Hesarin viimeviikkoisessa NYT-liitteessä oli kerrankin asiallinen juttu siitä, kuinka moni Suomessa on saanut oikeusministeriöltä poikkeusluvan mennä naimisiin alle 18-vuotiaana. Jutussa kyseenalaistetaan tämä käytäntö menneeseen maailmaan kuuluvana, silloin kun avioton lapsi oli suurin mahdollinen häpeä nuorelle tytölle, ja kun luotettavia ehkäisyvälineitä ei ollut, naimisiinmeno vaikka vähän alaikäisenäkin oli kunniallinen ratkaisu.
Äitini oli 18-vuotias naimisiin mennessään. Vaikka vanhempieni avioliitto oli käsittääkseni ihan onnellinen, äiti ei koskaan hyväksynyt sananlaskua "Kaikkea katuu, vaan ei nuorna naimistansa". Minulle hän muistutti aina, että naisella pitää olla oma ammatti - hänhän ei sellaista koskaan ehtinyt hankkia.
Nykymaailmassa tuntuu vähän oudolta, että ihminen, jonka ei katsota ikänsä vuoksi kykenevän tekemään äänestyspäätöstä, ajamaan autoa tai ostamaan alkoholia, voi mennä naimisiin. Sehän vaikuttaa hänen koko loppuelämäänsä enemmän kuin mikään noista mainituista.
Ennen vanhaan, kun luvan antoi oikeusministeriön sijaan presidentti, lähes ainoa syy poikkeusluvalle oli morsiamen raskaus. Nykyisin käytetään myös kulttuurisia ja uskonnollisia syitä, mikä on minusta epäilyttävää. Joissakin kulttuureissa katsotaan 12-13-vuotiaat tytöt naimakypsiksi, pitäisikö sellainen hyväksyä meilläkin?
Suomessa valtaosa alaikäisistä on vielä koulussa, ja niin pitääkin. Naimisiin voi mennä sitten, kun pystyy elättämään itsensä, puolisonsa (avioliittolain mukaan puolisot ovat elatusvelvollisia toisiinsa nähden) ja mahdolliset lapsensa. Tähän tosin vaikuttaa moni muukin asia kuin ikä, mutta ainakaan yhteiskunnan toimin ei pitäisi kannustaa perheen perustamiseen liian nuorena.
Mitä mieltä olette, pitäisikö poikkeuslupamenettelystä luopua?
Äitini oli 18-vuotias naimisiin mennessään. Vaikka vanhempieni avioliitto oli käsittääkseni ihan onnellinen, äiti ei koskaan hyväksynyt sananlaskua "Kaikkea katuu, vaan ei nuorna naimistansa". Minulle hän muistutti aina, että naisella pitää olla oma ammatti - hänhän ei sellaista koskaan ehtinyt hankkia.
Nykymaailmassa tuntuu vähän oudolta, että ihminen, jonka ei katsota ikänsä vuoksi kykenevän tekemään äänestyspäätöstä, ajamaan autoa tai ostamaan alkoholia, voi mennä naimisiin. Sehän vaikuttaa hänen koko loppuelämäänsä enemmän kuin mikään noista mainituista.
Ennen vanhaan, kun luvan antoi oikeusministeriön sijaan presidentti, lähes ainoa syy poikkeusluvalle oli morsiamen raskaus. Nykyisin käytetään myös kulttuurisia ja uskonnollisia syitä, mikä on minusta epäilyttävää. Joissakin kulttuureissa katsotaan 12-13-vuotiaat tytöt naimakypsiksi, pitäisikö sellainen hyväksyä meilläkin?
Suomessa valtaosa alaikäisistä on vielä koulussa, ja niin pitääkin. Naimisiin voi mennä sitten, kun pystyy elättämään itsensä, puolisonsa (avioliittolain mukaan puolisot ovat elatusvelvollisia toisiinsa nähden) ja mahdolliset lapsensa. Tähän tosin vaikuttaa moni muukin asia kuin ikä, mutta ainakaan yhteiskunnan toimin ei pitäisi kannustaa perheen perustamiseen liian nuorena.
Mitä mieltä olette, pitäisikö poikkeuslupamenettelystä luopua?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Pitää luopua, moinen hölmöys estää maamme monikulttuurisuutta ja sen kehittymistä.
Ja Marimekko-hunnut pitää saada pakollisiksi tuotannossa.
H.
Minun mielestä pitäisi, yksiselitteisesti näin, ja perusteeni samat aloittajallakin.
Itse olin 19 vuotias, ja olisin kerennyt myöhemminkin..tähän illoon.
minä olin 17v. naimisiin mennessäni, ainakaan siloin riitti vanhempien lupa
Laki on sen jälkeen muuttunut. Aikaisemmin tyttöjen laillinen naimisiinmenoikä oli juuri 17, poikien 18. Jossakin vaiheessa tyttöjen ikäraja nostettiin yleisen täysi-ikäisyysrajan tasolle.
Mitä siihen elatusvaatimukseen tulee, kyllä kai aika monet nuoret parit elävät ihan itsenäisesti, eivät vanhempien tai yhteiskunnan tuella. Tilanne on tietysti sikäli muuttunut meidän nuoruudestamme, että nykyisin opiskellaan pitempään, mutta enpä nyt äkkiä pysty sanomaan yhtään pariskuntaa lähipiiristä, jotka eivät olisi jo naimisiin mennessään elättäneet itseään.
Ei se minusta ole mikään kohtuuton vaatimus vieläkään. Jos perheen aikoo perustaa, pitää kai sen verran osata katsoa nenäänsä pitemmälle, että miettii, millä se perhe tulee toimeen.
Joillekin voisi panna rajaksi 30 vuotta.
Ja kuinkahan moni tämän täyttää? "Naimisiin voi mennä sitten, kun pystyy elättämään itsensä, puolisonsa (avioliittolain mukaan puolisot ovat elatusvelvollisia toisiinsa nähden) ja mahdolliset lapsensa."
Taitaisi tuon mukaan jäädä monelta naimatta.
Nojaa.
Tunnen parikin pimatsua, jotka menneet naimisiin mahapystyssä alaikäisenä. Mikäpä siinä isoäitejä jo alta nelikymppisinä.
Koko kysymys iästä on täysin typerä, itseasiassa kyse sukukypsyydestä. Jos nyt värkit pelaa, että pystyy tolskaamaan munasolujensa tai spermojensa kanssa niin, että lisääntyy, mitä se kenellekään ulkopuoliselle muka kuuluu?
Siis kaikki ikärajat enenpi tai vähempi kaheleita. Tuossakin lisääntymisasiassa taitaa takana olla se, että riittäisi neitsyitä kirkonmiesten sänkyihin poksauteltaviksi. Muuta selitystä tuollaiselle ikärajalle ei oikein voi olla. Sitäpaitsi lainsäätäjä solkuttanut asian hienosti. Vaikka nyt tyttö pystyy tulemaan paksuksi vähän yli kymmenvuotiaana, se ei saa harrastaa seksiä kuin 16 vuotiaana, eikä erota kirkosta tai mennä omin luvin naimisiin kuin vasta 18 vuotiaana eikä ostaa viinaa kuin vasta 20 vuotiaana. Ja kaupassa pitää kaljan ostajan esittää henkkarit jos näyttää alle 30 vuotiaalta. Miksi eläkeikä on 64, vaikka suurin osa loispummeista jää eläkkeelle paljon nuorempina, vaikka pystyisivät tekemään töitä ihan hyvin vaikka 75 vuotiaiksi? Haloo, ihan seinästä repäistyjä numeroita.
Jotkut numeroita keksii, millä perusteilla, sitä hankala selvittää. Mutta pitääpi muistaa, sukukypsyys kestaa vain aikansa. Miksi on vanhojen akkojen sallittua lisääntyä, tai vanhojen ukkojen heilutella sukupuolielimiään ja lisääntymään just ennen eturauhassyöpään kuolemistaan?
Jos on alaikäraja, pitää olla yläikärajakin. Mun mielestä äänioikeus pitää poistaa yli 64 vuotiailta.
=DW=
Ehkäisyvälineiden keksimisen jälkeen sukukypsyydellä ja lasten hankinnalla ei ole paljonkaan tekemistä keskenään. Lisääntymisikärajoja sitä paitsi ei ole, vaikka seksin harrastaminen alle 16-vuotiaan kanssa on rikos, ei teiniäitejä tai -isiä kuitenkaan rankaista.
Lisääntymiselle pitäisi olla ikärajat, koska liian nuori ei ymmärrä sitä vastuuta, joka lapseen liittyy ja liian vanhana lapsen hankintaan ryhtynyt taas saattaa kuolla kupsahtaa ennen kuin lapsi pärjää itsekseen.
Unohdit DW sen tärkeimmän "värkin", nimittäin aivot. Fyysisesti nuori voi olla hyvinkin kypsä, mutta henkinen aikuistuminen vie ainakin 25, ellei 30 vuotta. Tai vieläkin pitempään.
Ja dementia voi iskeä aika nuoreenkin.
Mutta alaikäisiin sekaantuminen luokitellaan rikokseksi, siitä rangaistaan syyllistä, naispuolinen ihminen katsotaan aina uhriksi. Asia voi kyllä olla miten päin tahansa käytännössä, mutta lait nyt on, niinkuin ne on kirjoitettu.
Pitäisi olla tossakin asiassa jonkinlaiset kypsyystestit. Niitä ei ole, koska ne kai luokitellaan jotenkin fasistisiksi tms. Tosiasia kuitenkin on, ihmisrotu degeneroituu jatkuvasti, koska geeniperimä heikkenee ja vähä-äluyisilläkin oikeus lisääntyä. Mutta alaikäisillä ei ole lain mukaan oikeutta edes harrastaa seksiä, mikä on luonnotonta.
Niettä luonto ja tikanpoika, ei mitään kaheleita ikärajoja.
Nykyään muuten huutavana ongelmana se, että naisilla vain muutaman vuoden sauma lisääntyä, monilla se menee lisääntymiskykyiän takarajoille. Kun on tuo tasa-aarvo, pitää opiskella, tehdä uraa jne. Menstyneimmillä, elikkäs yleensä lahjakkaimmilla naisilla hankala asia suvunjatkamisen kannalta. Työttömät loispummit puolestaan istuu paarissa kittaamassa keskikaljaa yhhteiskunnan piikkiin ja lisääntyy kuin kanikat.
=DW=
Olet siis sitä mieltä, että lapsia ei pidä suojella?
Vai että kypsyystestejä lapsille... Olet minusta suorastaan yököttävä. Tai sitten vain täyskaheli. Tai sekä että.
Muistanko oikein, oliko nikissäsi jotain unelmien kutomisesta?
Lasten suojeleminen aivan eri asia kuin sukukypsyys. Koko asia sotkettu käsittämättömäksi solkuksi, vaikka asia on täysin selkeä. Naisilla tietty aika lisääntymiseen, ennen, eikä jälkeen sen onnistu. ja nykyaikana, sukukypsyysikä laskenenut menneistä ja naisten muista asioista johtuva lisääntymisaika siirtynyt yhä vanhemmaksi ja todella lyhyeksi, monissakin tapauksissa olisi viisainta lisääntyä heti, kun mahdollista. Vaan, lait kirjoitettu eri tavalla. Siksi suomessakin asukkaiden geeniominaisuudet kehnonevat jatkuvasti.
Jep, DW on tagi yli 10 vuotta rekisteröimästäni nimimerkistä, jota en enää käytä juuri koskaan. Ja se todellakin tarkoittaa myös unelmienkutojaa, vaikka tarkoittaa paljoa muutakin. Mutta koska palstalla uusi kaheli hellari "luotsina", miten perustelet oan kommenttisi? Sekö käsitteli keskustelussa olevaa asiaa, ei loukannut ketään, jne?
=DW=
Ai niin, rautalankaa.
Miksi dementikoilla on äänioikeus? Eihän järki tai ajattelukyky ole iästä kiinni ollenkaan. Alaikäraja on, miksi ei yläikärajaa?
=DW=
Luehan nyt uudelleen nuo tekstisi tästä ketjusta.
Toivottavasti nolottaa edes pikkuisen?
Voisit itsekin lukea säännöt:
Esittää asiattomia ja loukkaavia kommentteja muista käyttäjistä
Virtuaaliolennoistako kirjoitit. Ei virtuaalista hahmoa voi loukata mitenkään, ei edes loispummieläkeläisiä, jos niitä tarkoitat, nehän ei ole luemma todellisuutta, ainoastaan "itse hyvin ansaitsemillaan eläkepäivillä" loispummeina elelevät netin virtuaalihenkilöt on vetäneet aiheesta hernemaissipaprikat neesuunsa :D :D
=DW=
Menin 16 vuotiaana naimisiin urkin luvalla. Mies oli 11v vanhempi.
Tietenkin maha pystyssä. Parikymppisenä oli kaksi lasta, sitten en enää suostunut synnyttämään.
Mummoksi tulin 37 vuotiaana, olen nyt 60 ja iso-mummo.
Lapsiani rakastan, olen huolehtinut heistä hyvin. Mes oli surkea juoppo ja mielialahäiriöinen.
Sain lapset hyviin ammatteihin, parjäävät hyvin. Oma elämäni meni pilalle, en suosittele, vaikka sananlasku sanookin, kaikkea muuta katuu, mutta ei nuorena naimista. Jos olisi tämä järki, en olisi mennyt naimisiin, olisin hankkinut ammatin vaikka sisulla.
Ei nytkään hätää ole, kova elämä opetti pärjääjäksi. Olen saanut koottua sievoisen omaisuudenkin.
Jälkikasvu on menestyviä, ei ole huolia enää.
Tässä taannoin tuli telkussa ohjelma teiniäideistä, ja kylläpä se taisi olla melkein että mummot ts. tytön äidit ne lapset sitten loppujenlopuksi joutui hoitamaan..
Lapsi ei ole lelu, jonka voi viskata kyllästyttyään lelulaatikkoon, se on n. 20 vuotinen projekti, että se teinien kannattaisi muistaa kotia so. isää ja äitiä leikkiessään..
Osuit ytimeen.
Suomessa eläkeikäraja 64, käytännössä suurin osa jää loispummeiksi paljon nuorempina. Elikkäs käytännössä lisääntyminen pitäisi tapahtua alle 40 vuotiaana, että pystyy itse lapsensa kasvattamaan ja elättämään.
Asiaa sotkee vielä sekin, että nykyisin opiskeltava pitempään kuin aikoinaan. Monilla paperit taskussa ja ensimmäinen työpaikka hakusessa siinä vaiheessa, kun on viimeiset hetket lisääntyä. Perusta sitten siinä perhettä, kun niskassa apuntolainat ja asununtokin katteluksessa. Aikaa vain muutama vuosi, sen jälkeen on jo liian myöhäistä.
Tätä ei loispummieläkeläiset, jotka suuria ikäluollia, ikinä suostu ymmärtämään. Seksi ei ole leikin asia, enää ei voi laittautua paksuksi teini-ikäisenä, olemassa sellainen käsite kuin "perhesuunnittelu".
Kanki Kaikkosella muuten meni perhesuunnittelu perssiilleen, yhden käräjäjuttun takia. Se ois pitänyt tehdä adoptio ja homma olikin jo vireillä, mutta tyssässäsi syytteeseen. Niinno, kukatahansa taparikollinen voi iskeä paarista kenet tahansa ja lisääntyä holtittomasti kuin pupujussit ja nostella kaljarahansa lapsilisien muodossa. Valtiomies ja arvostettu politiikko ei saa edes adoptoida lasta itselleen...
Suomen lainsäädäntö hassua, aina löytyy kummallisia juttuja, missä ei ole mitään järkeä. Ei sen puoleen, ei mua haittaa yhtään, jos keskustapuolue ei enää lisäänny sisäsiittoisesti. Mutta se ärsyttää kyllä, että keskustapuolueen äänestäjistä valtaosa alkaa olemaan lestaateja, jotka puolestaan lisääntyy kuin kahelit villieläimet. Mutta puolueen johtotehtävissä oleva kaveri ei voi edes adoptoida ketään...
=DW=