Lähes jokainen meistä on kuullut elämänsä varrella sanonnan: "Raha ei tee onnelliseksi". Tästä aiheesta on keskusteltu varmasti paljonkin täällä internetin syövereissä, mutta sanon nyt suoraan oman mielipiteeni:
Raha ei tee onnelliseksi, mutta rahattomuus tekee onnettomaksi! Tämän olen saanut kokea oman elämäni varrella, koska minulla on ollut hyviä/huonoja taloudellisia aikoja.
Ihminen ei voi olla onnellinen, jos ihminen ei ole VAPAA! (Tätä tuskin kukaan täysi-järkinen alkaa kiistämään). Voiko sitten ihminen olla vapaa, jos se elää köyhyydessä ja saa juuri ja juuri pakolliset elinkustannukset hoidettua. Vastaus kuuluu: EI VOI!
Moni kuvittelee, että köyhä ihminen on vapaa! Mietäpä asiaa vähän tarkemmin; vapautesi on loppujen lopuksi aika rajoittunutta. Olet toki vapaa, kun voit katsoa TV:stä salkkareita iltauutiset ja käydä ulkona kävelyllä/kirjastossa lukemassa Aku-Ankkaa. Mutta siihen se vapaus sitten jääkin! Lähes kaikki harrastukset/mielenkiinnon kohteet/itsensä toteuttaminen maksavat enemmän tai vähemmän. Useat jälkimmäisen.
Vertauskohtana edelliseen köyhän "vapaaseen" elämään: Kuvittele, (onnea niille lukijoille joiden ei tarvitse kuvitella, mutta itseni täytyy ainakin toistaiseksi) että sinulla olisi noin 1000€ pakolliset kuukausimenot ja 5000€(netto) kuukausi tulot. Rahaa jäisi siis 4000€ "ylimääräistä" joka kuukausi. Mitä kaikkea tuolla rahalla saisitkaan? Ei ensiksikään tarvitsisi kokoajan kantaa huolta siitä, riittääkö raha pakollisiin elinkustannuksiin ja sitten rajana olisi miltei mielikuvitus: Noilla tuloilla voisit harrastaa vaikka moottoripöyräilyä/kelkkailua, vesihiihtoa/jetillä ajelua, lakuvarjohyppyä, harraste/kilpa-autojen rakentelua, matkustaa maailman ympäri/mielenkiintoisissa paikoissa. Jos esim kotona alkaisi olla tylsää voisit lähteä tuosta vain shoppailemaan/baariin bailaamaan tai kylpylä & laskettelu viikonlopulle vaikkapa Vuokattiin. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Itse olen köyhästä perheestä ja en tule saamaan minkäänlaista perintöä, toisin kuin sukulaiseni/lähes kaikki kaverini. Vaan kaiken joudun ansaitsemaan omalla työllä. Olen ollut myös koko nuoruuteni "hyvä-veli" verkoston ulkopuolella, eli vanhemmillani ei ole ollut suhteita joilla he olisivat hankkineet minulle kesätöitä tms. Hammasta purren olen vierestä seurannut, kun rikkaiden lapsille (joiden vanhemmilla on suhteita) kaikki lankeaa kuin Manulle illallinen.
Olen aina joutunut tulemaan toimeen omillani ja nyt lähes kolmekymppisenä olen viimein saanut vakituisen työpaikan ja pystyn pitämään suht hyvää elintasoa yllä. Ärsyttää vain kuunnella tuota sanontaa: "Raha ei tee onnelliseksi", mutta ilmeisesti se on saanut alkunsa sellaisten porvari-nulikoiden suusta jotka ovat syntyneet kulta-lusikka suussa ja haluama on aina saatu sormia napsauttamalla.
Olkaa mitä mieltä olette, mutta itse ainakin olen onnellisempi nykyisillä 2000€ kuukausi tuloillani kuin eläessäni päivä kerrallaan kädestä suuhun.
Raha tekee/ei tee onnelliseksi?
40
2238
Vastaukset
- Rajoittunutta_elämää
Jatkan vielä hieman kirjoitustani, ettei kaikki tulisi samaan pötköön ja laiskimmat lukijat lopettaisi lukemista kesken kaiken.
Minulle opetettiin lapsena, että sokea ei ole sokea, vaan näkövammainen. Kuuro ei ole kuuro, vaan kuulovammainen. Invalidi ei ole invalidi, vaan liikuntavammainen. Toisin sanoen: Näkövammaisen näkökyky on rajoittunut (tai kokonaan poissa), Kuulovammaisen kuulokyky on rajoittunut (tai kokonaan poissa) ja liikuntavammaisen liikuntakyky on rajoittunut (tai kokonaan poissa).
Vamma on siis asia joka rajoittaa tiettyä kykyä. (Tämä lienee suurimmalle osalle lukijoista entuudestaan selvää, tai niin ainakin oletan)
Edellä olevaa voidaan myös verrata tietyllä tavalla köyhyyteen. Yksinkertaisesti sanottuna: Köyhä ei ole Köyhä, vaan rahavammainen. Eli kyseisen ihmisen taloudellinen kyky elää tässä yhteikunnassa on RAJOITTUNUTTA!!!
Erona näissä esimerkeissä on tietysti se, että rahavammaisuudesta voi parantua (esim. lottovoitto), mutta useista fyysisistä vamoista ei voi. Käytännössä nyky-yhteiskunnassa köyhyys on kuitenkin periytyvää ja vaatimattomista olosuhteista lähtöisin olevat köyhät ihmiset harvoin rikastuvat. (Tästä löytyy ihan tilasto faktaa siltä varalta jos joku lukioista alkaa kiistämään)
Kuten edellä todettiin: Köyhä ihminen on tavallaan vammainen, koska hänen taloudellinen suorituskykynsä tässä yhteiskunnassa on rajoittunutta.
Kysynkin teiltä, jotka jaksavat jankuttaa, että "raha ei tee onnelliseksi", niin tekeekö rahattomuus? Tunnetteko jonkun ihmisen, joka on vammautunut (esim. menettänyt liikuntakykynsä tapaturmassa) olisi onnellisempi vammautumisen jälkeen, kuin ennen sitä? Itse tunnen ihmisiä, jotka ovat joutuneet loppuelämäiseen pyörätuoliin, mutta yksikään heistä ei ole iloinnut kohtalostaan tai sanonut, että elämäni on onnellisempaa pyörätuoliin juotumisen jälkeen, kuin ennen sitä.
Jos se raha teidän mielestä on niin paha asia ja tekee ihmisen onnettomaksi, niin siihen löytyy kyllä yksinkertainen lääke: Antakaa se minulle! Kyllä minä sille käyttöä keksin! Jos vastauksesi on, että EN ANNA. Ok! Ei tarvitse antaa, mutta ei tarvitse myöskään valittaa ja jankuttaa kokoajan rikkaan "tuskallisesta" elämästä.
Ja lopuksi pieni pyyntö kaikille jotka vastaavat tähän viestiin: Olkaa hyvät ja kirjoittakaa viestin loppuun oma taloudellinen tilanteenne tällä hetkellä, kuten itse tein aloitusviestissäni.- Qwerty23
Ajatuksia herättävä hyvä kirjoitus.
Oma nuoruuteni ei ollut mitenkään yltäkylläinen, ennemminkin päinvastoin. En saanut mitään kultalusikalla, isänperintökin oli vain perintöverot. Olen kuitenkin opiskelemalla ja ankarasti töitä tekemällä vaurastunut. Nyt omat lapseni ovat aivan eri tilanteessa kuin minä aikanaan. Kumma kyllä, eivät he ole sn onnellisempia kuin minä samanikäisenä ja rahattomana.
Kyllä onnellisuus (niin kauan kun ei tarvitse kärsiä) onnloppujen lopuksi omien korvien välissä. Aina on sinua vauraampia tai onnekkaampia, siitä on turha ottaa itselleen murheita. Kannattaa keskittyä omaan elämäänsä ja pieniin onnen hetkiin. - Raha ratkaisee?
"Raha ei tee onnelliseksi, mutta kummasti se rauhoittaa", väitetään. Raha on arvon mitta ja vaihdon väline. Esimerkiksi niin kiinteän kuin irtainomaisuudenkin arvo mitataan rahassa. Ilman rahaa nykyaika antaa ihmiselle melko vähän. Siksi sillä on nykyisin niin suuri merkitys.
Ei pidä sekoittaa haluja, nautintoja, tarpeiden tyydyttämistä ja erilaisia riippuvuuksia onnellisuuteen. Liioin onnellisuuden kaltainen tila ei vielä ole onnellisuutta. Jos niin olisi, silloin esimerkiksi onnellisuuden voisi helposti saavuttaa vaikkapa huumeiden avulla. Huumehörhöt eivät kuitenkaan vaikuta kovinkaan onnellisilta. Entäpä jos raha tuokin mukanaan pelkkää riippuvuutta? Äkkirikastunut haluaa entistä enemmän rahaa, vallan makuun päässyt entistä enemmän valtaa, jne. Riippuvuuksiin sortuneiden onnellisuus saattaa siirtyä entistä kauemmas.
Jos raha toisi aina onnellisuutta, niin miksi kaikki rikkaat eivät näytä onnellisilta? Tunsin kerran lottovoittajan, joka muutaman vuoden jälkeen päätyi itsemurhaan. Toisenlaisiakin tapauksia tietysti on. Kyse onkin kyvystä ja taidosta nauttia. Kyky nauttia elämän pienistä asioista voi onnellistuttaa suuria enmmän.
Onnellisuus on myös paradoksaalista. Mitä enemmän me tavoittelemme onnellisuutta, sitä kauemmas se näyttää karkaavan. Loppujen lopuksi kyse saattaa olla tasapainotilasta. Mitä tasapainoisempi, tyytyväisempi ja elämänhaluisempi ihminen on, sitä lähempänä onnellisuuden lähteet odottavat. - Osa-aikaorja
Rahan vaikutuksesta vapauteen olen täysin samaa mieltä. Riittävä määrä rahaa on ehdoton edellytys onnellisuuteen, mutta vastapainona on rahan hankkimiseen menevä aika. Kuinka kukaan voi olla vapaa ja onnellinen, jos aamulla on lähdettävä työhön? Vielä vähemmän, jos palkalla ei edes tule toimeen.
Olen viidenkymmenen ikään mennessä saanut kokoon säästämällä ja sijoittamalla sen verran omaisuutta, että pystyn elämään loppuikäni sen varassa. Jo pitkään olen tehnyt enää puolet vuodesta töitä ja aivan lähivuosina aion lopettaa kokonaan. Kovin kalliita harrastuksia kertynyt varallisuuteni ei mahdollista, mutta minusta 365 vapaapäivää vuodessa on arvokkaampaa kuin uusi auto tai vaikkapa parin viikon kaukomatka. Enkä jää kaipaamaan työelämästä johtuvia vastuitakaan, vaikka ammatissa onnistuminen ja päteminen onkin joskus kivaa..
Tässä toimii yksinkertainen matematiikka. Ansaitsen kuukaudessa riittävästi elääkseni sillä kolme kuukautta peruselämää. Vuosi työtä tarkoittaa siis että pystyn elämään lisäksi kaksi vuotta työtä tekemättä. Sapattia olen kuitenkin pitänyt vähemmän ja säästänyt ylijäämän. Väkisinhän siinä käy niin, että ennemmin tai myöhemmin varannot ja elinaikaoletus kohtaavat. Otetaan toki huomioon reilu varmuuskerroin ja omaisuuden tuotto on vielä ylimääräisenä varmistuksena.
Tietysti voisin nostaa elintasoa, vaihtaa auton, asua väljemmin tai matkustaa. Kaikkiin näihin minulla olisi varaa tänään. Mutta eipä olisi varaa jäädä töistä pois ensi viikolla. Se vapaus on minulle kaikkein tärkein. - Ystävän neuvo!
Osa-aikaorja kirjoitti:
Rahan vaikutuksesta vapauteen olen täysin samaa mieltä. Riittävä määrä rahaa on ehdoton edellytys onnellisuuteen, mutta vastapainona on rahan hankkimiseen menevä aika. Kuinka kukaan voi olla vapaa ja onnellinen, jos aamulla on lähdettävä työhön? Vielä vähemmän, jos palkalla ei edes tule toimeen.
Olen viidenkymmenen ikään mennessä saanut kokoon säästämällä ja sijoittamalla sen verran omaisuutta, että pystyn elämään loppuikäni sen varassa. Jo pitkään olen tehnyt enää puolet vuodesta töitä ja aivan lähivuosina aion lopettaa kokonaan. Kovin kalliita harrastuksia kertynyt varallisuuteni ei mahdollista, mutta minusta 365 vapaapäivää vuodessa on arvokkaampaa kuin uusi auto tai vaikkapa parin viikon kaukomatka. Enkä jää kaipaamaan työelämästä johtuvia vastuitakaan, vaikka ammatissa onnistuminen ja päteminen onkin joskus kivaa..
Tässä toimii yksinkertainen matematiikka. Ansaitsen kuukaudessa riittävästi elääkseni sillä kolme kuukautta peruselämää. Vuosi työtä tarkoittaa siis että pystyn elämään lisäksi kaksi vuotta työtä tekemättä. Sapattia olen kuitenkin pitänyt vähemmän ja säästänyt ylijäämän. Väkisinhän siinä käy niin, että ennemmin tai myöhemmin varannot ja elinaikaoletus kohtaavat. Otetaan toki huomioon reilu varmuuskerroin ja omaisuuden tuotto on vielä ylimääräisenä varmistuksena.
Tietysti voisin nostaa elintasoa, vaihtaa auton, asua väljemmin tai matkustaa. Kaikkiin näihin minulla olisi varaa tänään. Mutta eipä olisi varaa jäädä töistä pois ensi viikolla. Se vapaus on minulle kaikkein tärkein.Jos tulosi ovat niin hyvät, että pystyt kuukauden tuloilla elämään kolme kuukautta peruselämää, niin kyllä uskon, että sillä saa jo aika hyviä harrastuksia. Olet viisikymppinen ja sinulla on omaisuutta niin paljon että pystyt elämään loppuelämäsi sen varassa, mutta ei edelleenkään kalliita harrastuksia. Ei täsmää.
Mitä hyötyä on 365:stä vapaapäivästä vuodessa, jos ei ole rahaa tehdä mitään muuta kuin istua kotona ja pyörittää peukaloa. Luuletko oikeasti saavasi omaisuutesi mukaan tuonpuoleiseen? Suurin luuseri on se joka jättää elämänsä elämättä! Käytä omaisuutesi ja nauti elämästä ennen kuin kuolema korjaa (se voi korjata ennen kuin luuletkaan). - Osa-aikaorja
Ystävän neuvo! kirjoitti:
Jos tulosi ovat niin hyvät, että pystyt kuukauden tuloilla elämään kolme kuukautta peruselämää, niin kyllä uskon, että sillä saa jo aika hyviä harrastuksia. Olet viisikymppinen ja sinulla on omaisuutta niin paljon että pystyt elämään loppuelämäsi sen varassa, mutta ei edelleenkään kalliita harrastuksia. Ei täsmää.
Mitä hyötyä on 365:stä vapaapäivästä vuodessa, jos ei ole rahaa tehdä mitään muuta kuin istua kotona ja pyörittää peukaloa. Luuletko oikeasti saavasi omaisuutesi mukaan tuonpuoleiseen? Suurin luuseri on se joka jättää elämänsä elämättä! Käytä omaisuutesi ja nauti elämästä ennen kuin kuolema korjaa (se voi korjata ennen kuin luuletkaan).Mitäpä iloa on kalliistakaan harrastuksesta, jos ei ole aikaa harrastaa? Mieti tätä kun lähdet huomenaamulla töihin, ja ehkä alat tuntea säälin sijasta kateutta. Onneksi on sellaisiakin puuhia, jotka eivät vaadi suurta rahallista panostusta vaan sen sijaan enemmänkin aikaa. Minä satun olemaan tavallista kiinnostuneempi muutamasta tällaisesta jutusta.
Itse asiassa olen elänyt tässä suunnilleen sillä tavalla kuin haluankin. Jos mielestäsi rahaa ei mene siihen tarpeeksi, niin mitäpä minä siitä. Olen tienannut kohtuullisen hyvin ja omien tavoitteideni täyttämiseen riittää vähempikin. Eikä tarkoitus ole säästellä omaisuutta tuonpuoleiseen vaan käyttää siitä pääosa harkitusti jo ennen virallista eläkeikää. Sinne saattaa olla yllättävän pitkä aika ja moni työtätekevä on väsynyt matkalla. - Niin & Näin
Onnellisuus ei ole kauppatavaraa, jota ostetaan kaupan hyllyltä. Jos olisi, onnellisuuden alennusmyynnistä vähemmän varakaskin voisi ostaa sitä mielin määrin. Käytettyä onnellisuutta kirpputoreilta vieläkin halvemmalla. Itse en ole myynti-ilmoituksia nähnyt. Mutta ehkäpä tarkkaavaisuuteni on lopahtanut. Huomaamatta on myös jäänyt, että elintason nousu on tuonut mukanaan myös ikäviä asioita, kuten elintasosairauksia ja ympäristön ylikuormituksesta johtuneita seuraamuksia.
Elintason nousu perustuu rerurssien hyväksikäyttöön. Resurssit ovat kuitenkin hupeneva voimavara. Väestöräjähdys lisää kulutusta edelleen. Ennemmin tai myöhemmin resurssit on kulutettu loppuun. Miten silloin käy onnellisuuden, jos sen perustana on korkea elintaso?
Väestörikkaat valtiot haluavat vähintään saman elintason kuin ns. kehittyneet länsimaat. Samalla luonnonvarojen käyttö kiihtyy entisestään. Jo tällä hetkellä esim. Kiina käyttää huomattavan osan energiasta, metalleista ja muista luonnonvaroista, eikä kulutuksen kasvulle näy loppua. Mutta jossain vaiheessa pää tulee vetäjän käteen katastrofaalisin seurauksin.
Nykyinen kulutsvauhti tulee mitä ilmeisemmin päättymään monitasoiseen romahdukseen. Ketkä silloin tulevat perimään maan? Todennäköisesti sellaiset, jotka sopeutuvat uusiin tilanteisiin, tyytvvät vähään ja onnellistuvat jotenkin muulla tavoin. - kopekat poikimaan
Niin & Näin kirjoitti:
Onnellisuus ei ole kauppatavaraa, jota ostetaan kaupan hyllyltä. Jos olisi, onnellisuuden alennusmyynnistä vähemmän varakaskin voisi ostaa sitä mielin määrin. Käytettyä onnellisuutta kirpputoreilta vieläkin halvemmalla. Itse en ole myynti-ilmoituksia nähnyt. Mutta ehkäpä tarkkaavaisuuteni on lopahtanut. Huomaamatta on myös jäänyt, että elintason nousu on tuonut mukanaan myös ikäviä asioita, kuten elintasosairauksia ja ympäristön ylikuormituksesta johtuneita seuraamuksia.
Elintason nousu perustuu rerurssien hyväksikäyttöön. Resurssit ovat kuitenkin hupeneva voimavara. Väestöräjähdys lisää kulutusta edelleen. Ennemmin tai myöhemmin resurssit on kulutettu loppuun. Miten silloin käy onnellisuuden, jos sen perustana on korkea elintaso?
Väestörikkaat valtiot haluavat vähintään saman elintason kuin ns. kehittyneet länsimaat. Samalla luonnonvarojen käyttö kiihtyy entisestään. Jo tällä hetkellä esim. Kiina käyttää huomattavan osan energiasta, metalleista ja muista luonnonvaroista, eikä kulutuksen kasvulle näy loppua. Mutta jossain vaiheessa pää tulee vetäjän käteen katastrofaalisin seurauksin.
Nykyinen kulutsvauhti tulee mitä ilmeisemmin päättymään monitasoiseen romahdukseen. Ketkä silloin tulevat perimään maan? Todennäköisesti sellaiset, jotka sopeutuvat uusiin tilanteisiin, tyytvvät vähään ja onnellistuvat jotenkin muulla tavoin.>> Elintason nousu perustuu rerurssien hyväksikäyttöön. Resurssit ovat kuitenkin hupeneva voimavara. Väestöräjähdys lisää kulutusta edelleen. Ennemmin tai myöhemmin resurssit on kulutettu loppuun. Miten silloin käy onnellisuuden, jos sen perustana on korkea elintaso?
>> Nykyinen kulutsvauhti tulee mitä ilmeisemmin päättymään monitasoiseen romahdukseen. Ketkä silloin tulevat perimään maan? Todennäköisesti sellaiset, jotka sopeutuvat uusiin tilanteisiin, tyytvvät vähään ja onnellistuvat jotenkin muulla tavoin.
Tyo yksi varsin vallalla oleva musta-valkoinen karikatyyri josta saa lukea aivan liiankin usein ilman ponderointia. Kyseessä on vain puolitotuus ja toinen puoli totuudesta jätetään huomioimatta ja kertomatta.
Kyse ei ole maan resursien käytöstä itsessään vaan sen ryöstävästä ja turmelevasta, saastuttavasta tavasta jolla se on toteutettu nyt noin vuosisadan ajan, teho-teollistumisen seurauksena. Ryöstökalastus on tästä vain yksi esimerkki samalla kun maailman meret saastutetaan systemaattisen moraalittomalla tavalla.
Tällä hetkellä ihmiskunta on myös tukehtumassa omiin jäteisiinsä joista lisäksi merkittävä osa saastuttaa maata joka antaa ihmiskunnalle elämän. Erityisen vaaralliset ja "loputtoman" pitkän aikajanan ydinjätteet ovat sitten vielä kategoria aivan erikseen.
Jätteen kasvava määrä: http://www.ekofokus.com/2009/03/kasaantuvat-jatteet.html
Maailman myrkyttyminen: http://ec.europa.eu/research/leaflets/changes/fi/03.html
"Ydinpolttoaineen ja -jätteen määrä kasvaa maailmassa, eikä sen turvallista loppusijoitusta ole ratkaistu"
- http://www.vihrealanka.fi/forum/ydinpolttoaineen-loppusijoitus-on-uhka-ihmiskunnalle
Sitten se toinen puoli totuutta. Mikäli lähtökohdaksi asetetaan kasvun, kehityksen, innovaation ja hyvinvoinnin toteuttaminen kauniin ja upean maapallon luonnon ja sen resurssien ehdoilla, niin voidaan puhua kestävästä kasvusta ja kehityksesä.
Vastakkain ja vaihtoehtoina eivät ole nykyinen maapallon ryöstötoiminta tai sitten merkittävä askeettisuus.
Toisaalta näiden kysymyksien äärellä päädytään samalla väistämättä filosofis-elämänmerkityksellisten kysymyksien äärelle. Mikä on ihmiskunnan elämisen merkitys, motiivi ja tarkoitus? Kuka voi määritellä toisille ihmisille ja kulttureille elämsen ehdot ja sen toteuttamistavan ja tavan elää?
Itse raamittaisin sen kaikessa yksinkertaisuudessaan niin, että tulisi olla globaalit yhteiset perussäännöt kehityksen ja kasvun toteuttamisessa niin, että se tapahtuu maapallon luonnon ehdoilla ja sitä kunnioittaen. Maa antaa ihmiselle kaiken hänen tarvitsemansa yllin kyllin, ellei ihminen sitä riistä ja saastuta.
"Kulutustapoja pitäisi nopeasti muuttaa kestävämmiksi, sillä maapallon luonnonvarat eivät kestä nykyistä kulutusta. Kestävä kulutus on ympäristön lisäksi kestävää myös sosiaaliselta ja taloudelliselta kannalta."
- https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/28259fe8-7b5e-4806-8ab6-7c06739ef5cc/kestavat-kuluttajavalinnat.html
Ekologinen jalanjälki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekologinen_jalanjälki
World Footprint: http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/GFN/page/world_footprint/ - Niin & Näin
kopekat poikimaan kirjoitti:
>> Elintason nousu perustuu rerurssien hyväksikäyttöön. Resurssit ovat kuitenkin hupeneva voimavara. Väestöräjähdys lisää kulutusta edelleen. Ennemmin tai myöhemmin resurssit on kulutettu loppuun. Miten silloin käy onnellisuuden, jos sen perustana on korkea elintaso?
>> Nykyinen kulutsvauhti tulee mitä ilmeisemmin päättymään monitasoiseen romahdukseen. Ketkä silloin tulevat perimään maan? Todennäköisesti sellaiset, jotka sopeutuvat uusiin tilanteisiin, tyytvvät vähään ja onnellistuvat jotenkin muulla tavoin.
Tyo yksi varsin vallalla oleva musta-valkoinen karikatyyri josta saa lukea aivan liiankin usein ilman ponderointia. Kyseessä on vain puolitotuus ja toinen puoli totuudesta jätetään huomioimatta ja kertomatta.
Kyse ei ole maan resursien käytöstä itsessään vaan sen ryöstävästä ja turmelevasta, saastuttavasta tavasta jolla se on toteutettu nyt noin vuosisadan ajan, teho-teollistumisen seurauksena. Ryöstökalastus on tästä vain yksi esimerkki samalla kun maailman meret saastutetaan systemaattisen moraalittomalla tavalla.
Tällä hetkellä ihmiskunta on myös tukehtumassa omiin jäteisiinsä joista lisäksi merkittävä osa saastuttaa maata joka antaa ihmiskunnalle elämän. Erityisen vaaralliset ja "loputtoman" pitkän aikajanan ydinjätteet ovat sitten vielä kategoria aivan erikseen.
Jätteen kasvava määrä: http://www.ekofokus.com/2009/03/kasaantuvat-jatteet.html
Maailman myrkyttyminen: http://ec.europa.eu/research/leaflets/changes/fi/03.html
"Ydinpolttoaineen ja -jätteen määrä kasvaa maailmassa, eikä sen turvallista loppusijoitusta ole ratkaistu"
- http://www.vihrealanka.fi/forum/ydinpolttoaineen-loppusijoitus-on-uhka-ihmiskunnalle
Sitten se toinen puoli totuutta. Mikäli lähtökohdaksi asetetaan kasvun, kehityksen, innovaation ja hyvinvoinnin toteuttaminen kauniin ja upean maapallon luonnon ja sen resurssien ehdoilla, niin voidaan puhua kestävästä kasvusta ja kehityksesä.
Vastakkain ja vaihtoehtoina eivät ole nykyinen maapallon ryöstötoiminta tai sitten merkittävä askeettisuus.
Toisaalta näiden kysymyksien äärellä päädytään samalla väistämättä filosofis-elämänmerkityksellisten kysymyksien äärelle. Mikä on ihmiskunnan elämisen merkitys, motiivi ja tarkoitus? Kuka voi määritellä toisille ihmisille ja kulttureille elämsen ehdot ja sen toteuttamistavan ja tavan elää?
Itse raamittaisin sen kaikessa yksinkertaisuudessaan niin, että tulisi olla globaalit yhteiset perussäännöt kehityksen ja kasvun toteuttamisessa niin, että se tapahtuu maapallon luonnon ehdoilla ja sitä kunnioittaen. Maa antaa ihmiselle kaiken hänen tarvitsemansa yllin kyllin, ellei ihminen sitä riistä ja saastuta.
"Kulutustapoja pitäisi nopeasti muuttaa kestävämmiksi, sillä maapallon luonnonvarat eivät kestä nykyistä kulutusta. Kestävä kulutus on ympäristön lisäksi kestävää myös sosiaaliselta ja taloudelliselta kannalta."
- https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/28259fe8-7b5e-4806-8ab6-7c06739ef5cc/kestavat-kuluttajavalinnat.html
Ekologinen jalanjälki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekologinen_jalanjälki
World Footprint: http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/GFN/page/world_footprint/Vuosikymmeniä noita ehdotuksia on yritetty viedä läpi. Tuloksetta. Kyse ei ole siitä, etteikö tietoa noista asioista olisi riittävästi, vaan siitä, miten niitä alettaisiin noudattaa. Kaikenlaisia sopimuksia ja yhteisiä pelisääntöjä on kyllä tehty pilvin pimein, mutta vain rikottavaksi. Pelkään pahoin, että käytännön toimet alkavat vasta suurten katastrofien myötä. Silloin saattaa kuitenkin olla jo myöhäistä.
Asiaa vaikeuttaa vielä sekin, että hyviltä vaikuttavat toimenpiteet saattavat tuoda mukanaan ei toivottuja seurauksia. Esimerkiksi Kiinassa taannoin toteutettu lapsiluvun rajoittaminen toi mukanaan sukupuolten yksipuolisuuden. On helppoa heitellä erilaisia toimintaohjeita, miten pitäisi toimia kestävällä tavalla. Todellisuus on kuitenkin kaikkea muuta kuin kestävällä pohjalla. - kopekat poikimaan
Niin & Näin kirjoitti:
Vuosikymmeniä noita ehdotuksia on yritetty viedä läpi. Tuloksetta. Kyse ei ole siitä, etteikö tietoa noista asioista olisi riittävästi, vaan siitä, miten niitä alettaisiin noudattaa. Kaikenlaisia sopimuksia ja yhteisiä pelisääntöjä on kyllä tehty pilvin pimein, mutta vain rikottavaksi. Pelkään pahoin, että käytännön toimet alkavat vasta suurten katastrofien myötä. Silloin saattaa kuitenkin olla jo myöhäistä.
Asiaa vaikeuttaa vielä sekin, että hyviltä vaikuttavat toimenpiteet saattavat tuoda mukanaan ei toivottuja seurauksia. Esimerkiksi Kiinassa taannoin toteutettu lapsiluvun rajoittaminen toi mukanaan sukupuolten yksipuolisuuden. On helppoa heitellä erilaisia toimintaohjeita, miten pitäisi toimia kestävällä tavalla. Todellisuus on kuitenkin kaikkea muuta kuin kestävällä pohjalla.>> Pelkään pahoin, että käytännön toimet alkavat vasta suurten katastrofien myötä. Silloin saattaa kuitenkin olla jo myöhäistä.
Tuo on huolenaihe joka on helppo jakaa. Ihminen on valitettavasti luonnoltaan kerrassan itsekäs, liian vallan- ja voitonhalunen, sekä kapea- ja lyhytkatseinen.
Kiinan esimerkki on aivan OT tässä aihepirissä ja sen seurauksien ymmärtämiseen ei edes ole tarvittu kovinkaan suurta viisautta ja tarkkanäköisyyttä.
>> On helppoa heitellä erilaisia toimintaohjeita, miten pitäisi toimia kestävällä tavalla. Todellisuus on kuitenkin kaikkea muuta kuin kestävällä pohjalla.
Ilmeisesti et edes lukenut kommenttiini liittämiäni linkkejä.
Pitäsikö siis laskea valmiksi kädet alas, olla työskentelemättä todellisten muutoksien eteen ja rasvata valmiiksi globaalin yhteiskunnan yhteinen ja kollektiivinen hirttoköysi?
Mitä edustamasi mentaliteetti, krooninen ja yksisuutainen valituspolitiikka ilman tekoja pyhittää ja ilman edes niiden tekojen arvostamista jotka todella kovasti ponnistelevat muutoksien eteen?
Katsotko kaiken tälläkin hetkellä ympäri maailmaa tapahtuvan kovan työn tilanteen, asenteiden ja toimintamallien ja linjan korjaamiseksi olevan vain "helppoa erilaisten toimintaohjeiden ilmaan heittelemistä?"
Mikäli todella alat perehtyä kaikkeen siihen työhon jota suurin ponnistuksin on jo toteutettu ja koko ajan tehdään, sekä myös konkreettisesti toteutetaan, niin kommenttisi on suorastaan solvaava kaikkia noitä tahoja kohtaan.
Mitä konkreetista toteutat itse ja miten edesautat asenneilmaston terveemmäksi muuttumista?
Jo nyt verrattain lyhyessä ajassa yhteiskuntien ja varsinkin länsimaisten piirissä ekologiset kysymykset, säästävämpi, kestävämpi je kierrättävämpi teollisuus ovat yhä enempi ja säännöllisesti esillä kaikkialla ja konreettisten toteutettujen toimenpiteiden kohteena ja joka osaltaan myös viitoittaa tulevia muutoksia ja kehitystä.
Vain jokunen vuosi sitten ei ekologisesi kestävää toimintaa koskeva keskustelu yhteiskunnissa ollut edes esillä. Nyt siltä ei debaateja ja yhteiskuntia seuraava voi edes välttyä ja suuntaa on jatkuvasti kasvava.
Kuvutteletko globaalian talous-teollisen maailman pelisääntöjen, kokreettisten menettelytapojen, toimintamallien ja uuteen sopeutumisen muuttuvan ja voivan olla edes toteutettavissa yhdessä yössä? Se vaatii aikaa ja suuri laiva kääntyy hitaasti.
Toivottavasti upealla Telluksellamme on siihen rittävästi aikaa, joka itsessään on upea "laitos" joka korjaa ja parantaa itse itseään automaattisesti ellei sen rasittamista jatketa liian pitkälle. - Niin & Näin
kopekat poikimaan kirjoitti:
>> Pelkään pahoin, että käytännön toimet alkavat vasta suurten katastrofien myötä. Silloin saattaa kuitenkin olla jo myöhäistä.
Tuo on huolenaihe joka on helppo jakaa. Ihminen on valitettavasti luonnoltaan kerrassan itsekäs, liian vallan- ja voitonhalunen, sekä kapea- ja lyhytkatseinen.
Kiinan esimerkki on aivan OT tässä aihepirissä ja sen seurauksien ymmärtämiseen ei edes ole tarvittu kovinkaan suurta viisautta ja tarkkanäköisyyttä.
>> On helppoa heitellä erilaisia toimintaohjeita, miten pitäisi toimia kestävällä tavalla. Todellisuus on kuitenkin kaikkea muuta kuin kestävällä pohjalla.
Ilmeisesti et edes lukenut kommenttiini liittämiäni linkkejä.
Pitäsikö siis laskea valmiksi kädet alas, olla työskentelemättä todellisten muutoksien eteen ja rasvata valmiiksi globaalin yhteiskunnan yhteinen ja kollektiivinen hirttoköysi?
Mitä edustamasi mentaliteetti, krooninen ja yksisuutainen valituspolitiikka ilman tekoja pyhittää ja ilman edes niiden tekojen arvostamista jotka todella kovasti ponnistelevat muutoksien eteen?
Katsotko kaiken tälläkin hetkellä ympäri maailmaa tapahtuvan kovan työn tilanteen, asenteiden ja toimintamallien ja linjan korjaamiseksi olevan vain "helppoa erilaisten toimintaohjeiden ilmaan heittelemistä?"
Mikäli todella alat perehtyä kaikkeen siihen työhon jota suurin ponnistuksin on jo toteutettu ja koko ajan tehdään, sekä myös konkreettisesti toteutetaan, niin kommenttisi on suorastaan solvaava kaikkia noitä tahoja kohtaan.
Mitä konkreetista toteutat itse ja miten edesautat asenneilmaston terveemmäksi muuttumista?
Jo nyt verrattain lyhyessä ajassa yhteiskuntien ja varsinkin länsimaisten piirissä ekologiset kysymykset, säästävämpi, kestävämpi je kierrättävämpi teollisuus ovat yhä enempi ja säännöllisesti esillä kaikkialla ja konreettisten toteutettujen toimenpiteiden kohteena ja joka osaltaan myös viitoittaa tulevia muutoksia ja kehitystä.
Vain jokunen vuosi sitten ei ekologisesi kestävää toimintaa koskeva keskustelu yhteiskunnissa ollut edes esillä. Nyt siltä ei debaateja ja yhteiskuntia seuraava voi edes välttyä ja suuntaa on jatkuvasti kasvava.
Kuvutteletko globaalian talous-teollisen maailman pelisääntöjen, kokreettisten menettelytapojen, toimintamallien ja uuteen sopeutumisen muuttuvan ja voivan olla edes toteutettavissa yhdessä yössä? Se vaatii aikaa ja suuri laiva kääntyy hitaasti.
Toivottavasti upealla Telluksellamme on siihen rittävästi aikaa, joka itsessään on upea "laitos" joka korjaa ja parantaa itse itseään automaattisesti ellei sen rasittamista jatketa liian pitkälle.Koska keskustelun teemana on rahan vaikutus onnellisuuteen, en lähde viemään keskustelua sen enempää sivuraiteille. Kantani tuohon kysymykseen tuli selväksi ensimmäisessä kirjoituksessani.
Liioin en katso tarpeelliseksi lähteä avaamaan omaa osallistumistani tai osallistumattomuuttani ympäristökysymyksiin tässä yhteydessä. Lähdin mukaan keskusteluun erittäin yleiseltä tasolta, joka kuitenkin muuttui lähes välittömästi henkilökohtaiseksi. Tuollainen juupas-eipäs-väittely, mikä ympäristöasioiden kohdalla näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, ei johda mihinkään. Näin ollen toivotankin menestystä ympäristökysymysten parissa. - kopekat poikimaan
Niin & Näin kirjoitti:
Koska keskustelun teemana on rahan vaikutus onnellisuuteen, en lähde viemään keskustelua sen enempää sivuraiteille. Kantani tuohon kysymykseen tuli selväksi ensimmäisessä kirjoituksessani.
Liioin en katso tarpeelliseksi lähteä avaamaan omaa osallistumistani tai osallistumattomuuttani ympäristökysymyksiin tässä yhteydessä. Lähdin mukaan keskusteluun erittäin yleiseltä tasolta, joka kuitenkin muuttui lähes välittömästi henkilökohtaiseksi. Tuollainen juupas-eipäs-väittely, mikä ympäristöasioiden kohdalla näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, ei johda mihinkään. Näin ollen toivotankin menestystä ympäristökysymysten parissa.Koska keskustelun teemana on rahan vaikutus onnellisuuteen, en lähde viemään keskustelua sen enempää sivuraiteille.
Kuka ilmestyi ketjuun takki auki yksisuuntaisen karikatyyriseen julistukselliseen tyyyliin?
>>Lähdin mukaan keskusteluun erittäin yleiseltä tasolta, joka kuitenkin muuttui lähes välittömästi henkilökohtaiseksi.
Kun asiapohjalla ei kykene vasta-argumentoimaan niin haetaan se yksi ainoa lause, joka sekin täysin perusteltu, koko vastineesta ja siihen uhrin rooliin vetäytymällä takeruten.
>> Tuollainen juupas-eipäs-väittely, mikä ympäristöasioiden kohdalla näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, ei johda mihinkään.
Olen perustellen ja argumentoiden tuonut asian eri aspekteja esille, mutta jostakin syystä olet kokenut tarpeelliseksi ne kaikki sivuutta systemaattisesti ja jatkaen ihmiskunnan yksisuuntaista demonisoitia ja linjaa jossa kakki on jo valmiiksi menetetty.
Kiintoisaa miten teksteistäsi ja osoittamastasi asenemaailmasta henkii jonkin tyyppinen yksisilmäinen uskovainen, joka demonisoi ihmiskunnan ja yhteisönsä ulkopuolisen maailman, sulkee sen hyviltä ponnistuksilta silmänsä, antaen itselleen vieläpä oikeuden jopa kritisoida ja vähätellä kaikkia yhteiskunnassa jatkuvasti tehtäviä hyvä ponnisteluja laittamatta kuitenkaan itse tikkuakaan ristiin asiaintilan parantamiseksi ja odottaen kädet ristissä, että jokin yliluonnollinen tekee työn hënenkin puolestaan ja tuo kaiken hopeavadilla eteensä. Varsin kaksinaismoraalinen arvomaailma.
Varsin erikoinen tuo uskovaisten moraali ja logiikka. Itse ei tehdä mitään konkreettista asiantilan parantamiseksi ja samaan aikaan kuitenkin juletaan vielä arvostella ja vähätellä niitä jotka asioiden eteen konreettisesti toimivat.
Samaan aikaan kun nämä hurskastelijat istuvat käsiensä päällä passiivisina, niin toiset ponnistelevat konkreettisesti asioiden korjaamiseksi.
On luonnollista, että tuollaisella logiikalla, moraalilla ja argumenttien puuttuessa ainoaksi vaihtoehdoksi jää poistua paikalta vähin äänin takaviistoon. - kopekat poikimaan
Niin & Näin kirjoitti:
Koska keskustelun teemana on rahan vaikutus onnellisuuteen, en lähde viemään keskustelua sen enempää sivuraiteille. Kantani tuohon kysymykseen tuli selväksi ensimmäisessä kirjoituksessani.
Liioin en katso tarpeelliseksi lähteä avaamaan omaa osallistumistani tai osallistumattomuuttani ympäristökysymyksiin tässä yhteydessä. Lähdin mukaan keskusteluun erittäin yleiseltä tasolta, joka kuitenkin muuttui lähes välittömästi henkilökohtaiseksi. Tuollainen juupas-eipäs-väittely, mikä ympäristöasioiden kohdalla näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, ei johda mihinkään. Näin ollen toivotankin menestystä ympäristökysymysten parissa.Pieni korjaus edelliseen, sitaatit unohtuivat.
>> Koska keskustelun teemana on rahan vaikutus onnellisuuteen, en lähde viemään keskustelua sen enempää sivuraiteille.
Kuka ilmestyi ketjuun takki auki yksisuuntaisen karikatyyriseen julistukselliseen tyyyliin? - :::::
Rahan puute tekee onnettomaksi, kyllä, ajatus että rahaa pitää olla.
Vaatimus - tahdon jotain enkä saa, tämän tähden olen kokenut paljon perheväkivaltaa, jonkun toisen pettymyksen tähden.
Todellakin on mahdollista elää siedettävää elämää 1100 euron tuloilla, jopa on hauskaakin.
Ei tarvitsekaan koko ajan etsiä pakonomaisesti onnellisuutta, se on saatavilla, käden ulottuvilla.
Huono itsetunto ei ole geeneissä vaan opittu malli. - Anonyymi
Qwerty23 kirjoitti:
Ajatuksia herättävä hyvä kirjoitus.
Oma nuoruuteni ei ollut mitenkään yltäkylläinen, ennemminkin päinvastoin. En saanut mitään kultalusikalla, isänperintökin oli vain perintöverot. Olen kuitenkin opiskelemalla ja ankarasti töitä tekemällä vaurastunut. Nyt omat lapseni ovat aivan eri tilanteessa kuin minä aikanaan. Kumma kyllä, eivät he ole sn onnellisempia kuin minä samanikäisenä ja rahattomana.
Kyllä onnellisuus (niin kauan kun ei tarvitse kärsiä) onnloppujen lopuksi omien korvien välissä. Aina on sinua vauraampia tai onnekkaampia, siitä on turha ottaa itselleen murheita. Kannattaa keskittyä omaan elämäänsä ja pieniin onnen hetkiin.Rahalla ei saa korkeinta onnea, mutta vapautta kylläkin ja se on jo paljon. Lisäksi raha on terveellistä, se siis edistää terveyttä kun sitä oikein käyttää. Köyhyys on kurjuuden lähde, siitä pitää kaikin keinoin ponnistella pois https://tinyurl.com/wwn3o8k . Hyvin menestyvässä rikkaassa yhteiskunnassa myös kulttuurielämä kukoistaa ja kulttuuria harrastamalla voi sitä onnellisuutta vielä paremmin saavuttaa.
- KKHS
Näin tilastollisesti köyhänä olen huomannut että raha tekee onnelliseksi. Joskus aiemmin tulot olivat paremmat ja yritettiin sitä onnea ostella. Kun tulot vähän tippuivat, pidettiin linjana se että säästetään rahaa pahan päivän varalle. Kun rahaa on alkanut kertymään (säästämällä n. 1/4 tuloista - pitäisi siis onnistua köyhältä), huomasin sen tuovan paljon suurempaa tyydytystä kuin juuri mikään sillä ostettava.
No ei kai sen tarvitse rahaa olla, voihan se olla joku kasvava sijoituskin, mutta kyllä se onnea tuo joka tapauksessa - pienituloinen duunar
Kyllä raha helpottaa elämää niin suuresti että sen voi väittää tuovan onnellisuuttakin.
Pienituloisenakin voisi muuten olla tyytyväinen muttakun kaikki elinkustannukset nousevat niin paljon koko ajan eikä palkka nouse käytännöllisesti katsoen ollenkaan. Tämä pistää ärsyttämään ja koko ajan herättää huolta elämästä selviytymisestä jos kustannukset kohoavat maksukyvyn ylitse! Tämä ei ainakaan ole onnellinen olotila! - olen, olen
voin vakuuttaa että olen onnellisempitässä tilanteessa kun olen, eli 27v. töitä tein ,hankin talot,autot,mökit ja kaikki mita kuvittelinkaan tarvivani ja säästin samalla melkoisen summan pankkiin ihan normipalkasta... nyt jäin tietentahtoen putkeen ja nautin olostani.. eli jos olisin aikoinaan jäänyt norkoilemaan vuokralle ja johonkin tilapäistöihin, niin en olisi voinut kartuttaa varallisuuttani niin paljoa että nyt olisin voinut lopettaa työt ja nauttia puutarhan hoidosta.Kyllä se raha tuo ,jos ei sinällään onnea, niin ainakin se on väline tuohon onnellisempaan olotilaan kuin olisi ilman samaa rahaa.
- Rajoittunutta_elämää
Juuri näin! Raha ei itsessään tee onnelliseksi, mutta se tekee vapaaksi. Ja vapaus taas on onnellisuuden perusedellytys!
Yllättävän asiallinen keskustelu tästä saatiin aikaan. Odotin, että tännekkin ilmestyy niitä päänaukojia, jotka rupeaa väittämään vastaan itsestään selvistä asioista.
- olen, olen
jonkun tutkimuksen mukaan raha lakkaa 'onnellistamasta' senjälkeen kun sitä on tilillä 35000e ja kaikki muu on velatonta... tuon voin allekirjoittaa hyvinkin... meitä on 2henk. ja kun rahaa alkoi olla se reilu 70000e tilillä, niin senjälkeen sillä ei ollut enää mitään lisäarvoa... ei sillä ole enää merkitystä paljonko sitä säästyy lisää, jollekulle se tietysti on 'pikkuraha' mutta jo yli60v. joilla on kaikki hankinnat tehty ja velattomia muuten, niin se on ihan hyvä summa, sillä saa sen turvallisuuden ja vapauden ettei tarvi joka 'penniä' olla laskemassa.Voi tehdä mitä haluaa ja hankkia pieniä iloja senmukaan mitä mieli tekee.Perinnöksi ei tarvi mitään säästää, sitä silmälläpitäen ei elellä.
- kopekat poikimaan
Osin suhteellisia käsitteitä mikäli tulisi määritellä millaisesta taloudellisesta tilanteesta / pääomasta ja tulotasosta alkaen rahan merkitys onnellisuudessa ja hyvinvoinnissa alkaa merkitä vähemmän.
Toisaalta vastuuntuntoinen ja hyvätuloinenkin voi löytää itsensä taloudellisista vastoinkäymisistä varsin lyhyessäkin ajassa, avioero, omaisuuden jakaminen, työpaikan menetys ja velkavastuistaan selviytymisen vaikeus, valitettavasti osuu joillekin kaikki kolme lyhyelle aikajanalle. Haasteellinen tilanne rakentaaa taloudellinen turvallisuutensa uudestaan.
Raha ja taloudellinen hyvinvointi ja turvallisuus merkitsee itsenäisyyttä, riippumattomuutta ja tiettyä vapautta. Se myös pudotta monia päivittäisiä peruselämän taakkoja ja murheita ja siten tuottaa levollisuutta elämään.
Sitten kun pääoma alkaa edustaa / lähestyä rikkauden rajoja, niin rahan merkitys muuttuu pelkän turvallisuuden, itsenäisyyden ja vapauden lisäksi pääoma edustaa työkalua, joka mahdollistaa suuremman mittakaavan hankkeita. Kaikilla ei edes ole mentaalia ja projekteja suuremmille pääomille ja siksi esimerkiksi joidenkin suurien lottovoitajien psyke joutuu suurelle koetukselle.
Aivan ensimmäinne investoinin kohde tulee olla oma itse. Mitään ei saa realisoitua ilman aivoissaan olevaa pääomaa. Aivoistaan ei voi ammentaa ja hyödyntää sellaista jota siellä ei ole. Siksi kannustankin kaikkia jatkuvaan itsenäiseen opiskeluun ja tietotaidon kartuttamiseen terveiden elämätapojen ylläpidon lisäksi.
Sijoittamisen voi aloittaa aivan perustuloinenkin ja siihen perehtymistä varten on runsasti kiinnostavaa kirjallisuutta. Sijoittaminen lähtee jo ajatusmaailmasta ja lähestymistavasta rahana ja talouteen. Kiinnostavasta sijoitusharrastuksesta voi tulla pidemmällä aikajänteellä vaurastuttava tekijä ja joka samalla avaa silmiä monille muillekin asioille.
Alempana pari kiinnostavaa asiaan aperitiiviksi sopivaa kirjaa jotka antavat hieman uutta ajateltavaa, uusia visioita miten rahan voi laittaa tekemään itselleen töitä ja rikkoa sekä avartaa urautuneita ajatusmallejaan.
Yksi perussääntö on olla investoimatta kopekkaakaan sellaiseen jota ei itse hyvin ymmärrä vaikka neuvojana siten olisi kuka tahansa. Sijoittamisessa asioiden itselleen selvittäminen ja hyvä kotiläksyjen teko on oleellista, sekä pitkäjänteisyys.
Kuten toinen oheisista kirjan kirjoittajista totesi, ettei työtä tulisi tehdä rahan vuoksi, vaan oppiakseen jatkuvasti uutta. Yhdessä lauseesa paljon asiasisältöä.
- http://www.talouselama.fi/kirjat/opi rikkaaksi jenkkityyliin/a2045943
- http://menestyvayrittaja.yrittaja.info/2012/11/totuus-taloudestasi-kuinka-saan-2000.html- Rahaa on
"Raha ei tee onnelliseksi" Perseaukisten hokema!
- En kerr0 nyt
Nyt 50:tä täyttäneenä, tuloja olisi loppuelämän 60% (netto) palkkatulosta, pääomaan koskematta.
Noin 55 vuotiaana saisin saman kuin palkkaa nykyisin (netto), pääomaan koskematta. Tämä myöskin merkitsisi sitten tulojen huomattavaa kasvua vuosittain. Koska tuloa olisi edelleen sijoitukseen, huomattavia määriä.
Miksi haluan että pääoma säilyy, lapset käyttävät sitä minun jälkeen, en tietenkään sitä saa mukaani loppujen lopuksi.
Kaikki tarpeeliinen on hankittuna, asunnot & autot & mökit, näitä en laske mukaan, koska näitä tarvitaan elämiseen ja elämän laatuun.
Oikeastaan nyt sitten asiaan, varallisuus alkoi vasta sitten rauhoittamaan mieltä kun oikeasti näki ettei työssä käynnille ole enää pakkoa, nyt viellä 5-10 vuotta mukavasti duunissa ja 55-60 vuotiaana vapaalle.
KYLLÄ, omaisuus tekee ainakin rauhalliseksi ja vapaaksi, onnellisuus on kokijan päässä.- Taas yksi
reppana joka kuvittelee, että omaisuutesi säilyy lapsilta aina lapsenlapsille jne.
Tosiasia on se, että omaisuutesi tai ainakin suurin osa siitä tulee menemään ventovieraiden ihmisten kurkusta alas! Sinun tilanteesi pätee se sama nyrkkisääntö kuin kaikille muillekkin, että yksi sukupolvi tienaa/säästää ja toinen ryyppää. Jälkimmäiseen lisättäköön, että ryyppää ja tarjoaa kavereilleen. Toisin sanoen: Antaa sinulle ventovieraiden ihmisten vetää kurkusta alas hiellä ja vaivalla hankkima omaisuutesi. Tiedän lukuisia esimerkkejä edellämainitusta. Paitsi että kyseessä on ollut monin kerroin suurempi omaisuus kuin sinulla.
Tiedän mitä aiot seuraavaksi sanoa: Olen kasvattanut lapseni kurissa ja nuhteessa ja opettanut heille rahan arvon ja sen että sen eteen pitää tehdä työtä.
Voi kuule. Se ei lopulta vaikuta tuon taivaallista. Voit ehkä vaikuttaa hieman siihen todennäköisyyteen ettei ko. omaisuus mene kurkusta alas tai tuhoudu muulla tavalla, mutta maailmassa on niin paljon erilaisia tekijöitä ja vastoinkäymisiä joihin et voi vaikuttaa:( Näitä ovat esim. Vakava sairaus, mielenterveysongelmat, puolison tai lapsen kuolema, luonnonkatastrofi, sota ym.
Viisauden alku on oppia hyväksymään tosiasiat eikä ajatella asioita niin kuin haluat niiden olevan.
En ymmärrä laisiasi ihmisiä jotka keräävät suuren omaisuuden sen takia että lapset saisivat tuhlata. Jos lapsesi kerta haluavat tuhlata ja viettää makeaa elämää, niin hankkikoon itse omaisuutensa ja sillä siisti. Jokainen on oman onnensa seppä.
Ps. Siperia opettaa! - kopekat poikimaan
Taas yksi kirjoitti:
reppana joka kuvittelee, että omaisuutesi säilyy lapsilta aina lapsenlapsille jne.
Tosiasia on se, että omaisuutesi tai ainakin suurin osa siitä tulee menemään ventovieraiden ihmisten kurkusta alas! Sinun tilanteesi pätee se sama nyrkkisääntö kuin kaikille muillekkin, että yksi sukupolvi tienaa/säästää ja toinen ryyppää. Jälkimmäiseen lisättäköön, että ryyppää ja tarjoaa kavereilleen. Toisin sanoen: Antaa sinulle ventovieraiden ihmisten vetää kurkusta alas hiellä ja vaivalla hankkima omaisuutesi. Tiedän lukuisia esimerkkejä edellämainitusta. Paitsi että kyseessä on ollut monin kerroin suurempi omaisuus kuin sinulla.
Tiedän mitä aiot seuraavaksi sanoa: Olen kasvattanut lapseni kurissa ja nuhteessa ja opettanut heille rahan arvon ja sen että sen eteen pitää tehdä työtä.
Voi kuule. Se ei lopulta vaikuta tuon taivaallista. Voit ehkä vaikuttaa hieman siihen todennäköisyyteen ettei ko. omaisuus mene kurkusta alas tai tuhoudu muulla tavalla, mutta maailmassa on niin paljon erilaisia tekijöitä ja vastoinkäymisiä joihin et voi vaikuttaa:( Näitä ovat esim. Vakava sairaus, mielenterveysongelmat, puolison tai lapsen kuolema, luonnonkatastrofi, sota ym.
Viisauden alku on oppia hyväksymään tosiasiat eikä ajatella asioita niin kuin haluat niiden olevan.
En ymmärrä laisiasi ihmisiä jotka keräävät suuren omaisuuden sen takia että lapset saisivat tuhlata. Jos lapsesi kerta haluavat tuhlata ja viettää makeaa elämää, niin hankkikoon itse omaisuutensa ja sillä siisti. Jokainen on oman onnensa seppä.
Ps. Siperia opettaa!"Taas yksi"
Mistähän todellisista tekijöista ja vaikuttimista kupuaa tuo poikkeuksellisen suurta negatiivistä enrgiaa ja kovin subjektiivista maailmankuvaa huokuva kirjoitus.
Mikäli omassa elämässä ja / tai lähipiirissä kuvatun kaltainen henkinen profiili on yleistä se ei merkitse sen vallitsevan kaikkialla.
Toki sukupolviin mahtuu monenlaisia tapahtumia, myötä- ja vastoinkäymisiä, onnistimisia ja epäoonistumisia.
Kuitenkin mikäli tuollaista erityisen negattiivsta elämän energian latausta omaa, niin se on kuin autonkuljettajan katseen suunta jonne autokin ohjautuu.
Noilla maailamankuvilla voisi sitten saman tien vaikka rasvata köyden, sillä mikään ja minkään eteen työskenteleminen ei ole merkityksellistä, kaikki katoaa viimeistään käärinliinojen myötä ja jos kerran tarvitsee murehtia vielä kuolemansa jälkeisistäkin asioista ja niillekin depressiivisen mustat pilvet maalaten.
Kaiken tuonkin suuren negatiivisen ja mustan energian kun valjastaisi positiiviseen ajatteluun ja positiivisen konkreettisiin toimiin arjessa, niin sillä saisi itselleen ja läheisilleen paljon hyvää aikaan.
Jokaisella on vain yksi elämä. Sen voi elää ja käyttää rakentavasti ja myönteisesti koettaen ottaa ja työstää tietoisesti elämästä sen hyvät puolet itsensä ja läheistensä hyödyksi. Loogista olisi työskennellä sen eteen, että voisi elää mahdollismman tasapainoisen ja hyvän elämän, joskin sen eteen ja sen suuntaisesti tulee tehdä päivittäin oikeita valintoja jotka lähtevät jo ajatuksien tasolta.
Kuten muuan aivan karmeita asioita elämässään kohtaamaan joutunut ja joillaisia kohtaavista osa rasvaa köyden, totesi: "Päätin elää lopun elämääni onnellisena" ja siitä lähtien hän tekin päivittäin ratkaisuja sen mukaisesti.
Se mikä on erityisen surullista jos lapset joutuvat kasvamaan tuollaisessa erityisen vahingollisessa, negatiivisessä, lannistavassa ja näköalattamassa henkis-tunneperäisessä ilmapiirissä. Silloin heistä suorastan rakentamalla koetetaan rakentaa elämässään epäonnistujia, niin materiaalisesti, älyllisesti kuin tunneperäisestikin ja sitä kautta myös ihmissuhteissaan.
Ps. Kirjoituksesi huokuu varsin vahvaa henkis-tunneperäistä tasapainottomuutta ja kimmoittaa kannustukseen hakeutumaan ammattiapuun, joka saattaisi toimia positiivisesti rakentavana työkaluna harmonisempaan elämään itselleen ja välillisesti myös läheisilleen. - 100 m etumatkaa
Taas yksi kirjoitti:
reppana joka kuvittelee, että omaisuutesi säilyy lapsilta aina lapsenlapsille jne.
Tosiasia on se, että omaisuutesi tai ainakin suurin osa siitä tulee menemään ventovieraiden ihmisten kurkusta alas! Sinun tilanteesi pätee se sama nyrkkisääntö kuin kaikille muillekkin, että yksi sukupolvi tienaa/säästää ja toinen ryyppää. Jälkimmäiseen lisättäköön, että ryyppää ja tarjoaa kavereilleen. Toisin sanoen: Antaa sinulle ventovieraiden ihmisten vetää kurkusta alas hiellä ja vaivalla hankkima omaisuutesi. Tiedän lukuisia esimerkkejä edellämainitusta. Paitsi että kyseessä on ollut monin kerroin suurempi omaisuus kuin sinulla.
Tiedän mitä aiot seuraavaksi sanoa: Olen kasvattanut lapseni kurissa ja nuhteessa ja opettanut heille rahan arvon ja sen että sen eteen pitää tehdä työtä.
Voi kuule. Se ei lopulta vaikuta tuon taivaallista. Voit ehkä vaikuttaa hieman siihen todennäköisyyteen ettei ko. omaisuus mene kurkusta alas tai tuhoudu muulla tavalla, mutta maailmassa on niin paljon erilaisia tekijöitä ja vastoinkäymisiä joihin et voi vaikuttaa:( Näitä ovat esim. Vakava sairaus, mielenterveysongelmat, puolison tai lapsen kuolema, luonnonkatastrofi, sota ym.
Viisauden alku on oppia hyväksymään tosiasiat eikä ajatella asioita niin kuin haluat niiden olevan.
En ymmärrä laisiasi ihmisiä jotka keräävät suuren omaisuuden sen takia että lapset saisivat tuhlata. Jos lapsesi kerta haluavat tuhlata ja viettää makeaa elämää, niin hankkikoon itse omaisuutensa ja sillä siisti. Jokainen on oman onnensa seppä.
Ps. Siperia opettaa!> Jokainen on oman onnensa seppä.
Näin tietenkin on, mutta onnen saavuttamisessa auttaa, jos ei tarvitse alusta asti taistella perustarpeiden vuoksi. Esimerkiksi vanhemmilta saatu asunto helpottaa elämää kummasti verrattuna siihen, että joutuu lähtemään tyhjin käsin maailmalle. Jos myy asuntonsa ja ryyppää rahat, se on oma valinta. Köyhällä ei ole varaa edes ryypätä, kun vuokraisäntä vie kaiken. - Taas yksi
kopekat poikimaan kirjoitti:
"Taas yksi"
Mistähän todellisista tekijöista ja vaikuttimista kupuaa tuo poikkeuksellisen suurta negatiivistä enrgiaa ja kovin subjektiivista maailmankuvaa huokuva kirjoitus.
Mikäli omassa elämässä ja / tai lähipiirissä kuvatun kaltainen henkinen profiili on yleistä se ei merkitse sen vallitsevan kaikkialla.
Toki sukupolviin mahtuu monenlaisia tapahtumia, myötä- ja vastoinkäymisiä, onnistimisia ja epäoonistumisia.
Kuitenkin mikäli tuollaista erityisen negattiivsta elämän energian latausta omaa, niin se on kuin autonkuljettajan katseen suunta jonne autokin ohjautuu.
Noilla maailamankuvilla voisi sitten saman tien vaikka rasvata köyden, sillä mikään ja minkään eteen työskenteleminen ei ole merkityksellistä, kaikki katoaa viimeistään käärinliinojen myötä ja jos kerran tarvitsee murehtia vielä kuolemansa jälkeisistäkin asioista ja niillekin depressiivisen mustat pilvet maalaten.
Kaiken tuonkin suuren negatiivisen ja mustan energian kun valjastaisi positiiviseen ajatteluun ja positiivisen konkreettisiin toimiin arjessa, niin sillä saisi itselleen ja läheisilleen paljon hyvää aikaan.
Jokaisella on vain yksi elämä. Sen voi elää ja käyttää rakentavasti ja myönteisesti koettaen ottaa ja työstää tietoisesti elämästä sen hyvät puolet itsensä ja läheistensä hyödyksi. Loogista olisi työskennellä sen eteen, että voisi elää mahdollismman tasapainoisen ja hyvän elämän, joskin sen eteen ja sen suuntaisesti tulee tehdä päivittäin oikeita valintoja jotka lähtevät jo ajatuksien tasolta.
Kuten muuan aivan karmeita asioita elämässään kohtaamaan joutunut ja joillaisia kohtaavista osa rasvaa köyden, totesi: "Päätin elää lopun elämääni onnellisena" ja siitä lähtien hän tekin päivittäin ratkaisuja sen mukaisesti.
Se mikä on erityisen surullista jos lapset joutuvat kasvamaan tuollaisessa erityisen vahingollisessa, negatiivisessä, lannistavassa ja näköalattamassa henkis-tunneperäisessä ilmapiirissä. Silloin heistä suorastan rakentamalla koetetaan rakentaa elämässään epäonnistujia, niin materiaalisesti, älyllisesti kuin tunneperäisestikin ja sitä kautta myös ihmissuhteissaan.
Ps. Kirjoituksesi huokuu varsin vahvaa henkis-tunneperäistä tasapainottomuutta ja kimmoittaa kannustukseen hakeutumaan ammattiapuun, joka saattaisi toimia positiivisesti rakentavana työkaluna harmonisempaan elämään itselleen ja välillisesti myös läheisilleen.Eräs tunnettu kirja sanoo:
"Te opitte tuntemaan totuuden ja totuus on tekevä teidät vapaaksi". Totuudessa on tosin se ikävä puoli, että usein se tekee myös kipeää. Kuten sinun tapauksessasi.
Tyypillinen tapa purkaa pahaa mieltä ja ruveta kiistämään tosiasioita, kuten tapauksessasi käy selvästi ilmi, on alkaa arvostelemaan täysin asiallista ja totuuden mukaista kirjoitusta.
Onneksi sinun laisillesi ihmisille on varattu tässä yhteiskunnassa pysyvä paikka pehmustetusta yhden hengen huoneesta Niuvanniemen sairaalasta, jonka tarpeessa olet ollut jo lapsuudestasi lähtien kirjoitustyylistäsi päätellen.
Tähän asti olen säälinyt lapsia, jotka ovat syntyneet Pohjois-Koreaan, mutta enemmän säälin lapsia, jotka ovat syntyneet kaltaiseesi perheeseen. - kopekat poikimaan
Taas yksi kirjoitti:
Eräs tunnettu kirja sanoo:
"Te opitte tuntemaan totuuden ja totuus on tekevä teidät vapaaksi". Totuudessa on tosin se ikävä puoli, että usein se tekee myös kipeää. Kuten sinun tapauksessasi.
Tyypillinen tapa purkaa pahaa mieltä ja ruveta kiistämään tosiasioita, kuten tapauksessasi käy selvästi ilmi, on alkaa arvostelemaan täysin asiallista ja totuuden mukaista kirjoitusta.
Onneksi sinun laisillesi ihmisille on varattu tässä yhteiskunnassa pysyvä paikka pehmustetusta yhden hengen huoneesta Niuvanniemen sairaalasta, jonka tarpeessa olet ollut jo lapsuudestasi lähtien kirjoitustyylistäsi päätellen.
Tähän asti olen säälinyt lapsia, jotka ovat syntyneet Pohjois-Koreaan, mutta enemmän säälin lapsia, jotka ovat syntyneet kaltaiseesi perheeseen.>> "Te opitte tuntemaan totuuden ja totuus on tekevä teidät vapaaksi". Totuudessa on tosin se ikävä puoli, että usein se tekee myös kipeää. Kuten sinun tapauksessasi.
Oletko aivan oikeasti valmis keskustelemaan perusteellisesti tuosta totuudesta johon viittaat, sen alkujuurista, ristiriitaisuuksista, sen eri edesottamuksista ja sen oppihistoriasta?
>> Onneksi sinun laisillesi ihmisille on varattu tässä yhteiskunnassa pysyvä paikka pehmustetusta yhden hengen huoneesta Niuvanniemen sairaalasta, jonka tarpeessa olet ollut jo lapsuudestasi lähtien kirjoitustyylistäsi päätellen
Tuollaiseen arvomaailmaanko se ainoa oikea totuus johdattaa johon alistut ehdoitta ja sokeasti omaamatta edes oikeutta punnita sen perustuksia? Taas yksi kirjoitti:
reppana joka kuvittelee, että omaisuutesi säilyy lapsilta aina lapsenlapsille jne.
Tosiasia on se, että omaisuutesi tai ainakin suurin osa siitä tulee menemään ventovieraiden ihmisten kurkusta alas! Sinun tilanteesi pätee se sama nyrkkisääntö kuin kaikille muillekkin, että yksi sukupolvi tienaa/säästää ja toinen ryyppää. Jälkimmäiseen lisättäköön, että ryyppää ja tarjoaa kavereilleen. Toisin sanoen: Antaa sinulle ventovieraiden ihmisten vetää kurkusta alas hiellä ja vaivalla hankkima omaisuutesi. Tiedän lukuisia esimerkkejä edellämainitusta. Paitsi että kyseessä on ollut monin kerroin suurempi omaisuus kuin sinulla.
Tiedän mitä aiot seuraavaksi sanoa: Olen kasvattanut lapseni kurissa ja nuhteessa ja opettanut heille rahan arvon ja sen että sen eteen pitää tehdä työtä.
Voi kuule. Se ei lopulta vaikuta tuon taivaallista. Voit ehkä vaikuttaa hieman siihen todennäköisyyteen ettei ko. omaisuus mene kurkusta alas tai tuhoudu muulla tavalla, mutta maailmassa on niin paljon erilaisia tekijöitä ja vastoinkäymisiä joihin et voi vaikuttaa:( Näitä ovat esim. Vakava sairaus, mielenterveysongelmat, puolison tai lapsen kuolema, luonnonkatastrofi, sota ym.
Viisauden alku on oppia hyväksymään tosiasiat eikä ajatella asioita niin kuin haluat niiden olevan.
En ymmärrä laisiasi ihmisiä jotka keräävät suuren omaisuuden sen takia että lapset saisivat tuhlata. Jos lapsesi kerta haluavat tuhlata ja viettää makeaa elämää, niin hankkikoon itse omaisuutensa ja sillä siisti. Jokainen on oman onnensa seppä.
Ps. Siperia opettaa!Se että sinun tuttavapiirissäsi / sukulaisissasi kaikki valuu kurkusta alas ei tarkoita, että näin kävisi kaikissa perheissä tai suvuissa. Enkä puhu vain omasta perheestäni, sillä lähin sukuni on myös aika "kuivahuulia". Itse tosin nautin hyvistä juomista silloin tällöin, mutta ryyppääminen ei kuulu tapoihin.
Ei sitä omaisuutta kerätä pelkästään lapsia varten. Minäkin olen 10-vuotiaasta pistänyt pikkuisen aina sivuun, ja nyt vähän yli 50-kymppisenä voin elellä suht mukavasti vailla taloudellisia huolia. Ja vaikka hommat loppuivat, niin tulopuoli on turvattu. Itse en koskaan ole jäänyt mistään merkittävästä paitsi, vaikka olenkin ollut tarkka rahan kanssa. Toisaalta pröystäily kun ei kuulu tapoihin, niin silläkin jo saavutta paljon.
Monasti kuuluu sanottavan että "elä, äläkä pihistä". Mutta ei kaikille elämästä nauttiminen tarkoita aina rahamassin avaamista, sitä voi tehdä täysin rinnoin
muutenkin.
Kun näin elää, niin sitä omaisuutta väkisinkin jää jälkipolville. Vai pitäisikö tässä
keski-iän ylittäneenä muuttaa sitten elintapoja ja laittaa kaikki haisemaan, että
jälkipolvet eivät pääsisi hyötymään tilanteesta. Minä ainakin jatkan vanhaan malliin,
vailla omantunnon tuskia.
- olen, olen
se on niinkin jotta mikä laulaen tulee se viheltäen menee... jos joku ei ymmärrä niin näin... jos saat ilmaiseksi jotain niin se ei ole mielestäsi minkään arvoista ja helposti sen hävität, mutta jos joudut sen eteen työtä tekemään ja säästämään niin sen arvo onkin aivan toinen, oli sitten kyse rahasta ,asunnosta tms.
- kopekat poikimaan
Ohessa lyhyt kirjotus tutukimuksesta, jonka mukaan varallisuuden kasvaesa kasvaa myös onnellisuuden / elämään tyytyväisyyden aste.
Tokihan se ei ole itsestäänselvyys, sillä elämisen taitoa tarvitaan pienten kuin myös myös suurien varallisuuksien kanssa.
"Rikkaat ovat onnellisempia, ja vielä rikkaammat vielä onnellisempia. Näin kertovat tuoreimmat tutkimukset, kirjoittaa brittilehti Daily Telegraph."
"Luulitko, että raha ja varallisuus lakkaavat parantamasta ihmisten onnellisuutta tietyn pisteen jälkeen. Luulit väärin, kirjoittaa Daily Telegraph."
"Lehden mukaan ekonomistit ovat tuoreissa tutkimuksissaan päätyneet tuloksiin, jotka kumoavat niin sanotun Easterlinin paradoksin."
- http://www.taloussanomat.fi/raha/2013/02/06/tutkijat-todistivat-onnea-voi-ostaa-rahalla/20132038/139 - tekeeminut
Kannattaisi vähän määritellä tarkemmin onnellisuus, onnellisuus koostuu useasta tekijästä, ei pelkästään rahasta.
Harvempi itkee kun palkka kolahtaa tilille, paitsi sen pienuuden takia.
Suurin osa ihmisistä elää ja juoksee rahan perässä koko elämänsä, ei koskaan aikaa eikä sitä rahaakaan. Miksi me ylipäätään tehdään töitä? Raha ei saa olla este elämässä. Tärkein asia mitä rahalla voi ostaa, on aikaa itselleen ja ystävilleen ja perheelleen. - olen, olen
raha on väline, ei sillä mitään itseis arvoa ole, mutta välineenä oivallinen sen onnellisuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi.
- kun raha on isäntä
On myös olemassa ihmisiä, jotka raha orjuuttaa siten, että sen saamisen eteen on käytettävä kaikki keinot. Tässä on yksi sellainen tapaus:
http://vallanvahdit.weebly.com/villen-tarina.html
Miten mielekästä moinen elämä lienee ja mahtaako tuolla lailla elävät olla onnellisia? Kas siinä kysymys.- kopekat poikimaan
Miksi pitää lahkolaismentaliteetillä aina kaivaa esiin ja repiä tasapainottomasti karikatyriset äärimmäisyydet vaihtoehdoiksi?
- Q12
Lääkkeet!
- köyhät pysyy köyhinä
miten voi olla onnellinen köyhänä tai edes pienituloisena kun juuri ja juuri tulee toimeen?!
kaikki tämä aika kun istutte kotona työttömänä tai rahattomana on elämästä hukkaan heitettyä aikaa kun sekin aika voisin käyttää vaikka etelän matkaan!
kyllä näitä suomen talvimaisemia ja paskakelejä saa nähdä ihan tarpeeksi siltikin vaikka etelässä kävisin kerran vuodessa. olen 30 ja VAIN 2 matkaa takana! JEE!! kun työttömänä et rahaa säästä, ja kun työn saanti on tehty mahdollisimman vaikeaksi suomessa. (Vuokrafirmat)
en tarvitse mitään kallista autoa, enkä ostele kalliita kännyköitä. 20e puhelin on paras.
kun ei ole rahaa ei voi lähteä mihenkään edes 200e autollani kun sitäkin pitää tankata, bensa kallistuu joka vuosi aina vaan lisää.
täällä pääkaupunkiseudulla kun näkee näitä ihmisiä millä on rahatilanne hyvinkin hoidossa ja on varaa tuhlailla, alkaa verenpaine nousta kaupoissa, kuuntelette sitä lässytystä naispuoliselta kun miehen kanssa ollaan oikeen ostoksilla. se on sitä jeesustelua että ei muka olla onnellisia vaikka se onkin VAIN SEN taloudellisen tilanteen takia. - 000--000
mitähän edellinen oikeastaan sanoi....olen senverran yksinkertainen jotten tajunnut...
- Linkvisti
Syy ei ole sinun vaan puutteellisen kielemme, joka pakottaa sanomaan kaiken pitkän kaavan mukaan, ja jättämään merkityksen epäselväksi. Englannin kielinen kiteyttäisi sanonnan lyhyellä idiomilla "Sticking it to the Man"
- Anonyymi
hesarissa juttu
Tekeekö raha onnelliseksi?
Jutussa sanotaan että "tulotaso vaikuttaa siihen mitä asioita ihminen pitää tärkeänä ihmiset löytävät onnellisuutta ja iloa heille saatavilla olevista asioista"
Ei mene näin päin vaan toisinpäin, siis: Se mitkä asiat ihmisille ovat tärkeitä vaikuttavat heidän tulotasoon siis. Fiilistypeille, tyypillisesti hoitajia tai vaikka kirkon työntekijät, ei ole niin tärkeää "kova menestyminen" vaan ihmiset ja heidän tunteet.
https://cdn2.hubspot.net/hub/2418268/hubfs/personality type and income.png?width=890&name=personality type and income.png
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 605917
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap243744Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2302033Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei261810- 951256
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna311239Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel2981049Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee54990Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.76909Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35868