Asunnon hintaarvio, oikea hinta-arvio, myyntiarvio ja pyyntihinta.
Asunnonvälittäjien tekemien arvioiden lähtökohtana on arvioimiensa tilojen varusteet, pinnoitteet ja kiinnostavuus. Arvio siis perustuu siihen, minkä mahdollisimman korkean hinnan asunnosta voisi saada. Siihen välittäjä lisää harkintansa mukaan n. 10-20 % pyyntöhinnaksi, jota ilmoituksissa sanotaan myyntihinnaksi. Asunnonvälittäjä saadakseeen asunnon myyntiin arvioi siis hinnat aina yläkanttiin. Se on sitä asunnonvälittäjän ammattitaitoa, että saa myytyä asunnon mahdollisimman korkeaan hintaan.
Asiassa on kuitenkin toinenkin puoli – se maksaja, joka asunnon hinnassa joutuu maksamaan välittäjän palkkion ja mahdollisimman kovan hinnan.
Myynnissä on esimerkiksi 60-75 luvun talo, johon on tulossa putki-, katto- ym remontit. Näiden hintaa ei kiinteistönvälittäjät pysty eivätkä halua lähteä ennustamaan. Remonttien maksu jää ostajan vahingoksi vaikka myyjä on nauttinut halvasta vastikkeesta esim. 40 vuotta.
Asunnonvälitysbisnes ei mielestäni ole reilua. Jos myyjällä on edustaja, mikä vetää hintoja ylös, niin ostajalla pitäisi olla edustaja, joka vetää tasapainon löytämiseksi hintoja alas.
Systeemi vaikuttaa hintoja nostavasti myös yleiseen hintatasoon.
Hintojen määräytymiseen pitäisi saada talon tekniseen kuntoon, elinkaareen ym. todellisempiin arvoihin perustuva arvio kuin markkinataso.
Asunnonvälittäjien tekemien arvioiden lähtökohtana on arvioimiensa tilojen varusteet, pinnoitteet ja kiinnostavuus. Arvio siis perustuu siihen, minkä mahdollisimman korkean hinnan asunnosta voisi saada. Siihen välittäjä lisää harkintansa mukaan n. 10-20 % pyyntöhinnaksi, jota ilmoituksissa sanotaan myyntihinnaksi. Asunnonvälittäjä saadakseeen asunnon myyntiin arvioi siis hinnat aina yläkanttiin. Se on sitä asunnonvälittäjän ammattitaitoa, että saa myytyä asunnon mahdollisimman korkeaan hintaan.
Asiassa on kuitenkin toinenkin puoli – se maksaja, joka asunnon hinnassa joutuu maksamaan välittäjän palkkion ja mahdollisimman kovan hinnan.
Myynnissä on esimerkiksi 60-75 luvun talo, johon on tulossa putki-, katto- ym remontit. Näiden hintaa ei kiinteistönvälittäjät pysty eivätkä halua lähteä ennustamaan. Remonttien maksu jää ostajan vahingoksi vaikka myyjä on nauttinut halvasta vastikkeesta esim. 40 vuotta.
Asunnonvälitysbisnes ei mielestäni ole reilua. Jos myyjällä on edustaja, mikä vetää hintoja ylös, niin ostajalla pitäisi olla edustaja, joka vetää tasapainon löytämiseksi hintoja alas.
Systeemi vaikuttaa hintoja nostavasti myös yleiseen hintatasoon.
Hintojen määräytymiseen pitäisi saada talon tekniseen kuntoon, elinkaareen ym. todellisempiin arvoihin perustuva arvio kuin markkinataso.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mistä näitä älynjättiläisiä löytyy nyt ihmettelemässä samaa asiaa useassa keskusteluketjussa eli sitä, että osatajat joutuvat maksamaan liian korkeaa hintaa remontoitavista asunnoista. Mitään ei ole pakko ostaa ei ainakaan pyydetyllä hinnalla, jos on sitä mieltä että ei kannata. Ostajaehdokas tekee itsenäisesti (toivottavasti) oman arvionsa kohteen arvosta ja tarjoaa sen mukaan.
Ihmetellä aina voi.
En ole muita ketjuja vielä aukissut joten kiitos vihjeestä.
Yritin kirjoituksellani tuoda esiin sen, ettei yleensä ostajaehdokkailla ole AMMATTITAITOA arvioimaan asunnon arvoa, vaan sen on luotettava myyjää edustavan AMMATTIMYYJÄN arvioon, joka on YLÄKANTTIIN aina mitoitettu.
Myös tilastoitujen myytyjen asuntojen hintoja pitäisi tutkia kriittisesti, koska välittäjien hintojen maksimointi on saanut yleisen hintatason nousemaan ylikorkeaksi.
Miten ja kuka määrittelee asunnon hinnan?
Ainoastaan kysynnän ja tarjonnan laki. EI MIKÄÄN MUU !
Erilaiset asiat vaikuttavat näihin, esim. asumistuki, taloustilanne, hintatietoisuus, välittäjät, verotus, asunnon kunto jne.... kaikki nämä lisäävät tai vähentävät joko tarjontaa tai kysyntää. Näin muodostuu asunnon hinta. Kun hinta sopii sekä myyjälle että ostajalle, kaupat syntyvät.
Mitään oikeaa hintaa ei ole olemassakaan, vaikka joku aina näin yrittää piipittää.
Niin ! Kukapas se onkaan se määrittelijä ? Eikös se tänään ole juuri se asunnonvälittäjä, jolla ei ole sitä rakennusalan, eikä muunkaan rakenneanalyysin
tekemiseen ammattitaitoa. Ostaja saa sitten kamppailla ja käräjöidä mahdollisten kosteus- , home- ym. ongelmien kanssa.
On esim. vakuutusyhtiöillä arviointimenetelmiä, joiden perusteella hinta olisi paremmin määriteltävissä kuin aina yläkanttiin kopaisu jonkun lankaan menosta.