Pitäisikö raipparangaistus elvyttää henkiin koululaitoksessamme?

...

Turpiin tuli mutta opin ensimmäisellä kerralla.

Kansakoulun 2:lla kärähdin välitunnilla lumipallon heitosta.
Valvova opettaja vei minut opettajien huoneeseen, nosti kauluksestani senälle ja veteli avokämmenellä edes takaisin pitkin poskiani tiedustellen "vieläkö heittelen".

Itkin ja nolotti kun kavereiden naamat olivat ikkunassa todistamassa tapahtumaa.

Heittelyä en lopettanut mutta pidin huolen etten enää kärähtänyt siitä.

Kerran tuli veiston opettajalta kämmenellä korvalle sen verran lujaa, että kävin kanveesissa.

Eipä ollut varaa kotona noista puhella koska siellä olisi tullut uudelleen selkään.

Kouluajoiltani muistan nuoren ja hennon matematiikan opettajattaren, jonka tunneilla vallitsi erittäin hyvä kuri.
Koskaan ei hänen tarvinnut korottaa ääntään, vaan luokan pahimmatkin riitapukarit tukkivat suunsa ja käyttäytyivät muutenkin ihmisiksi.

Koululaisille pitäisi opettaa käytöstapoja, kuin muissakin Euroopan maissa. Monissa maissa tervehditään opettajaa kädestä pitäen aamulla ja kotiin lähdettäessä..
Täällä saadaan kehua hyviä oppimistuloksia, mutta kuria ja järjestystä ei kyetä kouluissa ylläpitämään.

Varsinkin, kun myös tuntuu, että vanhemmilla ei ole kiinnostusta eikä osaamista opettaa lapsilleen edes käytöstapoja, joita kai ei myös kodeissa noudateta.

Raipat ovat orjuuden aikaa.
Soveltuvuuskokeet ja kunnolliset pitäisi taas ottaa käyttöön oppilaitoksiin pyrittäessä.

Suomessa on erittäin korkeat vaatimukset opettajakoulutukseen. Alalle valikoituu hyvin motivoitunutta porukkaa. Hyvät oppimistulokset selittyvät suurelta osin opettajien korkealla ammattitaidolla ja -etiikalla.

Lainsäädäntö on vienyt suurimman osan kurinpitokeinoista. Kotien asenne koulutyöhön on hyvin ratkaiseva. Koulun ensisijainen työ ei ole peruskasvatuksessa, kyllä ihmismäiset tavat ovat yhä kotien vastuulla. Mistä moinen hokema, ettei Suomen kouluissa opeteta ja vaadita käytöstapoja ...ihan varmasti siinä tehdään mitä voidaan.

Luokkakoot ovat liian suuret, vaikeasti häriintyneitä on yhä enemmän, erityisopetusta on karsittu, samassa luokassa on erittäin suuria tasoeroja. Kyse ei ole niinkään kurinpitotaidosta, vaikka tietysti opettajissa ja varsinkin rehtoreissa on eroja tässäkin suhteessa. Hyviä oppimistuloksia ei saataisi, jos järjestys olisi yleisesti ihan huonolla tolalla. Pelon ja hiljaiseksi pakottamisen ilmapiiri ei myöskään innostaisi oppimiseen.

Ehkä sananruoska on joskus välttämätön, eihän nuo häiriköt pitkiä paneutumisia jaksa edes kuunnella!
Vaatii paljon opelta terästäytyä sanomaan lyhyesti, että penis perille!
Yleensä kyllä huumorilla saa enemmän aikaan, jos suinkin kykenee siihen!

Hyvien oppilaiden antama palaute on parasta vahvistusta opettajille!

Ajat ovat muuttuneet!
Ennen sai hakata lapsia ja muijaansa
ihan niinkuin halusi. Nyt päättivät, että
muija ja lapset kastsotaan ihmisiksi.
Sama laki koskee niitä kuin naapurin
isäntää. Eipä voi hakata syytteettä e-
nää.
Kyllä muistan kuinka ukki veteli turpiin
mummua aikoinaan.

Meilläkin jo perustuslaki, vuodelta 1919, lupaa kaikille
fyysisen koskemattomuuden. Lakia ei kuitenkaan nou-
datettu vaimon ja lasten kohdalla. Jos fyysisiä, pysyviä
vammoja ei tullut, katsottiin lyömisen olevan opettemis-
ta. Vasta E.U kehoitti valvomaan perustuslain valvomis-
ta. Kuitenkin yli puolet suomalaisista hyväksyy lasten ku-
rituksen. Lapsia ei katsota ihmisiksi, ja ettei laki koske
heitä. Sama koskee koko maailmaa.
http://www.unicef.fi/uutinen-unicef?id=15886034

Oma opettajaurani jäi lyhyeksi, mutta opin arvostamaan opettajien raskasta työtä.
Aikuisten opettaminen on paljon helpompaa kuin lasten.

Oliskohan tuossa vaikeudessa syynä pelkät asenteet?
Asenteilla tarkoitan perinteisiä lähtökohtia. On nimittäin
samassa koulussa opettajia, joilla on vaikeuksia hallita
luokkaa. Mutta myös opettajia, jotka hallitsevat ilman ko-
mentelua ja väkivallalla uhkailua. Onko se niin vaikeaa
tutustua pärjäävien metodeihin? Jotain kummallistahan
tuossa on.