Mortonin syndrooma

Minulta leikattiin Morton molemmista jaloista eilen. Vaiva on ollut minulla vuosia, vuosia.... Puolen vuoden sisällä kuitenkin kipu paheni koko ajanja se diagnosoitiin mortonin syndroomaksi. Loppuaikana en enää pystynyt kävelemään pitkään, lyhyt kauppareissu teki jo ongelmia. Vasemmassa jalassa oli iso patti, joka poistettiin ja katkaistiin hermo. Oikeasta jalasta katkaistiin hermo, pattia ei ollut. Se tuntui kummalliselta, koska mielestäni kävellin patin päällä. Ilmeisesti päkiä oli oikeassa jalassa turvonnut niin, että se tuntui paksuuntuneelta.
Nyt, leikkauksen jälkeen, minulla ei ole kipuja levossa juuri nimeksikään. Käveleminen tosin on kovin hankalaa. Silloin tulee kipuja ja olenkin aika arka astumaan edes kantapäälle. Olen nyt toiveikas, että jalat paranisivat. Alku on varmasti hankalaa, kun molemmat jalat ovat tumpuissa.
Haluaisin kuulla muiden kokemuksia näistä leikkauksista. Minulle on nyt määrätty neljä viikkoa sairauslomaa. Miten nopeasti olette päässeet kävelemään? Onko muita, joilta on leikattu molemmat jalat yhtäaikaa? Vastauksia odotellen :-)
410886
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Minulla tulossa leikkaus. Pelottaa hiemen se tunnottomuus, mutta konservatiiviset keinot, kuten tukipohjkalliset , eivät ole auttaneet. Töissä on pakko seisoa ja kävellä, joten ei liene muuta keinoa. Pyysin kirurgin konsultaation jälkeen miettimisaikaa, mutta liikkumattomuus on lisännyt muita terveysongelmia. Otan riskin leikkaukseen. Kerro paranemisestasi.

Äänestä
  • Älä turhaan pelkää!
    Minulla oli hermopinne niin paha ennen leikkausta, että molemmissa jaloissa oli jo valmiina kaksi tunnotonta varvasta. Nyt leikkauksen jälkeen tunto palasi paremmaksi. Ainoastaan varpaan välit ovat hieman tunnottomat. Eikä haittaa yhtään, usko pois. Se on tosi pieni haitta.
    Ennen leikkausta ko. varpaani olivat sellaiset "kuolonkylmät". Eivät auttaneet villasukat, eikä mitkään. Sekin vaiva korjaantui, ihanaa.
    Nyt on kulunut nelisen viikkoa leikkauksesta. Pari viikkoa oli hankalaa kävellä, melkein kantapäillä menin. Sitten lähti päivä päivältä parempaan. Tikkejä pidettiin kaksi viikkoa. Siinä kohtaa haava hieman tulehtui ja söin antibiootit, parani. Kolmen viikon kohdalla sain tulehduskipuläkkeet, koska päkiät aristivat vielä. Siellä on ilmeisesti turvotusta, koska ovat vieläkin paksun tuntuiset. Kävelen kuitenkin jo aika hyvin, varsinkin kengät jalassa.
    Ensi viikolla menen töihin. Eli yhteensä sairauslomaa tuli viisi viikkoa. Minulla on istumatyö, mutta pystyn kävelemään pitkiäkin aikoja kenkien kanssa.
    Annan sinulle muutamia neuvoja, jotka huomasin tärkeiksi:
    -Valuta haavoja lämpimällä vedellä monta kertaa päivässä.
    - Käytä kylmiä kääreitä haavan ja päkiöiden alla, auttavat kummasti. Ostin apteekista kylmägeelipussin, jonka kiedoin ohueen pyyhkeeseen.
    -Pidä ensi alkuun jalkojen alla tyynyjä tai jotain koroketta, mielellään ihan aina. Jalkoja ei saisi roikottaa, se pahentaa.
    -Syö lääkkeitä, joita sinulle annetaan. Minulle määrättiin Panacodia neljä kertaa päivässä kaksi tablettia. Se on aika jyty lääke. Ihan niin paljon en sitä syönyt :) Mutta lääkkeiden käyttö alkuun kannattaa, vaikka tuntuisi ettei niitä tarvitsekaan. Ne kuitenkin ehkäisevät tulehdusta.
    -Ota sairasloma levon kannalta :) On ollut ihanaa huilata ja olla vaan.
    Ja vielä kerran, älä pelkää lainkaan. Minulla ei ollut kipujakaan kuin nimeksi ja sekin ihan alkuun. Uskon, että jaloista tulee oikein hyvät. Minulla on kestänyt ehkä normaalia kauemmin tämä päkiäturvotus. Mutta sepä ei haittaa. Kahden viikon kuluttua lähden lomailemaan Kanarialle ja sinne aion jättää viimeisetkin Mortonin rippeet ;) Onnea sinulle leikkaukseen. Sen jälkeen on elämä mallillaan, ei tarvitse kärsiä kipua jaloissa, selässä, hartioissa jne. Sehän loppupelissä sitten vaikuttaa koko kroppaan. Jos sinulla on kysymyksiä, laita viestiä. Olisi sitten aikanaan mukava kuulla, miten sinun leikkauksesi onnistui ja paraneminen edistyi. Tsemppiä!

    Äänestä

  • Nyperö kirjoitti:

    Älä turhaan pelkää!
    Minulla oli hermopinne niin paha ennen leikkausta, että molemmissa jaloissa oli jo valmiina kaksi tunnotonta varvasta. Nyt leikkauksen jälkeen tunto palasi paremmaksi. Ainoastaan varpaan välit ovat hieman tunnottomat. Eikä haittaa yhtään, usko pois. Se on tosi pieni haitta.
    Ennen leikkausta ko. varpaani olivat sellaiset "kuolonkylmät". Eivät auttaneet villasukat, eikä mitkään. Sekin vaiva korjaantui, ihanaa.
    Nyt on kulunut nelisen viikkoa leikkauksesta. Pari viikkoa oli hankalaa kävellä, melkein kantapäillä menin. Sitten lähti päivä päivältä parempaan. Tikkejä pidettiin kaksi viikkoa. Siinä kohtaa haava hieman tulehtui ja söin antibiootit, parani. Kolmen viikon kohdalla sain tulehduskipuläkkeet, koska päkiät aristivat vielä. Siellä on ilmeisesti turvotusta, koska ovat vieläkin paksun tuntuiset. Kävelen kuitenkin jo aika hyvin, varsinkin kengät jalassa.
    Ensi viikolla menen töihin. Eli yhteensä sairauslomaa tuli viisi viikkoa. Minulla on istumatyö, mutta pystyn kävelemään pitkiäkin aikoja kenkien kanssa.
    Annan sinulle muutamia neuvoja, jotka huomasin tärkeiksi:
    -Valuta haavoja lämpimällä vedellä monta kertaa päivässä.
    - Käytä kylmiä kääreitä haavan ja päkiöiden alla, auttavat kummasti. Ostin apteekista kylmägeelipussin, jonka kiedoin ohueen pyyhkeeseen.
    -Pidä ensi alkuun jalkojen alla tyynyjä tai jotain koroketta, mielellään ihan aina. Jalkoja ei saisi roikottaa, se pahentaa.
    -Syö lääkkeitä, joita sinulle annetaan. Minulle määrättiin Panacodia neljä kertaa päivässä kaksi tablettia. Se on aika jyty lääke. Ihan niin paljon en sitä syönyt :) Mutta lääkkeiden käyttö alkuun kannattaa, vaikka tuntuisi ettei niitä tarvitsekaan. Ne kuitenkin ehkäisevät tulehdusta.
    -Ota sairasloma levon kannalta :) On ollut ihanaa huilata ja olla vaan.
    Ja vielä kerran, älä pelkää lainkaan. Minulla ei ollut kipujakaan kuin nimeksi ja sekin ihan alkuun. Uskon, että jaloista tulee oikein hyvät. Minulla on kestänyt ehkä normaalia kauemmin tämä päkiäturvotus. Mutta sepä ei haittaa. Kahden viikon kuluttua lähden lomailemaan Kanarialle ja sinne aion jättää viimeisetkin Mortonin rippeet ;) Onnea sinulle leikkaukseen. Sen jälkeen on elämä mallillaan, ei tarvitse kärsiä kipua jaloissa, selässä, hartioissa jne. Sehän loppupelissä sitten vaikuttaa koko kroppaan. Jos sinulla on kysymyksiä, laita viestiä. Olisi sitten aikanaan mukava kuulla, miten sinun leikkauksesi onnistui ja paraneminen edistyi. Tsemppiä!

    Voiko vaivA SIIRTYÄ SEURAAVAAN varvasväliin. Onko teillä ollut puutumisisa, jäykkyyttä tai muita oireita kun mortonia diaknosoitiin?

    Äänestä

  • Nyperö kirjoitti:

    Älä turhaan pelkää!
    Minulla oli hermopinne niin paha ennen leikkausta, että molemmissa jaloissa oli jo valmiina kaksi tunnotonta varvasta. Nyt leikkauksen jälkeen tunto palasi paremmaksi. Ainoastaan varpaan välit ovat hieman tunnottomat. Eikä haittaa yhtään, usko pois. Se on tosi pieni haitta.
    Ennen leikkausta ko. varpaani olivat sellaiset "kuolonkylmät". Eivät auttaneet villasukat, eikä mitkään. Sekin vaiva korjaantui, ihanaa.
    Nyt on kulunut nelisen viikkoa leikkauksesta. Pari viikkoa oli hankalaa kävellä, melkein kantapäillä menin. Sitten lähti päivä päivältä parempaan. Tikkejä pidettiin kaksi viikkoa. Siinä kohtaa haava hieman tulehtui ja söin antibiootit, parani. Kolmen viikon kohdalla sain tulehduskipuläkkeet, koska päkiät aristivat vielä. Siellä on ilmeisesti turvotusta, koska ovat vieläkin paksun tuntuiset. Kävelen kuitenkin jo aika hyvin, varsinkin kengät jalassa.
    Ensi viikolla menen töihin. Eli yhteensä sairauslomaa tuli viisi viikkoa. Minulla on istumatyö, mutta pystyn kävelemään pitkiäkin aikoja kenkien kanssa.
    Annan sinulle muutamia neuvoja, jotka huomasin tärkeiksi:
    -Valuta haavoja lämpimällä vedellä monta kertaa päivässä.
    - Käytä kylmiä kääreitä haavan ja päkiöiden alla, auttavat kummasti. Ostin apteekista kylmägeelipussin, jonka kiedoin ohueen pyyhkeeseen.
    -Pidä ensi alkuun jalkojen alla tyynyjä tai jotain koroketta, mielellään ihan aina. Jalkoja ei saisi roikottaa, se pahentaa.
    -Syö lääkkeitä, joita sinulle annetaan. Minulle määrättiin Panacodia neljä kertaa päivässä kaksi tablettia. Se on aika jyty lääke. Ihan niin paljon en sitä syönyt :) Mutta lääkkeiden käyttö alkuun kannattaa, vaikka tuntuisi ettei niitä tarvitsekaan. Ne kuitenkin ehkäisevät tulehdusta.
    -Ota sairasloma levon kannalta :) On ollut ihanaa huilata ja olla vaan.
    Ja vielä kerran, älä pelkää lainkaan. Minulla ei ollut kipujakaan kuin nimeksi ja sekin ihan alkuun. Uskon, että jaloista tulee oikein hyvät. Minulla on kestänyt ehkä normaalia kauemmin tämä päkiäturvotus. Mutta sepä ei haittaa. Kahden viikon kuluttua lähden lomailemaan Kanarialle ja sinne aion jättää viimeisetkin Mortonin rippeet ;) Onnea sinulle leikkaukseen. Sen jälkeen on elämä mallillaan, ei tarvitse kärsiä kipua jaloissa, selässä, hartioissa jne. Sehän loppupelissä sitten vaikuttaa koko kroppaan. Jos sinulla on kysymyksiä, laita viestiä. Olisi sitten aikanaan mukava kuulla, miten sinun leikkauksesi onnistui ja paraneminen edistyi. Tsemppiä!

    Hei. Minulla on nyt leikattu kahdesti mortonin neurooma vasemmasta jalasta. Ensimmäinen vapautusleikkaus. Nyt 9.11.22 tehtiin hermon katkaisu ja poistoleikkaus.. Nyt leikkauksen jälkeen varpaita liikuteltaessa sähköttää varpaisiin ja jalkapohjaan. Onko tämä normaalia.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nyperö kirjoitti:

Minulta leikattiin Morton molemmista jaloista eilen. Vaiva on ollut minulla vuosia, vuosia.... Puolen vuoden sisällä kuitenkin kipu paheni koko ajanja se diagnosoitiin mortonin syndroomaksi. Loppuaikana en enää pystynyt kävelemään pitkään, lyhyt kauppareissu teki jo ongelmia. Vasemmassa jalassa oli iso patti, joka poistettiin ja katkaistiin hermo. Oikeasta jalasta katkaistiin hermo, pattia ei ollut. Se tuntui kummalliselta, koska mielestäni kävellin patin päällä. Ilmeisesti päkiä oli oikeassa jalassa turvonnut niin, että se tuntui paksuuntuneelta.
Nyt, leikkauksen jälkeen, minulla ei ole kipuja levossa juuri nimeksikään. Käveleminen tosin on kovin hankalaa. Silloin tulee kipuja ja olenkin aika arka astumaan edes kantapäälle. Olen nyt toiveikas, että jalat paranisivat. Alku on varmasti hankalaa, kun molemmat jalat ovat tumpuissa.
Haluaisin kuulla muiden kokemuksia näistä leikkauksista. Minulle on nyt määrätty neljä viikkoa sairauslomaa. Miten nopeasti olette päässeet kävelemään? Onko muita, joilta on leikattu molemmat jalat yhtäaikaa? Vastauksia odotellen :-)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu