Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata

Suomalaisille on kuitenkin - PAKKO-RUOTSI - ?

1960-luvulla sen sopivat Keskusta /SDP ja SKDL/Vasemmisto ja RKP

Rantaruotsalaisia ei ole enimmilläänkään ollut Suomessa kuim reilu 10%, nykyään alle 5%, sellainen määrä ei tee maasta kaksikielistä.

Sairaalassakin lääkärien ja hoitajien pitäisi osata ruotsia, mutta eivät osaa joitain poikkeuksia lukuunottamatta.

Demokratia ei kielikysymyksessä toteudu: kansan enemmistön näkemystä ei huomioida.

Siksi pakollisesta ruotsin kielestä voidaan perustellusti käyttää ilmaisua ”poliittinen aine”. Sen syntyhistoriaan liittyy valtapolitiikkaa, ulkopolitiikkaa, identiteettipolitiikkaa ja jopa ulkovaltojen poliittista sekaantumista Suomen sisäisiin asioihin. Ruotsin pakollisuus on siis poliittista pakollisuutta, ei tarvepohjaista pakollisuutta, kuten esim. matematiikan yleismaailmallinen, politiikasta riippumaton pakollisuus.

Huvitti aikoinaan , kun Eva Biaudet lausui TV:ssä kuin "hätävalheena";
" Ruotsin kieli auttaa työpaikan saamisessa muissa pohjoismaissa.."

No just: Pakkoruotsilla saadaan suomalaisesta kelpo työntekijä Pohjolan, ja varsinkin Ruotsin, työmarkkinoille!

Totuus paljastui.....:P

Ruotsin valitsematta jättäminen ei ole ruotsin kielen asemaa ajavilta millään tavalla pois, koska heille itselleen on edelleen tarjolla mahdollisuus valita ruotsi.

Miksi muiden pakottaminen on heille niin tärkeä kysymys?

Uutisiakin luetaan lappalaisten kielellä yhtämittaa, ikäänkuin ei olisi tututtu tuohon valittamiseen jo ennestään.

RKP on suuri haitta.

Vartiainen oikealla asialla.

Suomi ei ole koskaan ollut kaksikielinen.

Suomessa on ollut vuonna 2022 tilastojen mukaan reilut 100.000 äidinkielenään VENÄJÄÄ puhuvaa..
Viimeaikoina maahan on muuttanut yli 60.000 Ukrainalaista.
Ukrainalaisista venäjän kieltä puhuu arviolta 40 %.
Pakkoruåtsilla ei tee maassamme kohta hölökäsen pöläystä.

Miksi tästä kieliasiasta ylipäätään tarvitsee tehdä tällainen
vastakkainasettelu?
Miksi sitä ei voida nähdä rikkautena?
Olen syntynyt sodan jälkeen Helsinkiin, joka kaupunkina esim.
1950-luvulla oli paljonkin kaksikielisempi kuin nyt.
Osa pihan kakaroista kävivät ruotsinkielistä kansakoulua, mutta
ei se asia mitenkään ketään vaivannut.
Jokainen käytti sitä kieltä, jota kotona puhuttiin.
Moni oppi ruotsia pelkästään pihapiirissä, vaikka molemmat vanhem-
mat olivat kenties sisämaasta.
Vasta paljon myöhemmin - etenkin persut - ovat halunneet nähdä asian
tarpeettomana ja pelkästään kustannuskysymyksenä, vaikka pidän sitä yksipuolisena näkemyksenä.
Myönnän, että on kallista, mikäli ruotsinkieliset katsovat, ettei heidän
tarvitse oppia maan pääkieltä edes sen verran, että voivat asioitaan
hoitaa suomenkielelläkin esim. lääkärillä käydessään.
Jos siis asiaa halutaan arvioida kustannuskysymyksenä, aivan kaikkia
julkisia esityksiä, ym. ei siis näkemykseni mukaan, ole tarvetta kääntää
ruotsiksi.
Näin paljolti jo tehdään.

SU8MI YKSIKIELISEKSI VIIMEIN.
Opetellaan venäjää. Hyötyä ja huvia. Länsi Eurooppa on ollut satanisti pedojen leikkikehä.
Suomal ei edes tiedä ketä he ovat,

Miksi meidän pitäisi oppia venäjää?
Ensin venäjäläiset kannattasi opettaa ns. latinalaisten aakkosten
käyttöön.
Osaan kyllä ne kyyriset itse, mutta valtaosa ei niitä koskaan tule
oppimaan, eikä ole syytäkään.
Harva muistaa Telexit, eli kaukokirjoittimet 1970-luvulla.
Silloin näin venäjää latinalaisin aakkosin kirjoitettuna, koska muuta-
kaan nopeaa viestintätapaa ei ollut!