MF 165 ajovoimanulosotto

tRiittäähän ne tehot, mutta eri asia millä nopeudella. Saat verkun kestämään , kun laitat levykytkimellisen nivelakselin , ja levyt riittävän löysälle.
Tarkoituksella on nopea se pyörimisnopeus, sais olla vieläkin nopeampi.

Elikkä Fergun ajovoimanulosotto on tarkoitettu esim jousto piikkisille heinän pöyhimille.

Taikka itsesitovalle.

ja on erittäin tehokas. Täytyy vain suunnanvaihtajalla sovittaa ulosoton ja peräkärryn vetoakselin pyörimisnopeudet sopiviksi.
Kärry aavistuksen hitaammaksi, missään tapauksessa ei saa työntää.

Ennen niillä vetävillä kuorma auton perillä ja pienillä traktoreilla mentiin kovaakin,ja peruuteltiin pahoihinkin paikkoihin,ja vahinkojakin sattui.

Ei kestä kärrynvetoa se Ferkun ajovoimanotto.Ei tule kuin murheita,sen pyörimisnopeus on liian pieni.Aikanaan naapurin mies taisteli sen virityksen kanssa,kun ei uskonut että aina kun tulee kovaa vetoa vaativa paikka se on pajalle lähtö.Paalaimen takaperinpyörittämiseen se ajovoimanotto on hyvä,ei muuhun.

Vetävän kärryn kuuluu olla työntävä tai vastaavasti vetää tasan.Ei missään nimessä jarruttava.Verku on muuten ainoa traktori minkä perä kestää vetävän kärrin vuodesta toiseen.Tosin kokemusta vain 100sarjalaisista,mutta mitään vikaa ei ole ollut vaikka metsäkärrykin on vetävä.

Vastataan kun kysyt. Ei ollut nivelakseli joka hajosi,niitähän saa rahalla sen vahvuisiakin että kestää.Tämä kaveri taisteli aikanaan kolmen eri Verkun,135,ja kahden nelisylinterisen kanssa.Jouduin montakin kertaa vaihdelaatikkokärryni ja erivärisen traktorini kanssa jatkamaan sorasavottaa,kun peräveto oli taas levinnyt.
Siellä perän sisällä on joku holkki joka pettää ensin,ja sitä rassataan koneen sivusta jostain luukusta,ja menee vähintään se päivä.Sitä holkkia voi vahvistaa hitsailemalla,ja se kestää vähän paremmin,mutta sitten katkeaa ulosottoakseli.Niitä sai ainakin menneinä vuosikymmeninä tarvikkeena vähän halvemmalla,mutta kun se taas katkesi syytettiin "tekovikaa halpatuontiosassa".Tämän miehen ajot tuli ajettua aikanaan,ja vielä silloin oli konemiehillä tiedossa ettei Verkun ajovoimanottoon voi rakentaa perävetoa,kun se pyörii liian hitaasti eikä ole tehty kärrykäyttöön.
Tampereella joku konepaja teki sinne perään nopeampia rattaita,ja sitten kestää.Yhdellä metsäajurillakin oli 165 verkusta itse tehty metsäkone,ja ajoi sillä paljonkin,mutta ilman sitä rattaitten vaihtoa ei kannata itselleen murheita rakentaa.

Eikös sielä vetävässä kärryssä ole tasauspyörästö joka kompensoi pyörien pyörivän matkan?Laahava kärry on vähän huono jos painuu kuraan niin traktori kalvaa entistä syvemmälle kun joutuu vetämään kärryä samalla ja kärry jarruttaa aika lailla kun laahaa.Tasa veto on ainoa jolla voidaan ajaa kokoajan kärryn veto kytkettynä.Harvemmin sitä kärryvetoa koko aikaa tarvitsee,mutta lykkäävänä kun traktori painuu niin kärry lykkää komeasti traktorin pois.
Mikähän älykääpiön juttu toikin on,että perä pyörii liian hitaasti.Ei sillä pyörimisnopeudella ole mitään merkitystä kun yleinsä kärry välitetään sopivaksi siihen traktoriin.Yleinsä kärryissä on 2-3 vaihdetta jotka on välitetty sopivaksi.
Traktorin ohjekirjasta löytyy kyllä tiedot paljon kuljettumatka on akselin kierroksella.Pyörien kokoa ei tietystikkään saa muuttaa vältyksen jälkeen.Tosin vetäviä kärryjä on yhtä monta kun tekijääkin.100sarjan verku kestää vetävän kärryn ja murheita ei ole jos vaan kärry on oikein välitetty.903 Valmetissa tuppasi olemaan perämurheita vetävän kärryn kanssa,mutta ainakin 185 verkutsooni oli todella luja kun vertaa Valmettiin,Lokomon metsäkoneissa oli 165 fergun perä ja ei ollut kovinkaan heppoinen metsäkone.Joskus tuli otettua sakkolappu vetävän kärryn kanssa tiellä.Tosin Poliisit ei tahtoneet uskoa kun 185 massikka ajoi tutkaan 75km/tunnissa.Pistin lapun raameihin seinälle.Normaali ulosoton kun heittää päälle ja kärrystä ison vaihteen,niin matka kuluu joutuisaan ja lähes tyhjäkäynnillä.On ne vetävät vaunut vaan hienoja pelejä.

No mutta !!
Onhan siellä tasauspyörästö, mutta se tasaa rinnakkaiset pyörät, ei peräkkäisiä.
Vaatisi välitasauspyörästön, mutta taitaa olla aika vinkeä rakentaa.

Sillä älykääpiön jutulla, ei ole merkitystä toiminnan vaan kestävyyden kannalta.

jep jep puhuu asiaa ,pitkittäisenä tasaajana on käytetty esim kaupunkibussin automaattilaatikkoa.ja mitä lokomon (909) metsäkoneeseen tulee on siinä kyllä MFalkuperää mutta siellä on se muunnin laatikon ja koneen välissä välitykset ja itse laatikko on täysin eri kuin maatalous ferguissa .909 laatikossa kun on vaan iso ja pieni puoli ja kaks vaihdetta siis yheensä neljä välitystä ja suunnanvaihtaja.etunavat heikot ja enemmän ajetuissa alkaa "kertoja"pomppiin pois päältä ,hammaspyörät kun käänsi niin meni taas jonkun aikaa

Mitä siihen eteenpäin menemiseen tulee, niin ratkaisin asian siten, että laitoin vapaakytkin nivelakselin tr:n ja kärryn väliin. Silloin kun mennään suoraan eteenpäin tai pitävällä alustalla ajovoimanotto päällä, vapaakytkin naksahtaa harvakseltaan. Koska kärrynpuoleinen pää pyörii nopeammin kuin tr:n puoleinen pää. Sitten kun traktorin taka pyörä alkaa pyöriä tyhjää, niin vapaakytkinnivelakseli lopettaa naksumisen, ottaa kiinni ja antaa tarvittavan vedon kärryyn.

Miten olis nivelakselin kääntö?

Verkussonissa on ulosoton kytkentävivussa kolme asentoa. Varsinainen työkoneulosotto, vapaa ja peräkärrylle sopiva ulosotto jossa akseli pyörii suhteutettuna ajovaihteen nopeuteen ja huomioi myös pakin. Tämä toiminto toimii kaksoiskytkimen ajokytkimellä ja se työkonepuoli sillä polkimen pohjimmaisella kytkimellä.

Paljonkos se verkun voa-akseli ajovoimanotolla sitten pyörii per ajettu metri, kun nopeaksi sitä kehutte/haukutte ?