Morjens mietiskelijät!
Olisi suunnitelmissa pienen budjetin kuivanmaan möksä lähelle jokea.
Alustavaa kokoluokkaa olen katsellu ja pyörii lähinnä 30-40neliön kokoisissa parvimalleissa, alakerrassa mahdutettuna sauna, tupa-keittiö ja pieni makuualkovi; aika kivoja pohjia tuntuis olevan näillä valmisvirmoilla.
Varaa ei ole ostaa heiltä varmaan, ja jotain matskua on jemmassa jo itellä kuten villaa 10 pakettia, ite sahattua lautaa paljon ym.
Ensimmäiseksi funtsin, että ostais muutaman tonnin vanhan hirsirungon jos hyvän onnistuis löytään. Mitä olette mieltä esim. vanhan rungon purkamisesta? Onko kuin ne hirret lyöty lujaan toisiinsa joillain 8tuuman jöötinauloilla ollu? Tai siis yleensä purkaminen, koitteko miten? Mites numerointi?
Kuljetus ja kasaus oma lukunsa.
Millainen on nykydirektiivien mukainen tuo vanha paksu hirsiseinä, pitääkö sisälle laittaa lisäeristystä tai muita kerroksia? Olen nähny vastaavalla tehtyä uudelleenkasattua pyöröhirsimallia mehtäkämpäksi niin ei siinä tullu seinään ku hirsi ja väliin se pellava tms. kaistale.
Sitten, perustuksista sen verran että onko kiertävä sokkeli anturoineen tälläiselle kuitenkin parempi? Toki tolpatkin toteutettavissa varmaan.
Yllä mainitussa mehtäkämpässä jota pidetään kylmillään, oli toteutettu sokkeli/antura (eikös se olis rossipohja ollu parempi kylmille siis?).
Edelliseen siltana olisi ajatus, että kämpässä pitäis pohjalämmön talvella.
Oon funtsinut mahdollisuuksia aurinkolämmitys isoilla akuilla, riittäiskö jo kuinka pitkään tuon kokoiseen? Ja mitä sillä tekee muuten, kertokaa kokeneet onko ollu apua?
Lisäapuna oon miettiny Ilmalämpöpumppua, siihen vain tarttee sähköä.
Pumpuista teillä nyt ainakin kokemusta lienee paljon, eli kertokaa kuin vie sähköä? Tuottaa ainaki panasonicit tieten lämpöä talvellakin hyvin, vielä pakkasellakin? riittäiskö pohjalämmön pitoon kovemmilla pakkasilla?
Onko kellään aivan vastaavassa mökkikäytössä, ja miten siihen virta (ellei ole sähköliittymiä?
Mahtaako kaatua nämä suunnitelmat siihen että olis mahtavaa ku voisin kiertää kaikki mahdolliset kuukausimaksuperijät ja hinnannostelijat mitä voi vain, eli mahd. omavaraissysteemiä yritän ensin. Siis Onko Pohja-lämmitystä pieneen mökkiin saatavissa omavaraisesti mitenkään? Esim ongelma on sähkön tuotto johon on aatellu keskiluokan aggrekaattia (olisko sitten muita?).
Mahtaisko olla kuin nopeesti sitten tankki jo tyhjänä.. Siellä ku tulis käytyä vain satunnaisesti, kesällä enempi.
Voi joku pitää siksi liiotteluna tuota pohjalämmön pitoa jos ei asuta, mutta minusta se on ainaki miettimisen paikka että onnistuisko.
Ootteko laittanu esim. aggreen jonkun lisäsäiliön että menis pitempään?
Tietty systeemi pitäs tehdä jotenkin että se ei tiiviiseen rutkuta löpöä, vaan virrat pysyis pienellä kulutuksella. Varmaan pienen lisälämmönlähteen kuten patterin tai parin laitto jo pistäs polttoaineen virtaamaan aika hyvin?
Voipa se olla että pakko pitää kylmillään sitten jos ei onnistu keksimään näistä jotain järkevää systeemiä. Kuitenkin kunnalle ja muille on jatkossa haaveena vain verojen maksu ja vain pakolliset jutut yleensä, liittymiä joissa kuukausimaksuja kuten vesi ja viemäri, tai sähköliitymä siis pyritään kiertämään. Ensimmäinen asian pohjustus tulee tontin hankinnassa; alue selvillä mutta sen sisällä selvitetään kunnan kanta ensin mitä ja miten pitää toimia milläkin alueella. Hakeudun sitten joen vartta sinne suuntaan jossa vapaampaa.
Aurinkoenergiasta vielä kysyisin, että miten teistä sen sijoittaminen? toimiiko se edes jos lumikasa päällä vai kertyykö niihin samoin lunta? Tyhmiä kysymyksiä varmaan jo tietävälle mutta kertokaa. Paneelissa tuskin jotain lämmitystä (vai onko sittenki) joka sulattaa lumet pois jotta sitä voisi talvella käyttää?
Oletteko kuinka isoja paketteja hankkinu ja miten niistä siis saa tehoa lämmitykseen? Minkä hintasia on sitte ollu ne josta apuakin on (jos raaskit niin sano ny mistä hommasit, ulkomailta vai naapurikaupasta..)?
Tässäpä teille tietävämmille kysymyksiä, olisin kiitollinen jos johonkin edellä mainituista joku osaisi avustaa!
Pitää tässä toki alkaa soittokierrosta pikkuhiljaa alkaen rakentamistapamääräykset kunnasta, mutta teidän hankittua kokemusta arvostan korkealle.
Olisi suunnitelmissa pienen budjetin kuivanmaan möksä lähelle jokea.
Alustavaa kokoluokkaa olen katsellu ja pyörii lähinnä 30-40neliön kokoisissa parvimalleissa, alakerrassa mahdutettuna sauna, tupa-keittiö ja pieni makuualkovi; aika kivoja pohjia tuntuis olevan näillä valmisvirmoilla.
Varaa ei ole ostaa heiltä varmaan, ja jotain matskua on jemmassa jo itellä kuten villaa 10 pakettia, ite sahattua lautaa paljon ym.
Ensimmäiseksi funtsin, että ostais muutaman tonnin vanhan hirsirungon jos hyvän onnistuis löytään. Mitä olette mieltä esim. vanhan rungon purkamisesta? Onko kuin ne hirret lyöty lujaan toisiinsa joillain 8tuuman jöötinauloilla ollu? Tai siis yleensä purkaminen, koitteko miten? Mites numerointi?
Kuljetus ja kasaus oma lukunsa.
Millainen on nykydirektiivien mukainen tuo vanha paksu hirsiseinä, pitääkö sisälle laittaa lisäeristystä tai muita kerroksia? Olen nähny vastaavalla tehtyä uudelleenkasattua pyöröhirsimallia mehtäkämpäksi niin ei siinä tullu seinään ku hirsi ja väliin se pellava tms. kaistale.
Sitten, perustuksista sen verran että onko kiertävä sokkeli anturoineen tälläiselle kuitenkin parempi? Toki tolpatkin toteutettavissa varmaan.
Yllä mainitussa mehtäkämpässä jota pidetään kylmillään, oli toteutettu sokkeli/antura (eikös se olis rossipohja ollu parempi kylmille siis?).
Edelliseen siltana olisi ajatus, että kämpässä pitäis pohjalämmön talvella.
Oon funtsinut mahdollisuuksia aurinkolämmitys isoilla akuilla, riittäiskö jo kuinka pitkään tuon kokoiseen? Ja mitä sillä tekee muuten, kertokaa kokeneet onko ollu apua?
Lisäapuna oon miettiny Ilmalämpöpumppua, siihen vain tarttee sähköä.
Pumpuista teillä nyt ainakin kokemusta lienee paljon, eli kertokaa kuin vie sähköä? Tuottaa ainaki panasonicit tieten lämpöä talvellakin hyvin, vielä pakkasellakin? riittäiskö pohjalämmön pitoon kovemmilla pakkasilla?
Onko kellään aivan vastaavassa mökkikäytössä, ja miten siihen virta (ellei ole sähköliittymiä?
Mahtaako kaatua nämä suunnitelmat siihen että olis mahtavaa ku voisin kiertää kaikki mahdolliset kuukausimaksuperijät ja hinnannostelijat mitä voi vain, eli mahd. omavaraissysteemiä yritän ensin. Siis Onko Pohja-lämmitystä pieneen mökkiin saatavissa omavaraisesti mitenkään? Esim ongelma on sähkön tuotto johon on aatellu keskiluokan aggrekaattia (olisko sitten muita?).
Mahtaisko olla kuin nopeesti sitten tankki jo tyhjänä.. Siellä ku tulis käytyä vain satunnaisesti, kesällä enempi.
Voi joku pitää siksi liiotteluna tuota pohjalämmön pitoa jos ei asuta, mutta minusta se on ainaki miettimisen paikka että onnistuisko.
Ootteko laittanu esim. aggreen jonkun lisäsäiliön että menis pitempään?
Tietty systeemi pitäs tehdä jotenkin että se ei tiiviiseen rutkuta löpöä, vaan virrat pysyis pienellä kulutuksella. Varmaan pienen lisälämmönlähteen kuten patterin tai parin laitto jo pistäs polttoaineen virtaamaan aika hyvin?
Voipa se olla että pakko pitää kylmillään sitten jos ei onnistu keksimään näistä jotain järkevää systeemiä. Kuitenkin kunnalle ja muille on jatkossa haaveena vain verojen maksu ja vain pakolliset jutut yleensä, liittymiä joissa kuukausimaksuja kuten vesi ja viemäri, tai sähköliitymä siis pyritään kiertämään. Ensimmäinen asian pohjustus tulee tontin hankinnassa; alue selvillä mutta sen sisällä selvitetään kunnan kanta ensin mitä ja miten pitää toimia milläkin alueella. Hakeudun sitten joen vartta sinne suuntaan jossa vapaampaa.
Aurinkoenergiasta vielä kysyisin, että miten teistä sen sijoittaminen? toimiiko se edes jos lumikasa päällä vai kertyykö niihin samoin lunta? Tyhmiä kysymyksiä varmaan jo tietävälle mutta kertokaa. Paneelissa tuskin jotain lämmitystä (vai onko sittenki) joka sulattaa lumet pois jotta sitä voisi talvella käyttää?
Oletteko kuinka isoja paketteja hankkinu ja miten niistä siis saa tehoa lämmitykseen? Minkä hintasia on sitte ollu ne josta apuakin on (jos raaskit niin sano ny mistä hommasit, ulkomailta vai naapurikaupasta..)?
Tässäpä teille tietävämmille kysymyksiä, olisin kiitollinen jos johonkin edellä mainituista joku osaisi avustaa!
Pitää tässä toki alkaa soittokierrosta pikkuhiljaa alkaen rakentamistapamääräykset kunnasta, mutta teidän hankittua kokemusta arvostan korkealle.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lisäkysymys vielä tuli mieleeni:
Pienen takan muuraus toiveena. Kuinka sen alus toteutetaan rossipohjamallissa?
Täytyykö sen kohdalta valaa antura maahan plus koroke ja sitte ympärille normi rossipohja? kiitos..
Etsi tonttia lähin oleva maajussi joka sorvaa sivutöinään hirsikehikkoja ja kysy hinta sellaselle parvellinselle peruskehikko pystytettynä, ml kattotuolit .edullisin ratkaisu ja nopeiten kehikko pystyssä.
Siitä voi sitten itse jatkaa jos vähänkään osaa raksahommia. Ikkunat ja ovet joltain ikkunatehtaalta toki. Selvitä mitä lattia rakennetta sorvari suosittelee tuon saunan takia. Itse tein saunaan laatan ja mökkiin rossin laatan päälle. Pari kesää siinä sitten menee rakennellessa, apumies tarvitaan raskaampiin töihin.
Takankin voi tehdä ihan itse: valmishormi siideli 2 horminen, valmistakkapaketti. Menee pari vkl pystyttäessä. Saunan ja mökin väliseinä kannattaa muurata tiilistä. Hirsirakenne sitten elää aika lailla, opettele se kuvio tarkasti.
Saunaan kiuas jossa vesisäiliö, kantovedet. Ei jäätyviä hanoja tms.
Kaasujääkaappi ja hella. valot ja muut sähköt aurinkopaneelilla ja agrekaatilla.
Ylläoleva siis ns kesäkäyttöön ja sattumakeikkoihin talvella. Käyttökulut minimoitu.
Pohjalämön pito talvella vaatii sitten oikeat sähköt...
Tässä näin aluksi, kokemukset omista mökeistä (saunamökki kylmä talvella ja varsinainen lämmitetty).
Mulla 25m2 saunamökki, jossa tupa, keittö, parvi ja sauna. Rossipohja, koska pidän kylmänä. Kamina tuvassa, koska se lämmittää nopeasti, patterit 3kW lisänä.
Muovia ei saa laitta mihinkään, jos jätetään kylmäksi.
Pitkä kirjoitus, en jaksanut lukea läpi.
Mutta suosittelen vanhaa kehikkoa. Aikanaan metsiä ei lannoitettu, puu kasvoi hitaasti, tiukkasyiseksi ja kovaksi. Nämät nykyiset kehikot tahtovat olla sellaista styroksia. Tsekkaa vuosirenkaat, iso ero. Lisäksi vanha puu on varmasti kunnolla kuivunutta, se on erittäin kovaa. Ja vanhat kehikot yleensä isoa puuta ja käsin veistettyä, paljon arvokkaampaa kuin uusi. Mutta kehikkona tulee halvaksi, työ maksaa, tai ainaikin vie paljon enemmän aikaa.
Kehikon purkaminen ja kasaaminen leegopeliä. Itellä vanha luhti. Se siis rakennettu mökille joskus 1800- luvulla. Ja vuosilukuja löytyi vanhempia hirsistä. Aikanaan puu ollut todella arvokasta, koska käsin pitänyt kaikki tehdä ja hevospeleillä roudata jne. Siis toi mun luhti on ties kuinka vanha, se nimittäin on koottu kolmesta aitasta, jotka on jostain siirretty ja rakennettu uusi kolmiosainen rakennus.
Asiassa vaaransa. Ehdottomasti pitää tutkia kunnolla jokaikinen hirsi. Varaosat katteluksessa. Kaveri osti hirsitalon, tupajumi oli syönyt. Osti ja maksoi ensin, sitten tutkimaan. Huonekorkeudeksi terveillä hirsillä olisi jäänyt noin metri :D
Muuten, vanha hirsi on suunnilleen kuin kelo. Se ei tarvitse, sitä ei saa pintakäsitellä. Jos on muutaman sata vuotta kovettunut ulkona, sen voi vain pilata käsittelyillä. Elikkäs väri on aina harmaa, ellei punamullattu. Punamulta ainoa oike käsittelyaine hirrelle, se hengittää, puu ei mätäne ikinä, jos katto päällä.
Lisäksi hirsi on vähän kuin imupaperi, imee vettä. Katottomalla kehikolla ei tee mitään. Tietoa on, poltellut tässä yhden hirsinavetan pirtin uunissa. Hirsi lahoaa kasassa märkänä kummallisen nopeasti, jos märkänä.
Kiitokset tähänastisista fiksuista kommenteistanne.
Puh varsinkin samoilla linjoin, kyllä mua nuo vanhat talonrungot kiinnostaa myös, siksi niistä kyselenkin. Tuntuu olevan ympärisuomen tarjollaan edukkaasti, ovat vaan perkuleet purkamatta ja joissain takarajat purkamiselle.. kyllähän niitten kuntoa helpompi olis tutkia ku olis erillään.
Monissa on pintajutut kuitenki jo purettu hirren päältä jotta näköö myytävän kauppatavaran etes niin.
Kyllä minä arvostan vanhaa, löytyskin hyvä runko oikean mittasena etes sieltäpäin mihin meinaan, jotta sais kuljetuksenkin jotenkin (Liekö rattorilla ajettava pois, voi rekka maksaa vähä enempi jos useampaan kyytiin jakautuu).
Tarkoitus lisäksi etsiä paikallista kokenutta kasausapua kohtuuhinnalla, eri asia löytyykö miten vapaana ku ajankohta olis.
Jos on ollut hirsiseinä talona oloaikansa verhoiltuna laudalla niin eikös se oo kuitenki jonkunlaisen kovuuden ja säänkeston saanu aikaan? Vaikkei olekaan sateet ja kelit suoraan sitä harmaannuttanu ja pintakovettanu? mitä meinaatte?
Sitähän ku ei olis tarkotus enää verhoilla tietenkään.
Mites muuten hyvä tutkia kunto? porailuja vai koputtelua?