuperkeikka. Se oli tosi kivaa, mut pelkäsin että en pärjäisi jos en edes sitä viitsisi tehdä ja muut nauraisivat. Muuten olisin ehdottomasti jatkanut cheerleadingiä,mutta tuli muita harrastuksia päälle ja puoli tuttuja tuli alottamaan cheerleadingiä ja pelkäsin et ne ilkkuis... Taidankin aloittaa syksyllä uudestaan tuon lajin. :) toivottavasti oli jotain apua ;)
kiitos paljon ;) tosta oli kyl helppiä (:
Älä missään nimessä lopeta! Ensinnäin oot valinnu mielettömän mageen lajin. Jokaiselle on jokin osa-alue, joka on haastava. Itsellenikin oli tuo akro aina sellainen tuskailunaihe, ettie mitään rajaa. Tanssit ja stuntit oli vahvuuteni ja hypyt menetteli.
Sä tarviit vaan aimoannoksen sisukkuutta ja asennetta. Jos et jotain osaa ni treenaa sitä vaan entistä kovemmin. Valmentajatki osaa neuvoo, kikkoi, miten onnistut niissä paremmin. Palkitsevinta onki just se ku oot takonu jotai pitkän aikaa ja sit onnistut siin.
Mä harrastaisin edelleen tota lajii, jos mun selkä ei ois pettäny. Olin sekajoukkueessa ja tein miehenpaikkaa ja voitettiin sm-hopeeta mun viimesenä vuonna. Sit mun selkä kuvattiin ja siel oliki sellanen kiva yllätyspaketti sekotus kaikkee mahdollista ja mahdotont. Vaik nykyään käynki fysioterapiassa selän takii, niin edelleen muistelen lämmöllä niitä aikoja cheerleaderina
harmilline tuo sun tilanteesi:(, mutta kiitos tosi paljon :) näistä rohkaisevista viesteistä on paljon iloa ja hyötyä, kiitos teille :) !
Eikös alkeisryhmissä opeteta kaikki alusta alkaen?! Miten sitä muuten mitään ikinä oppii?! Kai olet alkeisryhmässä? Olin aikoinani Roostersin (nyk.HAK) cheerleader. Laji vain on muuttunut niistä ajoista valtavasti. Akrobatiaa ei juuri ollut, ja sitä harjoittivat lähinnä voimistelutaustaiset tytöt. Kärrynpyörän opin kyllä jo lapsena, ja niitä tuli välillä matseissa, maalituuletuksen yhteydessä tehtyä. Vähän myöhemmin alettiin opetella puolivolttia, mutta en sitä kunnolla kerinnyt oppimaan...Kivaa aikaa oli kyllä, en ikinä unohda sitä, mutta älyttömän haastava on laji nykyään. En varmaan enää pärjäis mukana, siis vaikka oisin nuorempi. Luulen että rohkeuteni ei riittäisi...Onnea harjoitteluun!
Vieläkö muuten cheerleaderit on matseissa kentänlaidalla kannustamassa, vai onko se pelkkää kilpailua?
meidän paikkakunnalla ryhmät jaetaan iän eikä osaamisen perusteella joten minut laitettiin suoraan 12-16 vuotiaiden ryhmään. meidän ryhmämme ei kannusta mitään joukkuetta, me treenaamme ja toukokuussa on kisat. näistä kommenteiata on ollut valtavasti hyötyä, ja olen jo nyt oppinut paljon uutta ja saanut muita vähän kiinni :) kiitos teille kaikille!
ps. ei tuo laji nyt ihan kauhean vaike ole ;)
älä luovuta! kyllä sä vielä joskus opit :)))